Ammattilaiset

Ykalainen kasvatustieteen maisteri Kari Backman työskentelee Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa ja palvelee aloittavia yrittäjiä. Hän toimii myös jukolaisena luottamusmiehenä. Backmanille hyvä julkinen sektori luo toimivat ja turvalliset puitteet kansakunnan menestymiselle.

VTM Akseli Koskelan työpaikkana on työ- ja elinkeinoministeriö, jossa hän toimii elinkeinoministerin virkamiessihteerinä EU- ja kansainvälisissä asioissa. Koskelan mukaan hyvä julkinen sektori tekee yhteistyötä yksityisen sektorin, järjestöjen ja tieteellisen yhteisön kanssa. Hän toivoisi työvoiman liikkuvuuden lisääntyvän myös julkisella sektorilla.

Kansainvälinen politiikka pääaineena ja Kavakun läpäisy – tämä on monen yhteiskuntatieteilijän unelmayhdistelmä. VTM Juha Mustonen on diplomaatti mutta virkavapaalla lähestystöneuvoksen tehtävästä. Hän työskentelee tällä hetkellä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa kansainvälisten suhteiden päällikkönä. Mustonen pitää haasteista ja vastuista, jotka liittyvät kansainväliseen toimintaympäristöön.

VTM Unto Vesa toimii emeritustutkijana Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa. Vesan mukaan julkisen sektorin pitäisi keskeisen yhteiskunnallisen roolinsa takia huolehtia työhyvinvoinnista. Yliopistomaailmasta hän nimeää yhden epäkohdan, johon tarvitaan ratkaisu.

Minna Karhunen aloitti jo nuorena politiikassa ja nousi Kokoomuksen kansanedustajaksi vähän yli 20-vuotiaana. Uraan ovat mahtuneet myös kaupunginjohtajuus Karkkilassa ja Järvenpään kaupungin kehitysjohtajan pesti. Lähes kolme vuotta sitten Karhunen siirtyi ylijohtajaksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Johtamisessa tärkein tarvittava ominaisuus on hänen mukaansa rohkeus.

VTM Ida Hakola on toinen Vapa Median perustajista. Kun Vapa Media perustettiin vuonna 2010, se oli Suomen ensimmäinen sisältömarkkinoinnin toimisto. Palvelut ovat monipuolistuneet, ja kasvu näkyy myös henkilökunnan määrässä. Hakolalle tulevaisuuden asiantuntijatyö näyttää eri aloja läpileikkaavana, nopeatempoisena, digitalisoituvana ja transformaatiokykyä edellyttävänä.

Palo vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin vei Elina Kiiski Katajan valtsikaan ja vapaaehtoistyöhön kansainvälisessä järjestössä. Sitrassa hän on työskennellyt 10 vuotta eri tehtävissä. Nykyisessä tehtävässään johtavana asiantuntijana Kiiski Kataja vastaa Sitran trendilistasta ja kansallisen jatkuvan ennakointiprosessin rakentamisesta yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa.

VTM Minna Rantama näyttää uravalinnallaan, millaista tulevaisuuden asiantuntijatyö voi olla. Hän on urasparraaja ja toimitusjohtaja perustamassaan työnhakuyritys Kumouksessa. Rantaman mukaan työnhakua ei pidetä tulevaisuudessa ajankohtaisena vasta työsuhteen loppuessa, vaan oman uran kehittämistä mietitään jatkuvasti. Myös itsensä johtamiseen panostetaan nykyistä enemmän.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen uralla pitkän kaaren tekee talouden ennustaminen, joka on seurannut työtehtävästä toiseen. Yhteiskunnan isoihin kysymyksiin on Ilmakunnaksen mukaan vaikea vastata korkealaatuisella tutkimuksella, jos ei ole mahdollisuutta rakentaa kunnollisia tutkimuksen infrastruktuureja ja pystyttää pysyviä tutkimusryhmiä.

