4.5.2017

Maakuntauudistus ohjaa tulevaisuuden kuntajohtamista

Hattulan kunnanjohtaja Lauri Innaa odottavat uudet haasteet. Voisi sanoa, että jälleen kerran, sillä Hattulan johtoon hän siirtyi vain runsas vuosi sitten. Sinänsä lyhyeksi jäänyt pesti Hattulassa ei ollut tarkoitushakuista. Inna on viihtynyt kunnassa hyvin, mutta hyvä tilaisuus vain osui kohdalle, eikä siihen voinut olla tarttumatta.

– Olin ollut Hattulassa vajaan vuoden, kun Salon kaupunginjohtajan paikka tuli hakuun. Mietin pitkään sen hakemista. Päätökseen vaikuttivat ammatillisesti kiinnostavan paikan ohella perhesyyt, Lauri Inna myöntää.

Innan vaimo ja neljä lasta asuvat Turussa, jossa vaimo työskentelee.

– Päätökseen on Hattulassa suhtauduttu ymmärtäväisesti ja töitä viedään päätökseen hyvässä yhteishengessä, Inna kiittää.

Nousun jatkuminen vaatii työtä

– Tulin tänne vähän kuin keskeneräiselle työmaalle. Meneillään oli paljon isoja kehityshankkeita, joita olemme vieneet vauhdilla päätökseen, Inna miettii Hattulassa kulunutta vuotta.

Hän näkee Salonkin kehityssuunnassa paljon positiivista, mutta ei odota pääsevänsä helpolla. Rakennemuutokset ovat koetelleet Saloa, sen lähiseutua ja koko maakuntaa. Nyt kuitenkin eletään jo pienessä nousussa.

– Vaikka mittarit ja hiljaiset signaalit antavat viitettä paremmasta, työttömyys on edelleen hälyttävän korkealla. Sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia. Vaikka kaupunki on pystynyt käsittelemään vaikeita tilanteita pala palalta, kehityssuunnan on jatkuttava edelleen, Inna sanoo.

– Henkseleitä ei pääse paukuttelemaan.

Inna aloittaa Salossa kesäkuun alussa nykyisen kaupunginjohtajan Antti Rantakokon siirtyessä eläkkeelle. Rantakokko valittiin muun muassa Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi vuonna 2009, eli isot saappaat odottavat.

Maakuntauudistus kaikille arvoitus

Lauri Inna myöntää kiinnostuneensa Salon kaupunginjohtajan paikasta myös siksi, että hän näkee kaupungin seutukeskuksena olevan vahvoilla maakuntauudistuksessa.

– Kukaan ei vielä tiedä, mitkä ovat maakuntauudistuksen todelliset vaikutukset sen toteutuessa. On vain arvioita ja laskelmia, mutta aika näyttää todelliset vaikutukset, Inna sanoo.

Hänen mukaansa jokainen alue tulee kuitenkin tulkitsemaan tilannetta omanväristensä lasien läpi.

– Jokainen maakunta ja kunta on jatkossakin omanlaisensa. Rakenteellinen profiili ja asukasprofiili tulevat vaikuttamaan vahvasti siihen, miten kukin kunta uudistuksessa pärjää.

Sitä, ketkä ovat häviäjiä tai voittajia, Inna ei lähde arvuuttelemaan, mutta uskoo, että Salo on hyvissä asemissa.

– Salo on vähän Hämeenlinnan tai Kouvolan kaltainen aluekeskus. Kaikki kolme myös yhdistyivät naapurikuntien kanssa samaan aikaan, joskin kukin on tässä muutoksessa tullut maaliin vähän eri tavoin, Inna muotoilee.

Aika yllättävää puhetta mieheltä, joka vielä toistaiseksi johtaa tiukasti itsenäisyydestä ja omasta identiteetistä kiinni pitänyttä Hattulaa.

– Kaupunginjohtaja on aina kunnan luottamusjohdon tahtotilan edustaja. Hattulassa on vahva oma identiteetti. Kukin kunta muodostuu oman rakenteellisen- ja asukasprofiilinsa mukaan ja tekee myös ratkaisut sen pohjalta, Inna muotoilee.

