22.9.2017

 | Teksti: Tuuli Hongisto 

| Kuvat: Vesa Tyni

Uusintana yhteiskuntatieteilijä: Milla Halme

Hallintotieteiden maisteri Milla Halme on huomannut motivoituneensa missioista. Tällä hetkellä hänen missionaan on edistää sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn strategista viestintää ja brändiä. Halme pitää työelämän ennakkoluuloja ja oletuksia haitallisina sekä organisaatioiden menestykselle että työhyvinvoinnille.

Milla Halme syyskuussa 2017

Viestintäpäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Aloitti nykyisessä työssään toukokuussa 2017, toimi sitä ennen Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:ssä toiminnanjohtajana.

Tehtävänkuvana on SOSTE ry:n viestinnän strateginen suunnittelu, kehittäminen ja johtaminen. Toimii viestintätiimin esihenkilönä ja tekee yhteistyötä muiden tiimien kanssa, jotta SOSTEn kannat tulevat kuulluksi. Vastaa organisaation brändistä. Päivän aikana työtehtävät vaihtelevat suunnittelupalavereista twiittailuun.

Miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pitäisi lisätä suomalaisilla työpaikoilla?

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistettäisiin parhaiten suomalaisilla työpaikoilla tiedostamalla ja heittämällä romukoppaan luutuneet oletuksemme siitä, minkälainen on jonkun tietyn alan toimija – oli sitten kyseessä asiantuntija, käsityöläinen taikka johtaja. Ennakkoluulot ja oletukset eivät ole haitallisia vain organisaation menestykselle mutta myös työhyvinvoinnille. ”Normaali” on olematon mitta, joka ei sovi kenellekään. Siksi avoimet, erilaiset ihmiset huomioivat työyhteisöt myös voivat paremmin.

Perusoikeudet lähellä sydäntä

Opiskelin Tampereen yliopistossa julkisoikeutta; valmistuin hallintotietieteiden maisteriksi kaksi vuotta sitten. Opinnoissa painotin perus- ja ihmisoikeuksia, jotka ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteitani. Gradun kirjoitin perustuslain pykälästä 20, joka sanoo, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Se on kauhean kiinnostavaa: miten vastuu pitäisi ymmärtää? Yleensä puhutaan oikeudesta, mutta miten toimii käänteinen perusoikeus eli vastuu?

 

Työelämään opintojen aikana

Ensimmäinen oman alan työni oli työharjoittelu ulkoministeriössä. Sen jälkeen sain vuodeksi töitä projektissa Tampereen kaupungilta. Olin nuori ja kokematon ja sain yhtäkkiä muovikansiollisen papereita, joista projekti piti rakentaa ja vastuun hoitaa kaiken yksin. He ottivat siinä ison riskin. Työ auttoi ymmärtämään välineitä, joita käytetään missä vain ympäristössä ja projektinhallintataidot kehittyivät.

Seuraavaksi työskentelin yliopistolla opiskelija-opintoohjaajana ja opintosihteerinä. Lähdin sieltä viedäkseni opinnot loppuun. Suunta oli hukassa, kun yritin valmistua. Pohdin paljon sitä, mitä halusin tehdä. Virkamiehen hiljainen puurtaminen ei sovi luonteelleni.

Lopulta löysin työpaikan Suomen Lukiolaisten Liitosta, mikä oli mahtava juttu: pääsin kehittämään roolin tyhjästä ja tarkastelemaan poliittista päätöksentekoa. Työpaikka oli todella inspiroiva ja esimies kannusti luovuuteen. Esimerkiksi idea #kutsumua-kampanjasta syntyi yhtenä päivänä ja toteutettiin jo seuraavana.

 

Uuden äärellä

Aloitin Suomen opiskelijakuntien liiton edunvalvontajohtajana tammikuussa. Olin ajatellut, että olisi aika siirtyä opiskelijajärjestöistä eteenpäin, mutta työpaikka oli täydellinen. Siinä oli kaikki, mitä osasin, mutta myös se, mitä en ollut koskaan virallisesti tehnyt eli esimiehenä toimiminen. Pääsin myös taas luomaan uuden työtehtävän alusta, mikä oli kiinnostava haaste.

Suurin ahaa-elämys on se, miten paljon vastuuta pitää osata delegoida muille. Vapaaehtoisuudessa olen tottunut tekemään itse, jotta asiat etenevät. Nyt minulla on tiimi, jolle maksetaan palkkaa ja harjoittelen sitä, etten ota itselleni liikaa.

 

Haaveena maailman pelastaminen

Olen kokenut syyllisyyttä siitä, etten tee ”oman alan” juttuja. Minunhan piti valmistua virkamieheksi, mutta menen kauemmaksi siitä koko ajan. Toisaalta olen huomannut motivoituvani siitä, että on missio.

Haluaisin tulevaisuudessakin työskennellä itselleni merkityksellisten asioiden parissa. Politiikkaankin on houkuteltu mukaan, mutta en usko, että minusta olisi siihen. Yksityisyyden menettäminen on aika pelottavaa.

Kampanjoiden myötä työpanoksestani oltiin kiinnostuneita joissain viestintätoimistoissa. Se olisi varmaan työyhteisönä hieno, mutta en tiedä, kuinka sopiva se olisi minulle. Olen idealisti ja salkun hoitaminen olisi vaikeaa, kun asiakashan kaikesta päättää. Eikä siellä pääse pelastamaan maailmaa.

 

2012

Suomen Lukiolaisten Liitto
Sosiaalipoliittinen
asiantuntija

2013
Tahdon-kampanja
Poliittisen vaikuttamisen
koordinaattori

2014
Ozan Yanarin eduskuntavaalikampanja
Kampanjapäällikkö

2015
SAMOK
Edunvalvontajohtaja

Haastattelu julkaistu alun perin Ura-lehdessä elokuussa 2015.

Milla Halme

• 31 vuotta
• Hallintotieteiden maisteri
• Suomen opiskelijakuntien liiton edunvalvontajohtaja
• Harrastukset: lenkkeily, elokuvat, lukeminen, maailmanparantaminen

Jaa artikkeli