Kun työn imusta puhutaan, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen nimi tulee pian vastaan. Hakaselle työn imu on aina läsnä, sillä hän tutkii sitä työkseen. Hän esiintyy säännöllisesti mediassa, myös sosiaalisen median puolella. Hakasen mukaan työn muuttuessa yhä vaativammaksi asiantuntijatyön pysyvänä haasteena on työn kuormittavuuden hallinta.

Ajatushautomo Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen rakentaa parhaillaan yhdessä Sitran kanssa jälkiteollisen ajan yhteiskunnallista visiota ja on mukana myös kahdessa kaupungistumisen tulevaisuushankkeessa. Hän näkee, että tulevaisuudessa asiantuntijatyö on nykyistä enemmän yhteistyötä, jossa erilaisia taitoja ja osaamista yhdistellään.

Eini Hyttisen työpaikka voi vaihtua, mutta kiinnostus työsuojeluun ja työhyvinvointiin pysyy. Viime vuonna hän siirtyi aluehallintovirastosta Poliisihallitukseen ja otti hoitaakseen poliisien työhyvinvoinnin. Hyttinen vaikuttaa myös YKAn hallituksessa.

Katse tulevaan solidaarisuutta unohtamatta. VTM Sarianne Karikolla on näkemystä ay-liikkeen tulevaisuudesta, sillä hän on toiminut pitkään YKAn varapuheenjohtajana. Leipätyökseen hän hoitaa Nuorisotutkimusverkoston viestintää.

VTM Ilkka Kaukorannan työura SAK:ssa alkoi ystävän sijaistamisella. Nyt hän on edennyt keskusjärjestön pääekonomistiksi. Kaukorannan mielestä ay-liikkeen pitää kehittää sosiaaliturvaa vastaamaan yhä paremmin muuttuvan työelämän haasteisiin, kuten alustatalouden mahdollistamaan joustavaan työntekoon.

VTM Timo Koskimäki aloitti neljä vuotta sitten Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtajana, unelmiensa työssä. Hän on virkavapaalla Tullihallituksen tilastojohtajan tehtävästä, sillä ylijohtajan kausi on määräaikainen. Moni ykalainen muistaa Koskimäen myös YKAn edeltäjän, SVAL:n pitkäaikaisena puheenjohtajana 2000-luvun alussa.

VTM Jenni Karjalainen aloitti uransa SAK:ssa ja on nyt johtavana asiantuntijana Insinööriliitossa. Väliin on mahtunut työjaksoja Akavassa ja työministerin erityisavustajana. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Karjalaiselle tärkeää. Hän toteaa olevansa melko tyypillinen yhteiskuntatieteilijä, pragmaattinen idealisti.

Yhteiskunta-alan osaaja Iiris Niinikoski työskentelee OP:ssa yhteiskuntasuhteiden koordinaattorina. Niinikosken mukaan muuttuvassa työelämässä on tärkeää pitää omasta osaamisestaan huolta ja päivittää sitä tarpeen mukaan. Hän näkee erinomaisen mahdollisuuden ammattiliitoille olla tässä kehityksessä jäsenten tukena.

Filosofian maisteri Regina Järg-Tärno on opiskellut kriminologiaa ja kieliä. Taustansa ja loputtoman oppimisen halunsa avulla hänelle on avautunut mitä mielenkiintoisimpia ja epätavallisimpia urapolkuja. Tällä hetkellä Järg-Tärno työskentelee asiantuntijana opetus- ja kulttuuritoimialalla sekä freelancer-asioimistulkkina erityisesti oikeuskysymyksissä.

Lotta Savinko opiskeli kauppatieteitä juppiaikakaudella ja valmistui pahimpaan lamaan. Ura takkuili aluksi mutta avautui kotiäitivuosien jälkeen ensin ilmailualan järjestöissä ja sitten Akava-yhteisössä. Mutta miten ihmeessä ekonomi päätyi YKAn jäseneksi?

