13.10.2017

Yhteiskuntatieteilijä valokeilassa: Jenni Karjalainen

VTM Jenni Karjalainen aloitti uransa SAK:ssa ja on nyt johtavana asiantuntijana Insinööriliitossa. Väliin on mahtunut työjaksoja Akavassa ja työministerin erityisavustajana. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Karjalaiselle tärkeää. Hän toteaa olevansa melko tyypillinen yhteiskuntatieteilijä, pragmaattinen idealisti.

Työtehtävä ja työpaikka: johtava asiantuntija (yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikka), Insinööriliitto

Koulutus: VTM

Asuinpaikka: Helsinki

Harrastukset: nyrkkeily ja purjehdus

 

Urapolkusi vaiheita

Päädyin valmistuttuani töihin SAK:hon, yhä harvinaisemmaksi käyvää perinteistä reittiä: näin työpaikkailmoituksen, lähetin hakemuksen, kävin haastattelussa ja sain paikan. Työmarkkinatietämystä minulla ei ollut, mutta muistaakseni kerroin haastattelussa nuoren valtiotieteiden maisterin itsevarmuudella ymmärtäväni yhteiskunnasta lähes kaiken. SAK:sta päädyin Akavaan, sieltä työministerin erityisavustajaksi ja pienen mutkan kautta Insinööriittoon.

Nykyinen työnkuva

Työskentelen Insinööriliitossa johtavana asiantuntijana ja vastaan yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikasta. Lisäksi hoidan ylempien toimihenkilöiden EU-edunvalvontaa ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestössä YTN:ssä.

Tykkään ajatella työtäni erinomaisena symbioosina: kaltaisiani yhteiskuntatieteilijöitä ei pidä pistää tekemään siltojen lujuuslaskelmia tai muita konkreettista osaamista vaativia tehtäviä – sitä varten maailma tarvitsee insinöörejä. Toisaalta teknisesti orientoitunut insinööri ei aina ole paras mahdollinen lobbaaja. Työssäni voin omalta pieneltä osaltani tukea insinöörien työllistymistä ja viedä ratkaisuja jäsenistön tarpeisiin päättäjille.

Mikä yhteiskunta-alan opinnoissa ja töissä kiinnostaa?

Kun aloitin opinnot, olin osa-aikatöissä Helsingin keskustan ruokaravintolassa. Muistan, kuinka työkaverit kyselivät, mikä minusta sitten oikein tulee. Vastasin, että valtiotieteiden maisteri. ”Mitä sellainen sitten tekee?” kuului jatkokysymys. ”Hahmottaa yhteiskuntaa laaja-alaisesti ja syvällisesti”, vastasin, todennäköisesti edes tajuamatta, kuinka oikeassa olin.

Yhteiskunta-alan koulutuksessa opittua on hankala konkretisoida, mutta itseäni ja muita yhteiskuntatieteilijöitä tarkkaillessa huomaa, että koulutus tuo hahmotuskykyä, taitoa hallita kokonaisuuksia ja ymmärtää vuorovaikutuksia ja keskinäisriippuvuuksia, usein myös tietynlaista yhteiskuntatieteilijän itseluottamusta. Joskus olen vitsikkäästi sanonut, että yhteiskuntatieteilijä puhuu sujuvasti ja uskottavasti asioista, joista tietää ja myös niistä, joista ei tiedä yhtään mitään.  YKAn tilaisuuksissa tuntee olevansa omiensa parissa!

Miten olet hyödyntänyt yhteiskunta-alan koulutusta työssäsi?

Koulutus on tuonut erinomaisen pohjan hahmottaa yhteiskunnallista päätöksentekoa, eri intressejä ja niiden taustalla olevaa, joskus ideologistakin ajattelua. Yhteiskuntatieteilijät ovat niitä, jotka osaavat verrattain hyvin navigoida alati kompleksisemmaksi muuttuvassa maailmassa ja pureksia monimutkaisiin ongelmiin selväpiirteisiä, käytännöllisiäkin ratkaisuja.

Millainen on unelmiesi työ?

Minulle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut aina tärkeää. Haluan tehdä työtä, jossa voi jatkuvasti oppia uutta, tavata erilaisia ihmisiä ja sovittaa erilaisia näkemyksiä yhteen niin, että yhteiskunnasta tulisi kaikille parempi. Taidan olla aika tyypillinen yhteiskuntatieteilijä, pragmaattinen idealisti.

Mitä odotat ay-liikkeeltä muuttuvassa työelämässä?

Ay-liikkeen on päästävä eteenpäin totutuista opinkappaleista. Tulokset ovat tärkeämpiä kuin totutut rakenteet.

Me olemme vaikuttavia ja merkityksellisiä niin kauan kuin olemme hyödyksi jäsenille ja yhteiskunnalle laajemmin. Tässä YKA on tehnyt uraauurtavaa työtä. Näen ay-liikkeellä merkittävän roolin tulevaisuudessa, kunhan se keskittyy tukemaan jäseniään muuttuvassa maailmassa ja tarjoamaan rakentavia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kuten YKAssa, myös työnantajallani Insinööriliitossa esimerkiksi urapalvelujen kysyntä ja tarjonta kasvavat jatkuvasti. Parhaimmillaan liitto on jäsenen rinnallakulkija ja tukija mosaiikkimaisenkin työuran kaikissa vaiheissa.

 

Jaa artikkeli