9.5.2017

Työmarkkinatutkimus 2016: Työllisyys parantunut

Pahin työttömyyskausi näyttää olevan takanapäin, ja työllisyys on paranemassa jopa odotettua nopeammin. Liiton palvelussuhdeneuvonnassa yhteydenotot ovat kääntyneet yt-ahdingosta uusiin rekrytoitumisiin. Tulokset käyvät ilmi YKAn jokavuotisesta Työmarkkinatutkimuksesta.

Työttömyyden kurimus on helpottamassa. Kokopäivätyössä oli vastaushetkellä 87 % työvoimasta. Vakiintunut taso on ollut vuodesta 2007 lähtien 90 %, kunnes nyt kolmena vuonna peräkkäin on taannuttu 2000-luvun alkupuolen tilanteeseen. Jäsenkunnan työllisyys parani odotettua enemmän, ja työttömyys pieneni kaikkien aikojen korkeimmalta tasolta (8,0 %) 5,8 %:iin. Työmarkkinatutkimuksen historian matalin työttömyys nähtiin 2008, jolloin työttömiä oli vain 1,9 % vastanneista.

Lähes joka viides vastaaja oli ollut työttömänä jossain vaiheessa kahden edellisen vuoden aikana. Valmistumisensa jälkeen vastaajista lähes kaikkiaan 40 % on kokenut jonkinlaisen työttömyysjakson. Keskimääräinen työttömyyden kesto oli ollut kuusi kuukautta, mediaani neljä kuukautta.

Noin 60 % vastaajista oli puolestaan saanut valmistuttuaan saman tien työtä tai ollut jo valmistuessaan työmarkkinoilla. Asetelma ei muuttunut edellisvuoteen verrattuna.

Myös vastavalmistuneiden, joita tässä yhteydessä ovat 2015–2016 valmistuneet, työttömyys pieneni yli kolme prosenttiyksikköä 12,4 %:iin. Vastavalmistuneiden joukosta runsas 40 % oli ollut jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen työtön. Työttömyyden mediaanikesto oli ollut 12 viikkoa –vuonna 2015 vastaava mediaani oli 20 viikkoa. Vastaavasti lähes 60 % oli saanut työpaikan heti, useimmat jo ennen valmistumistaan.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että pahin työttömyyden kausi jäsenkunnassamme on takanapäin. Tätä tukee palvelussuhdeneuvonnan havainnot, joiden mukaan yhteydenotot yt-neuvotteluiden työsuhteen päättösopimusten ja muiden irtisanomisasioiden tiimoilta ovat vähentyneet ja työsopimuksen tekemiseen liittyvä neuvonta puolestaan lisääntynyt. Myös palkkaneuvonnan uusiin rekrytoitumisiin liittyvät yhteydenotot ovat kasvaneet määrällisesti.

Usko tulevaan vahvistunut

Tutkimuksessa on vuosittain pyydetty vastaajia arvioimaan lähitulevaisuuden vakautta työpaikalla sekä yleisesti että omalta kohdalta. Työttömyysasteen laskun lisäksi myös jäsenistön tulevaisuudenusko on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Oman tilanteen työpaikalla vakaana tai melko vakaana koki yhteensä 77 % vastaajista, kun edellisenä vuonna sama luku oli 75 %. Osuus suureni etenkin vakaana tilanteensa näkevien joukossa, jossa kasvua oli kaksi prosenttiyksikköä.

Vastaavasti omalle kohdalle sattuvan irtisanomisen mahdollisena tai todennäköisenä pitävien osuus pieneni kaksi prosenttiyksikköä vuodentakaiseen nähden.

Usein tilastoissa on havaittavissa trendi, jossa oma tilanne voidaan nähdä turvallisena, mutta työpaikan yleinen tilanne selvästi synkempänä. Kokonaiskuvassa näin on nytkin, mutta työpaikan yleinen tilanne irtisanomisten suhteen nähtiin kyselyhetkellä huomattavasti parempana kuin vuoden 2015 kyselyssä. Laskua irtisanomisten todennäköisenä pitämien vastaajien suhteen oli viisi prosenttiyksikköä, 13 %:sta kahdeksaan prosenttiin. Vakaana tai melko vakaana työpaikkansa tilannetta piti yhteensä 66 prosenttia vastaajista, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 63 %.

Tilaa korkeakoulutetuille

Työmarkkinoiden tilanneindikaattorina on jossain määrin toiminut myös määräaikaisten työsuhteiden osuus palvelussuhteista. Kun erilaista hankerahaa on saatavissa projektiluonteisiin töihin, niin tarjolla on enemmän myös määräaikaista työtä. Vuoteen 2015 verrattuna määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien osuus kasvoi lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Työttömyyden väheneminen ei tunnuslukujen perusteella puolestaan tarkoita automaattisesti sitä, että työelämässä aktiivisesti olevien joukko kasvaisi samalla määrällä henkilöitä. Esimerkiksi perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla olevien vastaajien osuus kasvoi prosenttiyksikön vuodesta 2015.

Vastaajien keskimääräinen viikkotyöaika puolestaan nousi edellisvuodesta yli kahdella tunnilla ja oli nyt 39,5 tuntia viikossa. Huomionarvoista on, että useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa viikkotyöaika on määritetty tätä selvästi matalammaksi. Tehdyistä ylitöistä ei saanut minkäänlaista korvausta 27 prosenttia ylitöitä tehneistä, joita oli yli puolet vastanneista. Lähes 60 % vastanneista koki oman työmääränsä jatkuvasti (13,2 %) tai ajoittain (46,3 %) liian suureksi. Noin 40 % vastaajista koki työmääränsä sopivaksi ja pari prosenttia piti sitä puolestaan liian pienenä.

Näiden lukujen valossa työmarkkinoilla näyttäisi olevan tilaa korkeasti koulutetuille osaajille, jos työelämää halutaan kehittää myös yksilön näkökulmasta kestävien toimintamallien suuntaan.

Kutsu kyselyyn lähetettiin marraskuussa 2016 kaikille liiton työmarkkinoilla olevalle 9 647 jäsenelle. Heistä noin joka viides vastasi kyselyyn ja lopullisen datan kooksi muodostui yli 2 000. Aineiston edustavuutta koko jäsenistön nähden vertailtiin kahden muuttujan, iän ja sukupuolen suhteen eikä näissä havaittu vinoumaa. Työmarkkinatutkimus on tehty vuodesta 1994
lähtien.

Jaa artikkeli

Edunvalvonta