13.12.2012

 | Teksti: Salla Peltonen 

| Kuvat: Vesa Tyni

Sixten Korkman: Eurooppa tarvitsee uudistumista

Muutosvoimat ovat olleet suuria. Mikään yksittäinen tekeminen tai tekemättä jättäminen ei olisi kyennyt estämään euroalueen velkakriisiä. Rahaliitossa oli selviä valuvikoja ja globaalin talouskriisin myötä olisimme joka tapauksessa ajautuneet ongelmiin. Virheistä pitää kuitenkin oppia.

Mittavan uran Suomen ja Euroopan talous- ja rahoituskysymysten ytimessä tehnyt Sixten Korkman on seurannut läheltä monen kriisin kehittymistä.

Vuoden 2012 yhteiskuntatieteilijä, professori Sixten Korkman aloitti työuransa 16-vuotiaana merimiehenä ja pesi kesätyönään valaanrasvaa rahtialuksen tankeista. Sittemmin valtiotieteen tohtoriksi väitellyt Korkman on työskennellyt muun muassa Suomen Pan-kissa, Työntekijöiden Taloudellisessa Tutkimuslaitoksessa, OECD:n sihteeristössä, valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana sekä useampaan otteeseen opetustehtävissä Helsingin yliopistossa. Vuosina 1995−2005 Korkman toimi Euroopan unionin ministerineuvoston talouspoliittisen osaston Ecofinin pääjohtajana. Kuluvan vuoden maaliskuussa hän jäi eläkkeelle Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan toimitusjohtajan tehtävistä.

-Nautin siitä, mitä teen. Ei minulla ollut aikomustakaan jättää työntekoa, vaikka jäin virallisesti eläkkeelle, tällä hetkellä professorina Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Korkman toteaa. Hän kertoo olevansa otettu Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n hänelle myöntämästä Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksesta.

-En kuvittele, että olisin tehnyt suuria tekoja. Enhän ole koskaan ollut päätöksentekijä, vaan toiminut neuvonantajana, tutkijana tai virkamiehenä. Ongelmamme ovat kuitenkin yhteiskunnallisia ja niiden ratkaisemisessa yhteiskuntatieteillä on suuri merkitys, Korkman sanoo.

Vapaa-ajallaan hän lukee ja kuuntelee musiikkia sekä viettää aikaa kolmen lapsensa ja yhdeksän lapsenlapsensa kanssa.

-Jos en olisi päätynyt tälle uralle, olisin saattanut harkita arkkitehdiksi ryhtymistä. Jos vain lahjat olisivat riittäneet, Korkman hymyilee.

 

LUOVUUDELLA POIS NÄIVETTYMISEN TIELTÄ

Sixten Korkman näkee yhteiskunnan ja talouden uudistumiskyvyn tällä hetkellä koko Euroopan suurimpana haasteena.

-Meneillään on suuri murros, jossa kehittyvät taloudet ottavat itselleen kuuluvan roolin. Maailman talouskasvun moottoreina ne pakottavat kehittyneet maat sopeutumaan nopeasti muuttuvaan työnjakoon. Suomessa tämä näkyy meille perinteisesti vahvojen toimialojen, kuten metsäteollisuuden ja informaatioteknologian suurina ongelmina, Korkman sanoo ja korostaa, että tarvitsemme kipeästi todella uutta luovaa yritystoimintaa.

− On ilahduttavaa nähdä, että esimerkiksi Aalto-yliopistossa vallitsee nyt vahva start up -henki ja nuoret haluavat perustaa yhtiöitä.

-Suomi on suuri menestystarina sekä poliittisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti, mutta juuri nyt kukaan ei tunnu investoivan Suomeen. Toimintaympäristön houkuttelevuus onkin avainasemassa Suomen kilpailukyvyn parantamisessa. Korkmanin mukaan esimerkiksi verotusta olisi tarkasteltava kokonaisuutena, ei yksittäisten veroporkka-noiden kautta.

 

HYVINVOINTIVALTIOON EI SAA TUUDITTAUTUA

Professori Korkman kannattaa pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia, mutta varoittaa tuudittautumasta vanhoihin käytäntöihin.