YTM Timo Bergman haluaa edetä urallaan tehtäviin, joissa pääsee auttamaan organisaatioita ja ihmisiä hyödyntämään tulevaisuuden yhteiskunnallisten muutostekijöiden luomia mahdollisuuksia. Bergmanin mukaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä edistetään parhaiten tavoitteellisella suunnittelulla.

Hallintotieteiden maisteri Milla Halme on huomannut motivoituneensa missioista. Tällä hetkellä hänen missionaan on edistää sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn strategista viestintää ja brändiä. Halme pitää työelämän ennakkoluuloja ja oletuksia haitallisina sekä organisaatioiden menestykselle että työhyvinvoinnille.

Hallintotieteiden lisensiaatti Jaana Pakarinen on aina kokenut olevansa unelmiensa työssä. Vaihtelevat asiantuntija- ja johtotehtävät kunnissa, valtiolla, seurakunnissa ja maakunnissa ovat tuoneet hänet nykyiseen tehtävään, Vates-säätiön johtajaksi. Pakarisella on näkemystä ja tutkittua tietoa, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pitäisi edistää suomalaisilla työpaikoilla.

Opiskelijan arki on lähellä liikuntapäällikkö, VTM Joonas Kinnusta, sillä hän suunnittelee työkseen liikuntapalveluja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Työssään hän näkee, miten yhteiskunnan vaatimukset opiskelijoita kohtaan kasvavat. Mutta kuka haluaisi valmistua määräajassa ilman oman alan työkokemusta? ihmettelee Kinnunen.

Valtiotieteilijä-lehti (nyk. Ura) haastatteli ulkoasiainsihteeri Petri Hakkaraista Berliinissä vuonna 2011. Keväällä hän aloitti ministerineuvoksena ja poliittisen tiimin vetäjänä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä. Ennen nykyistä pestiään kuutta kieltä puhuva Oxfordin tohtori työskenteli parisen vuotta ulkoministeriön lähettämänä asiantuntijana Geneven turvallisuuspoliittisessa keskuksessa. Kuka enää uskoisi, että Hakkarainen pyrki vatsikaan vähän vitsillä ja pääsi sinne rimaa hipoen?

Vaikka tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä uudistuksia on saatu läpi viime vuosina, runsaasti työsarkaa on vielä edessä. Tässä artikkelissa pureudumme aiheeseen haastattelemalla kahta yhteiskuntatieteilijää, ylitarkastaja Aija Saloa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta ja tutkijatohtori Petteri Eerolaa Tampereen yliopistosta.

Lue lisää >> Duunitorilta

VTM Arto Aniluoto on opintovapaalla Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä ja viimeistelee väitöskirjaansa korkeakoulututkimuksesta. Aniluotoa voi hyvällä syyllä nimittää järjestöaktiiviksi, sillä hän on toiminut kansalaisjärjestöjen ja säätiöiden luottamustehtävissä jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Aniluodon mielestä maailmanparantaminen on juuri yhteiskuntatieteilijöiden ydinosaamista.

Alma Mater kutsui VTM Pia Dolivoa jo varhain, ja hän vastasi kutsuun. Yliopistouransa aikana hän on työskennellyt monissa tehtävissä alumnien, varainhankinnan ja yhteiskuntasuhteiden parissa. Kipinä urapolulle syttyi jo opiskeluaikana, kun hän oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Nyt Dolivo johtaa Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteiden yksikköä.

VTM Eva Roosin suunnittelijan pesti opetus- ja kulttuuriministeriössä päättyy syyskuun alussa. Sen jälkeen hän lähtee pitemmäksi aikaa perheineen Australiaan, ja uran jatko on avoin. Roosin mielestä yhteiskuntatieteilijä voi parhaiten muuttaa maailmaa yhdessä muiden kanssa ja katsomalla kuplansa ulkopuolelle.

