Moni näkee jo somen merkityksen työllistymiselle ja ammatillisille verkostoitumiselle. Digitaaliset urakyvykkyydet ovat kuitenkin paljon muutakin, ja tarvitsevat pohjalle ne perinteiset: oman osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen taitoa, itsetuntemusta, reflektointikykyä ja kykyä pitää punaisesta langasta kiinni pirstaleisellakin uralla.

Omia digitaalisia urataitojaan voi lähteä helposti arvioimaan ja syventämään. Ne ovat osittain aivan tavallisia työelämä- ja mediataitoja, ja pienillä askelilla saa jo paljon aikaan. Derbyn yliopiston Career Education -professorin Tristram Hooleyn seitsemän urakyvykkyyden lista toimii hyvänä ohjenuorana. Jokaisen kyvykkyyden kohdalla on hyvä pohtia, miten se itsellä toteutuu ja miksi se on tärkeää.

Kuten monessa muussakin digitaalisessa kyvykkyydessä, kyse ei ole vain uusien työkalujen opettelemisesta. Teknologista ymmärrystäkin toki tarvitaan, kuten ymmärrystä jonkun alustan algoritmien vaikutuksesta julkaisujen näkyvyyteen. Oleellisempaa on kuitenkin nähdä digitaaliset toimintatavat erottamattomana osana omaa työtä. Digiympäristössä toimimisen lainalaisuuksia on hyvä ymmärtää, jotta osaa ottaa kaikki keinot haltuun. Nostan tässä esille kolme asiaa, jotka on hyvä tiedostaa.

Digitaaliset urakyvykkyydet ovat oman asiantuntijuutesi luomista ja todistamista

Vahva ammatillinen profiili on todistusaineistoasi osaamiskisassa. Pääset myös näyttämään kykyjäsi ja kiinnostuksen kohteitasi monipuolisesti verkostoissa; kykysi ja saavutuksesi eivät ole sidottuja pelkästään edellisten roolien tai työnantajien raameihin ja käsityksiin. Vertaisarviointi on usein se arvokkain asiantuntijuuden, ja osaamista luodaan yhteisessä ongelmanratkaisussa. Oma osaaminen ja näkemykset tulee uskaltaa asettaa julkiselle arvioinnille.

Rakennamme jatkuvasti uratarinaamme niin itsellemme kuin muille ihan arkisessa työn aherruksessa kuin manageeratusti profiloitumalla. Muista, että oma uratarina saa ja sen pitääkin muuttua kokemuksen ja uusien mielenkiinnon kohteiden myötä. Jonkin isomman urasiirtymän myötä voi olla aiheen rakentaa myös kokonaan uusi ammatillinen profiili.

Maailma kapenee tai laajenee digikäyttäytymisesi myötä

Valtaosa netissä ja somessa olevista palveluista haluaa tarjota sinulle sellaista, mitä se joko tietää tai luulee sinun haluavan. Tämä ikivanha markkinointiparadigma ei kuitenkaan uraa tai ammatillista kehittymistä ajatellen enää olekaan välttämättä eduksemme yhä kuplistuvassa maailmassamme. Valtavan tietovyöryn edessä olemme toki kiitollisia sitä, että joku siivilöi meille relevanttia tietoa. Tässä piilee kuitenkin riski: mitä mahdollisuuksia meiltä jää tiedostamatta, jos asetamme – tai meille asetetaan – reunaehtoja sille, mistä voisimme olla kiinnostuneita?

Kutsun tätä algoritmiparadoksiksi. Monet rekrytointi- ja työpaikkapalvelut rakentuvat täydellisten mätsäysten tekemiselle. Etsitään oikeat osaajat rooleihin mätsäämällä CV:itä ja työpaikkailmoituksia. Näennäisesti helppoa ja oikein, ja aikoinaan aivan huikea parannus sekalaisten työpaikkailmoitussaittien skrollaamiselle.

CV:t ja työpaikkailmoitukset kertovat kuitenkin vain osatotuuden niin organisaatioiden osaamistarpeista kuin yksilöiden osaamisesta, uratoiveista puhumattakaan. ”Se oikea” seuraava ura-askel voi kuitenkin olla jotain sellaista, jota emme ole vielä tehneet tai osaa, tai ole osanneet edes vielä ajatella.

Algoritmit ovat kuitenkin onneksi kehittyneet, ja ennen kaikkea ajattelu niiden takana. Emme arkisessa somettamisessamme aina tule ajatelleeksi, miten rajattua maailmaa meille näytetään. Omalla digikäyttäymisellämme pystymme kuitenkin laventamaan sitä.

Altistuminen muunlaisille ideoille ja mielipiteille kuin tutuille ja turvallisille ei sinänsä vielä takaa näkemysten ja asenteiden muuttumista tai uuden oppimista. Tämän ovat todenneet mm. Laaksonen, Nelimarkka ja Semaan tutkiessaan sosiaalisen median polarisaatiota (2018).

Siksi tarvitaan kriittisyyden urakyvykkyyttä: miten uusi tieto tai näkemykset ovat hyödyllisiä oman uran kannalta? Tarvitsemme systeemisiä uudelleenkytkentöjä, jotta omat miellealueemme ura- ja osaamismahdollisuuksistamme muuttuvat.

Heikot siteet avaavat uusia verkostoja ja uraideoita

Voimme laajentaa mahdollisuusavaruuttamme jättämällä digijalanjälkiä myös tuttujen polkujen ulkopuolelle.

Granovetterin sosiaalisen verkostoteorian mukaan työmahdollisuuksia löytyy helpoiten ns. heikkojen siteiden kautta. Henkilöt, jotka ovat lähipiirissäsi, tekevät usein samoja asioita ja jakavat samantyyppisen ajatusmaailman kanssasi. He voivat myös olla samoilla apajilla kanssasi. Granovetterin mukaan heikkojen siteiden kautta aukeaa useampia verkostoja ja sitä myötä työmahdollisuuksia. Uravalmentajana haluan nostaa esille myös sen näkökulman, että hieman kaukaisemmilla tuttavuuksilla ei välttämättä myöskään ole lukittua näkemystä siitä, mitä sinun osaamisesi on ja mihin kykenet.

Ammatillinen profiilimme ja uratarinamme ovat siis vahvasti käsissämme. On mielenkiintoista nähdä, miten meitä jatkossa tarkastellaan osaajina tai työnhakijoina. Data-analytiikka mahdollistaa jo dynaamisen segmentoinnin tilojen, ei taustamuuttujien kautta. Ehkä tärkeämmät kriteerit alkavatkin olla missä olemme, keiden kanssa ja minkä asioiden äärellä, kuin huolellisesti kirjoitettu CV-tyyppinen osaamisprofiili.

Teksti: YKAn osaamispalvelujen asiantuntija ja uravalmentaja Heini Hult-Miekkavaara

Artikkeli on julkaistu Tietojohtaminen ry:n Tietoasiantuntija-jäsenlehdessä 2-3-/2019.