Vierailija

17.1.2017

 Minna Toivanen 

Kun sähköposti kilahtaa

Uppoudun työhöni, syvennyn asiantuntijuuteni sisältöihin. Perehdyn, annan sisältöjen kuljettaa, intohimon viedä. Välillä intohimo voi viedä uuden arvokkaan ymmärryksen äärelle, toisinaan taas intohimon puute katkaisee työn tekemisen. Nykypäivänä asiantuntijaa vie, ehkä jopa intohimoa useammin, erilaiset digitaaliset välineet ja niiden kautta tulevat pyynnöt. Toiminta saattaa intohimoisen syventymisen sijaan olla reagointia sähköposteihin, skype- viesteihin ja muihin nopeisiin toimeksiantoihin. Työtä tehdään tässä hetkessä, vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jolloin keskittymistä vaativaa työtä, asioihin syventymistä tai vapaata mielen vaeltelua on vaikea toteuttaa. Asiantuntijatyö vaati omaa ajatteluaikaa, jota ei tunnu oikein löytyvän.

Juuri päättyneessä AikaJärjestys asiantuntijatyössä[1] -hankkeessa toteutetussa kyselyssä valtaosa (90 %) vastaajista oli tavoitettavissa työpäivän aikana älypuhelimen tmv. kautta ja enemmistö (81 %) pyrki reagoimaan sähköposteihin välittömästi. Työ oli sirpaloitunutta, keskeytykset ja ”multitaskaaminen” pilkkoivat tekemistä. Peräti 62 % asiantuntijoista harjoitti moniajoa eli yritti tehdä useaa asiaa samanaikaisesti. Asiantuntija oli kytköksissä moneen suuntaan, useimmiten digitaalisten välineiden kautta.

Sähköposti ja muut digitaaliset kanavat vapauttavat, mutta myös tiivistävät ja pilkkovat työaikaa.  Nuo kanavat mahdollistavat joustavan ja reaaliaikaisen toiminnan sekä tahdittavat työtä. Voin tehdä työtäni vaikkapa bussissa tai kesämökillämme, mutta samaan aikaan digitaaliset järjestelmät tuovat työhöni uusia aikavaatimuksia ja nopeaa reagointia edellyttäviä pyyntöjä. Kun olen digikytköksissä moneen suuntaan ja asiat tapahtuvat ”online”, saattaa vauhti työssäni kiihtyä ja aikapaineet kasvaa. AikaJärjestys-aineistossamme aikahaasteet näyttäytyivät asiantuntijuuden ja oman jaksamisen uhkana. Asiantuntijoilla oli kokemuksia riittämättömyydestä ja hallinnan tunteen menetyksestä.

Kun sähköposti kilahtaa, riennätkö oitis lukemaan sitä, vastaatko siihen saman tien, jätätkö meneillään olevan työtehtävän kesken uuden viestin vuoksi? Entä tuo rakas älypuhelin, kuljetatko sitä mukanasi lounaalla, WC:ssä, vilkuiletko sitä kokouksissa tai samalla kun yrität syventyä tuoreisiin tutkimustuloksiin? Oletko jatkuvasti tavoitettavissa, online, jotta pysyt varmasti hetkessä mukana?

Intensiivinen asiantuntijatyö on vahvasti kiinni nykyhetkessä, niin kiinni, ettei siinä aina ole tilaa menneelle eikä tulevalle.  Ehkä on kuitenkin suotavaa, että nykyhetki ei täysin valtaa asiantuntijatyötä ja asiantuntijuutta. Rajaan hektisille hetkille aikaa, samoin keskeytymättömälle fokusoituneelle syventymiselle ja vapaalle mielen vaeltelulle, jotka taas luovat pohjaa huomiselle. Jo hiljainen aamupäivä ilman sähköpostia ja muita digikanavia saattaa viedä mielen sen uuden arvokkaan äärelle.

AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hanke (2014-2016) toteutettiin yhteistyössä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n, Specia ry:n, Sivistystyönantajien, Viestinnän Keskusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Hankkeessa tavoitettiin kyselyiden, haastattelujen, työpajojen ja erilaisten kokeilujen kautta yhteensä 2844 asiantuntijaa, jotka työskentelivät mm. tutkimuksen, media-alan, julkisen hallinnon ja koulutuksen parissa. Valtaosalla tavoitetuista asiantuntijoista oli yhteiskunta-, kasvatus- tai sosiaalitieteellinen tausta. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.

Lue lisää aiheesta:

Minna Toivanen

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka vastasi AikaJärjestys asiantuntijatyössä –tutkimushankkeesta.

Jaa artikkeli