11.5.2017

 | Teksti: Aku Karjalainen / YTN 

Ei menetetä huippuosaamista väsymykselle

Kaikki työnantajan käytettävissä oleva aika on luettava työajaksi työnteon ajasta ja paikasta riippumatta.

Harvaa lakia rikotaan yhtä räikeästi kuin työaikalakia.

Ylitöitä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä kolmannes ei saa ylitöistä korvausta lainkaan, ja vain 23 prosentille ylityöt korvataan työaikalain mukaisesti korotettuna rahana tai vapaa-aikana. Lisäksi yli puolet joutuu matkustamaan vapaa-aikana työasioissa ilman korvausta, paljastavat Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tutkimukset.

– Voimassa oleva työaikalaki ei sovellu hyvin asiantuntijatyöhön ja uusiin työnteon muotoihin. Laki tunnistaa sen piiriin kuuluvaksi työksi vain työn, joka tehdään työnantajan työnjohdon alaisuudessa, hänen välineillään ja tiloissaan, summaa YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki.

Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Työryhmän on tarkoitus saada ehdotuksensa valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä, minkä jälkeen se menee lakivalmisteluun.

Hankamäki korostaa, että laki on saatava vastaamaan 2020-luvun työelämän vaatimuksia. Työ on vapautettava ajasta ja paikasta.

– Työajaksi on luettava kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään.

– Tämä mahdollistaa esimerkiksi etätyön lukemisen työajaksi ja matkalla tehdyn työn huomioimisen.

Pitkät työajat altistavat kroonisille sairauksille

Tällä hetkellä ylemmät toimihenkilöt painavat pitkää päivää. Vuonna 2015 viikoittainen työaika venyi asematasosta riippuen 39,6–43,3 tuntiin, mikä on 2,1–5,8 tuntia enemmän kuin yleisesti sovellettava 37,5 tunnin viikkotyöaika.

”Ei työaika mitään kerro, vaan saavutetut tulokset”, kuuluu monesti kuultu väite. Tuloksia ei kuitenkaan saada aikaan ilman työhön käytettyä aikaa. Ja sillä, kuinka paljon työtä tehdään, on paljonkin merkitystä – etenkin kun työelämässä tulee jaksaa vielä kymmeniä vuosia eteenpäin.

– On runsaasti vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että pitkät työajat ovat riskitekijöitä kroonisille sairauksille, haitallisille elintavoille ja kognitiiviselle toimintakyvylle, kiteyttää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.

Sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja unihäiriöiden riskit kasvavat jo, kun töitä tehdään säännöllisesti yli 40 tuntia viikossa. Esimerkiksi aivohalvauksen riski nousi 41–48 tuntia työskentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia, selviää vuonna 2015 tehdystä yli 600 000 henkilöä kattavasta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

– Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta meidän toimintakykyyn työssä eli työsuoritukseen, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

Kun uni ja palautuminen työstä eivät ole riittävät, kyky keskittyä, uuden oppiminen ja itseohjautuvuus heikkenevät.

Työajanseuranta on retuperällä

Ropposen mukaan tutkimukset myös osoittavat, että ennen kaikkea työstä irrottautuminen vapaa-ajalla parantaa hyvinvointia ja työssä suoriutumista.

Työntekijöiden jaksamisesta on kuitenkin mahdotonta huolehtia ellei työaikoja seurata säännöllisesti. Tällä hetkellä työajanseuranta on työpaikoilla retuperällä. Akavan vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan yli kolmanneksella ylemmistä toimihenkilöistä työaikaa ei seurata lainkaan.

– Nykyteknologian avulla työajan seuraaminen ei ole vaikeaa tai kallista. Jos työnantaja laiminlyö työaikakirjanpidon, pitää luottaa työntekijän itsensä pitämään kirjanpitoon, Hankamäki sanoo.

Työaikapankit ovat hyvä apuväline kuormituksesta palautumiseen ruuhkahuippujen jälkeen. Työaikapankkiin talletetaan tehtyä työaikaa ja sieltä nostetaan vastikkeeksi palkallista vapaata.

