29.5.2017

Yhteiskuntatieteilijä valokeilassa: Marjukka Vainio-Rossi

Marjukka Vainio-Rossin opissa syntyy uusia yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. Hän on opettanut vuodesta 2003 kansanopistossa yhteiskuntatieteellisiä aineita ja järjestänyt pääsykoevalmennusta yliopistoon pyrkijöille – erinomaisella menestyksellä. Tällä viikolla Vainio-Rossia jännittää, sillä on jälleen pääsykoerumban aika.

Työtehtävä ja työpaikka: Valtiotieteiden linjanjohtaja, Laajasalon opisto, Helsinki
Koulutus: YTM, FM ja opettaja
Asuinpaikka ja perhe: Töölö, Helsinki. Aviomies ja tytär.
Harrastukset: Kulttuuri: Tavastialta oopperaan ja dekkareista tieteellisiin julkaisuihin.

Urapolkusi vaiheita

Ikinä en ole uraa suunnittelut, mukavia tehtäviä on sattunut vastaan.  Olen vuodesta 2003 asti toiminut valtiotieteiden opintolinjan johtajana kansanopistossa. Kaikki aiemmat työtehtävät auttavat nykyisessä suuresti. Olin aktiivinen opiskelijapolitiikassa ja järjestötoiminnassa opiskeluaikoina, olin mm. mukana perustamassa YKAn opiskelijatoimintaa ja monta vuotta liiton hallituksen opiskelijajäsenenä.

Vinkki opiskelijoille: Opiskelun ohessa kannattaa olla aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Se on tosi kivaa, tuo uusia ystäviä ja auttaa aikanaan myös työllistymisessä.

Nykyinen työnkuva

Vaihdoin työpaikkaa viime syksynä. Perustin Valtiotieteiden linjan Laajasalon opistoon. Opetan viiden yliopistoaineen perusopintoja: poliittinen historia, sosiologia, valtio-oppi, viestintä ja yhteiskuntapolitiikka. Syksyllä työ menee täysin uusiksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistuksen takia. Entisiä oppiaineita yhdistetään, joten uudet perusopinnot ovat sosiaalitieteet, politiikka ja viestintä sekä yhteiskunnallinen muutos. Opintolinjani on yleensä aika iso, noin 30 opiskelijaa.

Opiskelijat suorittavat lukuvuoden aikana kahden yliopistoaineen perusopinnot ja kolme kielikurssia, yhteensä 60 opintopistettä. Opinnot voi sellaisenaan hyväksilukea yliopistossa tai niitä voi hyödyntää, jos haluaa välttää pääsykokeet ja hakea yliopistoon avoimen väylän kautta.

Keväisin pidän opiskelijoilleni pääsykoevalmennusta. Keväällä 2004 pidin ensimmäiset valmennuskurssini. Siitä lähtien 90 prosenttia opiskelijoistani on päässyt suoraan valmennuskurssiltani yliopistoon. Enemmistö heistä opiskelee/opiskeli Helsingissä, valtsikassa. Entisiä opiskelijoitani on toki kaikissa Suomen yliopistoissa.

Mikä yhteiskunta-alan opinnoissa ja töissä kiinnostaa?

Opiskelijoilleni aina sanon, että pitää olla hyvällä tavalla utelias. On vaikea keksiä, mikä voisi olla yhteiskunta-alaa kiinnostavampaa. Tämä pätee sekä työhön että omaan arkeen. Työ nuorten aikuisten kanssa on mukavaa.  On palkitsevaa auttaa nuoria elämässä eteenpäin.

Miten olet hyödyntänyt yhteiskunta-alan koulutusta työssäsi?

Nykyinen työni käy yksi yhteen opintojeni kanssa. Opetan sitä mitä opiskelin.

Koen olevani todella etuoikeutettu, sillä opettajan työssäni opin itsekin joka päivä lisää.

Millainen on unelmiesi työ?

Työni Laajasalon opistossa valtiotieteiden linjanjohtajana on unelmieni työ. Olen töissä erinomaisessa opistossa. Kollegani ovat useiden eri alojen asiantuntijoita. Laajasalon opisto keskittyi aiemmin median ja viestinnän opintoihin. Nykyään opetustarjonta on monipuolinen. Olen iloinen, että pääsin Laajasalon opistoon töihin ja sain perustaa sinne Valtiotieteiden linjan.

Millaista on olla opiskelija suomalaisessa yhteiskunnassa?

Suomalaisen opiskelijan osa on hyvä. Meillä on mahtava koulutusjärjestelmä, ja opiskelijoista pidetään monin eri tavoin hyvää huolta. Opiskeluaikaa enemmän huolestuttaa valmistumisen jälkeinen aika.  Työelämä on muuttunut todella pirstaleiseksi: Pätkää, silppua, projektia ja välillä työttömyyttäkin. Toisaalta monet entiset opiskelijani ovat yliopistosta valmistuttuaan sijoittuneet todella hienoihin tehtäviin, kuten kansanedustajiksi, erilaisiin esimiestehtäviin jne. Osa on myös jatkanut akateemista uraansa aina tohtoriksi asti.

Jaa artikkeli