Johtamisopit Puolustusvoimista

Sen enempää paikkakunnan kuin työtehtävänkään muutos ei ole 38-vuotiaalle miehelle uutta. Vammalassa syntynyt Inna muutti opintojen perässä Helsinkiin, siirtyi sieltä päättämään opinnot Turkuun aiemmin valmistuneen vaimon työn perässä. Opiskeluaikoina hän myös kävi rauhanturvaajakomennuksilla Kosovossa ja Afganistanissa sekä niin ikään YK:n tehtävissä Afrikassa.
Tällä pohjalla oli luontevaa siirtyä EU-joukkoihin Säkylään.

Valtiotieteiden maisteriksi Lauri Inna valmistui 2007. Seuraavana vuonna hän muutti työn perässä Mikkeliin Maavoimien esikuntaan.

– Olihan se aika hienoa päästä nuorena miehenä kenraalien ja everstien joukkoon samaan johtoryhmään, viestintäpäällikkönä työskennellyt Inna myöntää.

Puolustusvoimavuosiaan hän kiittää myös johtamistaidoistaan, joita on myöhemmin tarvinnut kunnanjohtajan tehtävissä.

Aluksi hän asui Mikkelissäkin yksin, mutta sitten perhe muutti sinne perässä. Sitten kolmen esikuntavuoden jälkeen Inna kutsuttiin Teollisuuden Voiman viestintäjohtajaksi.

– Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui samaan aikaan onnettomuus. Se oli mielenkiintoista aikaa, kun piti perustella Suomen ydinvoimaloiden turvallisuutta ja tehdä ankaraa lobbaustyötä, Inna sanoo.

Pieniin piireihin

Siirtyminen isoista kansainvälisistä kuvioista pienen Punkalaitumen johtoon kuulostaa ehkä kummalliselta. Mies oli lähipiirissään nähty kuitenkin juuri kunnan johdossa jo hyvin nuorena.

– Punkalaidun oli lähellä synnyinseutuani Vammalaa (nyk. Sastamala), sekin vaikutti päätökseen. Muutimme koko perhe sinne ja vaikka piirit ehkä olivat pienemmät, saimme paljon hyvää aikaiseksi.
Innan taustassa on toinenkin poikkeava piirre. Hänellä ei ole minkäänlaisia poliittisia sidoksia.

– Se, etten ole ollut minkään puolueen jäsenenä, on varmasti taannut tietynlaisen tasapuolisen kohtelun ja katsantokannan asioihin. Toisaalta kunnallishallinnossa asiat eivät läheskään aina ole niinkään puoluesidonnaisesti linjassa, vaan mielipiteet jakautuvat henkilöittäin.

Sitten tuli pyyntö hakea Hattulan avautuvaa virkaa. Inna haki ja tuli valituksi. Perhe jäi vielä ensimmäiseksi kesäksi Punkalaitumelle, mutta muutti sitten vaimon työn perässä takaisin Turkuun.

– Olen ollut onnekas, että olen pystynyt sovittamaan työn ja perheen. Toisinaan on ollut aikoja, jolloin olen ollut paljon erossa perheestä, mutta sitten on taas tullut tällaisia tilaisuuksia, joiden ansiosta olen voinut olla enemmän läsnä.

 

Lauri Inna

• s. 1979 Vammala (nyk. Sastamala)
• Valtiotieteiden maisteri 2007, Turun yliopisto
• Työskennellyt YK-joukoissa ja Puolustusvoimien
palveluksessa
• Siirtyi Puolustusvoimien esikunnasta Teollisuuden
Voiman viestintäpäälliköksi 2011
• Aloitti Punkalaitumen kunnanjohtajana 2012
• Siirtyi Hattulan kunnanjohtajaksi vuoden 2016 alusta
• Aloittaa Salon kaupunginjohtajana 1.6.2017
• Perhe: vaimo, kolme poikaa ja tytär

 

Kolmiportainen hallinto

Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.
Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja
kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Maakunnat
vastaavat 1.1.2019 alkaen seuraavista tehtävistä: sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maatalous ja maaseudun kehittäminen, alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotouttamisen edistäminen, alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen, kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito, maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. Lisäksi maakuntien vastuulle voidaan siirtää lain perusteella muita alueellisia tehtäviä.
Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain.
Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta vastaa maakuntavaltuusto. Päätöksenteosta säädetään maakuntalaissa, jota valmistelee valtiovarainministeriö.
Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä 28.1.2018. Jatkossa maakuntavaalit pidetään kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi.
Lisää tietoa maakuntauudistuksesta alueuudistus.fi/mika-on-maakuntauudistus

Jaa artikkeli