Hankamäen mielestä työaikapankkien käyttöönottamisesta ja pankkijärjestelmän peruspiirteistä tulisi säätää laissa.

– On tärkeää, että vain työehtosopimusten sopijaosapuolet voivat sopia lain säädöksistä toisin. Tällöin turvataan osapuolten välinen tasapuolinen sopiminen.

YTN:n Työ aikaan -kampanjasivut www.tyoaikaan.fi

YTN:n teesit työaikalakiuudistukseen

  • Työaikasuojelu ja työajanseuranta koskevat kaikkia asiantuntijoita.
  • Kaikki työ- ja virkasuhteessa olevat ovat saman lain piirissä.
  • Työajaksi luetaan kaikki työnantajan käytettävissä oleva työhön kuluva aika työnteon ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta vuorokautiseksi lepoajaksi tai viikoittaiseen vapaa-aikaan.Työntekijät kantavat entistä suuremman vastuun työajastaan ja sen sijoittelusta. Työnantajat taas huolehtivat työajan joustavasta seurannasta.
  • Vain valtakunnalliset työehtosopimusten sopijaosapuolet voivat sopia toisin kuin työaikalaissa on säädetty.

 

Ylemmän toimihenkilön työpäivä

  • Vuonna 2015 viikoittainen työaika venyi asematasosta riippuen 39,6–43,3 tuntiin, mikä on 2,1–5,8 tuntia enemmän kuin yleisesti sovellettava 37,5 tunnin viikkotyöaika.
  • Ylityö korvataan työaikalain mukaisesti keskimäärin 23 prosentille ylemmistä toimihenkilöistä. Noin 30 prosenttia ylitöitä tekevistä ylemmistä toimihenkilöistä ei saa luettua ylityötä edukseen millään tavalla.
  • Vapaa-aikana matkustamista ei korvata 55 prosentille ylemmistä toimihenkilöistä.
  • 64 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä teki etätyötä vuonna 2016.
  • Lähes 40 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä tekee töitä vapaa-ajallaan vähintään kuukausittain.

Lähde: YTN Data 2014/2015 ja TEMin Työolobarometri 2016

 

Työajasta osana työelämän kehittämistä YKA linjaa:

  • Työntekijälle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa sekä työn tekemisen paikkaan. Työpaikoilla tulee ottaa mahdollisimman laajasti liukuva työaika sekä etätyömahdollisuudet. Joustavuus ei saa kuitenkaan johtaa työaikaan liittyvien työsuojelullisten näkökohtien laiminlyöntiin.
  • Työntekijäaloitteinen osa-aikatyö on tehtävä nykyistä helpommaksi siten, että työmäärä vastaa aidosti lyhentynyttä työaikaa.
  • Työaikasäätelyn tulee perustua yhteen ja yleiseen työaikalakiin. Alakohtaiset variaatiot voidaan toteuttaa tämän yhden yleislain puitteissa.
  • Asiantuntijatyö aina työaikalain piirissä. Työaikalain soveltamisalan tulee olla mahdollisimman laaja. Soveltamisalan ulkopuolelle voisivat jäädä vain selkeät koko työyhteisön tai sen itsenäisen osan johtamistehtävät.
  • Työajaksi on luettava kaikki se aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin työ tehdään. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla on mahdollista seurata työtä riippumatta sen ajasta tai paikasta. Työntekijöiden palautuminen ja lepoajat on turvattava – on lähdettävä siitä, että esimerkiksi töihin liittyvään matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikalain tarkoittamaa lepoaikaa. Mikäli työnantaja ei seuraa työaikoja, luotetaan työntekijän omaan kirjanpitoon. Työaikalakia ja sen tulkintaa on selkeytettävä siten, että työmatkoja olisi mahdollista käyttää etätyöhön kaikilla työpaikoilla.
  • Työaikapankkien raamisäännökset työaikalakiin. Työaikapankin käytännön toteuttamisesta sovitaan työpaikkatasolla joko luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun kanssa.

Lähde: YKAn yhteiskuntapoliittinen linjapaperi (hyväksytty 22.4.2017)

Jaa artikkeli

Edunvalvonta