9.2.2021

Nyyti ry:n hankekoordinaattori Eeva Kolttola: Opiskelijoiden hyvinvointi on merkittävä yhteiskunnallinen asia

Tiistaina 16.2.2021 YKA ja SYY järjestävät opiskelijoiden suuren hyvinvointi-illan. Yksi tapahtuman panelisteista on Eeva Kolttola. Eeva työskentelee Nyyti ry:ssä Jaksaa, jaksaa? -hankkeessa, joka on Nyytin ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n yhteinen hanke opiskelu-uupumuksen vähentämiseksi toisella asteella. Millaisia ajatuksia Eeva nostaa esille, kun puhutaan opiskelijoiden hyvinvoinnista?

Mitä sinun työnkuvaasi sisältyy?

Työskentelen hankekoordinaattorina Jaksaa, jaksaa? -hankkeessa, joka on Nyytin ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n yhteinen hanke opiskelu-uupumuksen vähentämiseksi toisella asteella. Kehitämme erilaisia keinoja uupumuksen ehkäisemiseen ja jaksamisen tukemiseen. Näihin kuuluu esimerkiksi mentorointia, koulutusta opiskelijoille, opiskelijajärjestöille ja henkilöstölle sekä Kuormitusmittari-työkalu, jolla voi arvioida oman jaksamisen tasoa. Itse vastaan pääosin ammattilaisille suunnatusta koulutussisällöstä.

 

Millainen on opintotaustasi?

Olen valmistunut sosiaalipsykologiksi (VTM) Helsingin yliopistosta.

 

Miksi opiskelijoiden hyvinvoinnista keskusteleminen on mielestäsi merkittävää?

Opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä, joten yhteiskunnan näkökulmasta heidän hyvinvointinsa ja työkykyisyytensä ovat merkittäviä asioita. Hyvinvoinnista on tärkeää keskustella siksi, että jaksamisen ja mielenterveyden haasteet ovat suurin opiskelukyvyttömyyden syy. Lisäksi näihin haetaan entistä enemmän apua. Myös diagnosoidut häiriöt ovat lisääntyneet. Tällä hetkellä asia on erityisen ajankohtainen, koska korona-aika ja etäopiskelu ovat entisestään lisänneet uupumusta sekä vähentäneet opiskeluintoa ja -motivaatiota.

Korona-aika ja etäopiskelu ovat lisänneet uupumusta sekä vähentäneet opiskeluintoa ja -motivaatiota entisestään.

Vaaditaanko opiskelijoilta liikaa?

Tämä on laaja ja monitahoinen kysymys. Lukioissa ja korkeakouluissa vaatimukset ja työmäärä ovat aidosti korkeita. Tämän lisäksi on syytä miettiä, mikä ja ketkä vaatimuksia ja suoritustason rimaa asettavat. Kilpailullinen ja suorituskeskeinen ilmapiiri? Menestystarinoiden ja huippuyksilöiden viljely mediassa? Sosiaalinen media? Vanhemmat ja lähipiiri? Monesti suurimpia vaatimuksia saatetaan esittää itse itselleen.

 

Mitä rakenteita meidän pitäisi muuttaa ja miten?

Omassa työssäni näkyvät vaatimusten kasvaminen ja niiden vähittäinen valuminen aina vain alemmille koulutustasoille. Opinto-ohjaajat ilmaisevat huoltaan siitä, miten jo yläkoululaiset stressaavat opinnoistaan ja mahdollisesti haluamaansa toisen asteen oppilaitokseen pääsemisestä. Toisen asteen opiskelijoiden kokema uupumus on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vaikuttaa siltä, että opiskelu on muuttunut suorituskeskeisemmäksi ja koulutukseen liittyviä valintoja pitäisi pystyä tekemään yhä nuorempana. Syynä ovat koulutusjärjestelmän muutokset, joita on ollut sekä toisella asteella että korkeakouluissa. Olisi tärkeää tarkastella näiden muutosten vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Keskeisenä tekijänä on myös yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ilmapiiri. Millaisia asioita arvostetaan ja priorisoidaan yleisessä keskustelussa, esimerkiksi tuottavuutta ja tehokkuutta hyvinvoinnin yli? Onko enää tilaa alanvalintapohdinnalle tai arvostetaanko aloja, jotka ei nähdä tuottavina, kuten kulttuuri- tai hoiva-alat?

Onko alanvalintapohdinnalle enää tilaa?

Mitä korkeakoulujen pitäisi tehdä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen?

Olisi tärkeää, että psykososiaalisten ja terveyspalveluiden saatavuus olisi riittävällä tasolla ja että tukea olisi saatavilla matalalla kynnyksellä. Keskeisessä roolissa ovat myös opintojen ohjaus ja oppilaitoksen yhteisöllisyyden ylläpitäminen esimerkiksi tuutoroinnin, opettajatuutoroinnin ja ainejärjestötoiminnan kautta.

Pitäisikö mielestäsi kaikissa korkeakouluissa olla opintopsykologi? Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa ei tällä hetkellä ole psykologia ollenkaan.

Mielestäni olisi ihanteellista, jos kaikille opiskelijoille voitaisiin tasapuolisesti tarjota myös opintopsykologin palveluita. Tämä on tietysti resursointikysymys. Esimerkiksi Jyväskylässä on tarjolla Student Life -hyvinvointitoimintaa ja hyvinvointineuvojia, jotka varmasti osin vastaavat tähän tarpeeseen.

 

Mitä pitäisi tehdä, jos opiskelu stressaa ja tuntuu, ettei jaksa tehdä mitään?

Olisi tärkeää, että ei pitäisi asiaa sisällään vaan puhuisi siitä opiskelukavereille ja läheisille. Opiskelukavereiden kautta saa perspektiiviä siihen, kokevatko kaikki yhtä kovaa painetta vai tarvitseeko itse erityisesti tukea. Tukipalvelut on järjestetty oppilaitoksissa hieman eri tavoin, mutta joka tapauksessa olisi hyvä olla yhteydessä tutoropettajaan, opinto-ohjaajaan, opintopsykologiin tai kurssin opettajaan. Opiskeluterveydenhuollosta YTHS:ltä löytyy opiskelijoille suunnattuja psykologipalveluita.

 

Millä keinoilla pidät itse omaa jaksamistasi yllä asiantuntijatyössä?

Minulle on tärkeää ehtiä käydä myös vapaamuotoisia keskusteluja kollegoiden kanssa. Paitsi sosiaalista tukea, näissä keskusteluissa syntyy usein myös uusia oivalluksia ja ideoita. Yritän opetella varaamaan kalenteriin riittävästi rauhallista aikaa valmisteluun ja suunnitteluun palaverien lomassa. Raja työ- ja vapaa-ajan välillä pysyy tällä hetkellä selkeänä pienen lapsen takia.

 

Tervetuloa YKAn ja SYYn järjestämään opiskelijoiden suureen hyvinvointi-iltaan 16.2.2021 klo 17 alkaen! Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma järjestetään verkossa. Ilmoittaudu mukaan keskustelemaan siitä, miten voimme ratkaista opiskelijoiden jaksamishaasteita ja muuttaa rakenteita yhdessä. Vinkkaa tapahtumasta myös kaverille!

 

Teksti: Veera Rahikainen
Kuva: Mirja Kolttola

Jaa artikkeli

Ammattilaiset