1.6.2011

 | Teksti: Lauri Haapanen 

| Kuvat: AJ Savolainen

Arja Martikainen: Monikulttuurinen pelikenttä

Valtiovallan viesti on, että Suomeen halutaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Pelejä sosiaaliseen mediaan ja mobiiliin tekevän Digital Chocolate Oy:n henkilöstöpäällikkö Arja Martikaiselle monikulttuurinen työympäristö on ollut arkea jo vuosikaudet.

Helsingin lisäksi Yhdysvalloissa, Espanjassa, Intiassa ja Meksikossa toimivan yrityksen Suomen-toimipisteessä on ollut parhaimmillaan edustettuna yli 30 eri kansalaisuutta.

 

Miksi työyhteisöstänne Digital Chocolatessa on tullut niin monikansallinen?

Se on ollut johdon ja minun tietoinen päätös. Tätä yritystä ei olisi enää olemassa, jos olisimme yrittäneet yksinomaan kotimaisin voimin viedä toimintaamme eteenpäin – ammattitaitoiset työntekijät olisivat yksinkertaisesti loppuneet. Tänä päivänä monet muut yritykset eri aloilla ottavat meistä mallia.

 

Miten valmennatte työntekijöitä kohtaamaan muista kulttuureista tulevat työtoverit?

Sinällään emme valmenna mitenkään, sillä substanssi eli pelialan osaaminen ja intohimo pelinkehittämiseen on kaikilla sama, se on universaali kielemme. Yrityksen arvot ohjaavat kunnioittamaan yritteliäisyyttä, ongelmanratkaisua ja erilaisten näkökulmien huomioon ottamista, ja nämä periaatteet sopivat hyvin ohjenuoraksi myös kollegoiden huomioimiseen.

 

Minkälaisia kokemuksia teillä on maahanmuuttajatyöntekijöistä?

Monikulttuurisuus ei ole tuonut mukanaan mitään sen kummempia yllätyksiä, vaan me elämme täällä tavallista arkea. Monikulttuurisessa työpaikassa on tärkeää panostaa johtamiseen ja kommunikointiin, jotta kaikki varmasti ymmärtävät työtehtävät ja tavoitteet oikein.

Oikeastaan olemme kansainvälinen ryhmä – emme leimallisesti sen enempää suomalaisia kuin mitään muutakaan. On ollut mielenkiintoista kuulla ulkomaalaisten sanovan helpottuneena, että he ovat voineet jättää taakseen joitain oman maansa stereotypioita ja aloittaa tavallaan puhtaalta pöydältä tänne tullessaan.

Yksi asia, missä monikulttuurisuus myös näkyy, on lomanviettoaikataulut: intialaiset lähtevät mielellään kotiin marraskuussa, kiinalaiset puolestaan kiinalaisen uudenvuoden aikaan. Eteläeurooppalaiset lomailevat elokuussa ja suomalaiset heinäkuussa. Tämä on meille oikeastaan etu, kun kaikki eivät ole poissa samaan aikaan.

 

Miksi valtiotieteilijä päätyi töihin pelialalle?

Valmistumisen aikaan mielessä oli moniakin vaihtoehtoja, mutta kolme keskeistä asiaa oli, että haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä, tehdä jotain kansainvälistä ja mielellään liike-elämässä. Mietin, että missä työpaikassa tapahtuisi paljon ja olisi jännää, ja silloin huomasin Nokian. Andersen Consultingin projekti-

assistentin työn kautta pääsin näkemään Nokian suurimman kasvun vuodet 1996–99. Andersenin jälkeen jatkoin uusmediaan ja perinteisen IT:n kautta pelialalle.

Mielestäni valtiotieteilijän koulutus ei rajoita urasuunnitelmia, vaan päinvastoin olen joskus pohtinut sitä niin, että jokaisessa yrityksessä on aina lokeronsa myös valtiotieteilijälle.

Parasta antia opinnoista oli kyky ottaa asioista selvää, summata nopeasti ydin isosta tietomassasta ja tiivistää ja viestiä se tehokkaasti. Käytännön johtamiskoulutusta olisin kaivannut opintoihini sitä vastoin enemmän, koska teoreettiselta pohjalta ja tutkijan koulutustaustalla johtaminen ei vielä onnistu.

 

Miten valtiotieteilijältä sujuu tietotekninen jargon?

Ihan sujuvasti minä räppään erilaisia termejä ja ymmärrän teknisistä raja-arvoista. Ja sitten jos tulee uusi termi, käyn googlaamassa, että mitäs se nyt tarkoittaakaan. Mutta ei minulta tietenkään odoteta suunnatonta teknistä panosta, vaan asioiden organisointi ja hyvien tekijöiden tunnistaminen on se minun arvoni.

 

Minne uraputkesi tulevaisuudessa johtaa?

En työskentele välttämättä loppuikääni nimenomaan pelien kanssa, mutta varmaankin jossain samantyyppisessä liiketoiminnassa. Olen nähnyt urani aikana yli 20 fuusiota – firmoja tulee ja menee ja nimet vaihtuu – ei tässä pää kestä, jos haluaa asioiden säilyvän pysyvästi samanlaisina. Hienoa on se, että koko ajan tulee uutta, mikä ruokkii myös omaa ammattitaitoa.

 

ARJA MARTIKAINEN

  • Syntynyt Juuassa 1967.
  • Asuu Helsingissä avopuolison kanssa. Uusperheen tytär muuttanut jo omilleen.
  • Yhteiskuntatieteiden maisteri Joensuun yliopistosta 1995, pääaine yhteiskuntapolitiikka, sivuaineet sosiologia ja kansantaloustiede (Opiskelijavaihdossa Caenin yliopistossa Ranskassa 1992–1993)
  • D.E.S.E Diplôme d’Etudes Supérieures Européennes Université Nancy 2, Eurooppaopinnot, kulttuuri ja viestintä, myös juridiikan ja talouden opintoja. 1995–1996
  • Fintra, LBS, Ladies Business School 2003–2004

Työkokemus

  • Digital Chocolate, henkilöstöpäällikkö vuodesta 2004
  • Iocore, henkilöstöpäällikkö 2001–2004
  • TJ Group, henkilöstöpäällikkö 2000–2001
  • Tietovalta, henkilöstö- ja hallintopäällikkö 1999–2001
  • Andersen Consulting, projektiassistentti 1996–1999
  • Työskennellyt myös muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen markkinointipäällikkönä ja tutkimusharjoittelijana ulkoasianministeriössä.

Harrastukset

  • Maailmanmenon seuraaminen
  • kävely
  • keräily ja antiikki
  • sisustusohjelmien katselu
  • golf
  • pilates
  • ja tietysti pelaaminen
Jaa artikkeli

Ammattilaiset