Vuodet opiskelijajärjestöissä herättivät Elina Moisiossa palavan halun muuttaa maailmaa paremmaksi. Kansantaloustieteilijä on saanut urallaan vaikuttaa mm. ministereiden erityisavustajana, kuntapoliitikkona, yliopiston alumnikoordinaattorina ja työmarkkinajärjestöissä. Moisio toimi pitkään YKAssa luottamustehtävissä. Hän työskentelee Akavassa yhteiskuntavaikuttamisen ja ilmastopolitiikan asiantuntijana.

Vastavalmistuneella yhteiskuntatieteiden maisterilla Matleena Järviöllä oli työnsaanti tiukassa. Hakeutuminen harjoittelijaksi työvoimatoimistoon osoittautui lopulta oikeaksi strategiaksi saada jalka oven väliin. Hän kannustaakin loppuvaiheen opiskelijoita ja vastavalmistuneita sitkeästi hankkimaan sellaista kokemusta, joka tukee oman alan urapolkua. Nykyisin Järviö työskentelee kehitysyhteistyön asiantuntijana.

Ura-lehti haastatteli monikulttuurisuusasioihin erikoistunutta sosiaalipsykologia Saara Rapelia toukokuussa 2014. Silloin hän työskenteli Helsingin kaupungin määräaikaisena lastensuojelun erityissosiaalityöntekijänä ja haaveili työstä maahanmuuttajien kotoutumisen parissa. Nykyisessä tehtävässään Inkoon palvelukoordinaattorina Rapelin tehtäviin kuuluu myös maahanmuuttajapalvelut.

Konsultti ja business-valmentaja Pilvi Nybom on muuttuvan työelämän asiantuntija. Lukuisia yksilövalmennuksia vetäneenä hän on vakuuttunut, että yhteiskuntatieteilijöiden draiverina on halu vaikuttaa ja tehdä hyvää.

Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää on tehnyt tähänastisen työuransa tieteen kansalaistoiminnan tehtävissä ja kantanut yhteiskunnallista vastuuta keräten, analysoiden ja jakaen tietoa. Hänen mielestään yhteiskunta-alan toimijat ovat ammatillisten työtehtävien ohella merkittäviä kansalaistoimijoita.

Marja-Liisa Mankan valinta Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi sai aikoinaan runsaasti näkyvyyttä ja vilkastutti myös keskustelua työhyvinvoinnista. Manka on tehnyt pitkän uran työhyvinvoinnin parissa. Hän jäi eläkkeelle huhtikuussa mutta miettii jo, mitä merkityksellistä voisi tehdä seuraavaksi. Uusintana yhteiskuntatieteilijä -sarjassa nostamme esiin Valtiotieteilijä- ja Ura-lehden haastatteluja vuosien takaa. Sarja on osa YKA70-kampanjaa. Mankan haastattelu on julkaistu alun perin Valtiotieteilijä-lehdessä joulukuussa 2011.

”Olen nyt unelmieni työssä”, sanoo Marketta Rantama, henkilöstön kehittämispäällikkö ja työsuojelupäällikkö Itä-Suomen yliopistosta. Sosiaalipolitiikan opinnot antoivat hyvät työelämävalmiudet henkilöstöjohtamiseen.

Krista Kohtakankaan pitää yliopistomaailmassa sekä väitöskirjan tekeminen että yliopisto-opettajan tehtävät. Kohtakangas on loistava esimerkki aktiivisesta yhteiskuntatieteilijästä, joka oli jo opiskeluaikanaan mukana liiton opiskelijajärjestössä ja jatkoi valmistuttuaan YKAn paikallisyhdistyksessä Lapin yhteiskuntatieteilijöissä. Hän oli itse perustamassa LapinYKAa.

Deadlineja ja tasapainoilua opintojen, työn ja jaksamisen kanssa. Sitä on opiskelijan elämä. Laura Luodon mukaan opiskelijat ovat prässissä nyky-yhteiskunnassa, mutta parhaimmillaan opiskeluaika on kasvattavaa ja haastavaa. Luoto on luottamustoimessa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana.

Yhteiskuntatieteiden ylioppilas Antti Simillä työelämä odottaa nurkan takana. Simin mielestä unelmien työ antaa mahdollisuuden vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja nähdä oman työn jäljet. Hän vaikuttaa luottamustoimissa Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaiden puheenjohtajana ja Akavan opiskelijoiden valtuuskunnan varajäsenä.

Marjukka Vainio-Rossin opissa syntyy uusia yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. Hän on opettanut vuodesta 2003 kansanopistossa yhteiskuntatieteellisiä aineita ja järjestänyt pääsykoevalmennusta yliopistoon pyrkijöille – erinomaisella menestyksellä. Tällä viikolla Vainio-Rossia jännittää, sillä on jälleen pääsykoerumban aika.

Epämääräinen uteliaisuus yhteiskunnan toimimista kohtaan vei Anni Vesan alun perin yhteiskunta-alalle. Yhtä uteliaasti hän suhtautuu uraansa tulevaisuudessakin. Yhteiskuntatieteilijöiden vahvuuksia Vesa on päässyt hyödyntämään jo monissa tehtävissä.

Keskustelussa työurien pidentämisestä ja opiskeluajoista on syytä muistaa, että suurin osa opiskelijoista osallistuu työmarkkinoille ja veronmaksuun joustavasti opintojen lomassa. Näin ovat toimineet myös Noora Hagman ja Tuulia Okoye, jotka kertovat tässä artikkelissa itsestään sekä opiskelun ja työn yhteensovittamisesta.

Lue lisää >> Duunitorilta

Pikatreffit yhteiskuntatieteilijän kanssa -sarjassa esittelemme VTM Jenni Henrikssonin. Hän on tänä keväänä ollut oppimassa palvelumuotoilua Haavi-projektissa ja on entistä vakuuttuneempi yhteiskuntatieteilijöiden moniosaamisesta.

Koulutuksen ja työelämän tiukat raja-aidat ovat vain ihmisten ajatuksissa, mutta yhteiskuntatieteilijä voi muuttaa tämän ajattelumallin. Näin ajattelee Pikatreffit yhteiskuntatieteilijän kanssa -sarjassa YTM Marika Laakko.

Talouden ja politiikan yhteispeli on aina kiinnostanut VTT Leena Mörttistä. Ekonomistin koulutus on tuonut hänet pankkiuran jälkeen Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi.

VTM Mika Rossi hyppäsi sivuun poliittiselta uralta ja on nykyisin johtajana Accenturella. Uusintana yhteiskuntatieteilijä -sarjassa nostamme esiin Valtiotieteilijä- ja Ura-lehden haastatteluja vuosien takaa. Sarja on osa YKA70-kampanjaa. Rossin haastattelu on julkaistu alun perin Valtiotieteilijä-lehdessä maaliskuussa 2010.

Juhlavuoden esittelysarja alkaa! Vuoden yhteiskuntatieteilijä, yrittäjä Pauliina Seppälä ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi pohtivat yhteiskuntatieteilijyyden syvintä olemusta.

Lue lisää >> Duunitorilta

Miten voisimme muuttaa yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä teknologisen yhteistyömme muotoja suuntaan, jossa ihminen olisikin kaiken keskiössä? Tätä pohtii Mikael Seppälä, jolla on yhteiskuntatieteellisen tutkinnon lisäksi myös kahdet muut maisterin paperit. Pikatreffit yhteiskuntatieteilijän kanssa -sarjassa tavataan joukko alan osaajia lyhyesti.

VTM Meeri-Maria Jaarvaa on kansainvälinen ura vienyt maailmalle. Tällä hetkellä hän työskentelee ETYJ:n sihteeristössä, asemapaikkanaan Wien. Yhteiskuntatieteilijä valokeilassa -sarjassa kysymme alan osaajilta urasta ja yhteiskuntatieteilijyydestä.