-Tällaisenaan hyvinvointivaltion rahoittaminen on suuri ongelma, tuhon tie, joka johtaa väistämättä Suomen julkisen velan kasvuun. Väestön ikärakenteen muutos kyllä tiedetään, mutta tosiasiat täytyisi nyt oikeasti kohdata. Tarvitaan riittävästi ihmisiä, jotka tekevät riittävästi töitä, jotta veropohja olisi riittävä kustantamaan nykyisen-kaltaisen hyvinvointivaltion, Korkman tähdentää.

Hän näkee työurien pidentämisen joko alusta tai lopusta käytännössä ainoana ratkaisuna työllisyysasteen nostamiseen ja muistut-taa, että väestön ikääntyminen koskee yhtä lailla koko Eurooppaa, jossa ongelma tulee vastaan vähän myöhemmin kuin Suomessa.

 

-Kun ihmiset eivät pidä pankeista eivätkä unionista, niin rakenna siinä sitten pankkiunionia, Sixten Korkman siteeraa pääministeri Jyrki Kataista.

 

INVESTOINTEJA INHIMILLISEEN PÄÄOMAAN

Korkman peräänkuuluttaa myös kunnallisen palvelutuotannon, etenkin hallinnon, tehostamista uusien informaatioteknologisten ratkaisujen avulla sekä arvokeskustelua siitä, mikä tarkalleen ottaen on hyvinvointivaltion lupaus. Mitä palveluja yhteiskunnan pitää turvata jokaiselle? Entä mitä jokaisen tulisi hankkia omalla kustannuksellaan?

Suomen roolin täytyy tulevaisuudessa löytyä nimenomaan korkean osaamisen aloilta

Monet perusasiat ovat Suomessa edelleenkin varsin hyvin. Meillä ei ole korruptiota ja infrastruktuuri, peruspalvelut sekä koulutusjärjestelmä toimivat.

-On kuitenkin syytä muistaa, että Suomi on tällä hetkellä heikommalla tolalla kuin muut Pohjoismaat. Ei meidän kannata verrata itseämme Italiaan tai Espanjaan vaan Ruotsiin ja Tanskaan. Inhimilliseen pääomaan eli päivähoitoon, peruskouluun, ammatilliseen koulutukseen ja yliopistoihin täytyy investoida, Korkman sanoo ja moittii kuntia, jotka leikkaavat ensimmäisenä koulutusmenoista. On selvää, että Suomen roolin täytyy tulevaisuudessa löytyä nimen-omaan korkean osaamisen aloilta.

 

TIEDÄMME MITÄ TEHDÄ – MUTTA MITEN?

− Kolmas ongelmamme on lähinnä poliittinen. Tiedämme kyllä, mitä väestön ikääntymisongelmalle pitäisi tehdä, mutta toimenpiteille on vaikea saada poliittista kannatusta. Tarvitaan poliitikkoja, jotka uskaltavat ajaa asioita rohkeasti eteenpäin. Kansalaisten taas täytyy saada riittävästi tietoa tilanteesta ja suunnitteilla olevien päätösten taustoista, jotta he pystyvät muodostamaan itselleen selkeän kuvan, mistä on kyse, Korkman perustelee.

− Monien on vaikea hyväksyä, että Euroopassa päätetään asioista, jotka vaikuttavat myös Suomeen, hän sanoo ja mainitsee esimerkkinä Etelä-Euroopan kriisivaltioiden tukemisen. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että myös meidän käy huonosti, jos Euroopan talous- ja rahaliitto ajautuu umpikujaan. Mutkikkaiden asioiden viestiminen ymmärrettävästi on suuri haaste medialle ja tiedeyhteisölle, jotta tarvittaville toimenpiteille saataisiin kansalaisten tuki, Korkman painottaa.

 

EUROOPAN UNIONILLA ON TULEVAISUUS

Sixten Korkmanin mielestä Euroopan unionille myönnetty Nobelin rauhanpalkinto oli ansaittu tunnustus. Onhan EU menestyksekäs esimerkki alueellisesta integraatiosta.

-Maailmalla ymmärretään, että olemme pystyneet nousemaan juoksuhaudoista ja luomaan kehikon yhteisten asioiden hoitamiselle. Nyt meidän vain pitäisi oppia hoitamaan näitä asioita yhdessä tehokkaammin, Korkman sanoo.

-Ongelmat, kuten ilmastonmuutos, rikollisuuden torjunta tai rahoitusjärjestelmän valvonta ovat globaaleja, mutta niistä tehtävät päätökset kansallisia. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.

-− Myös rahaliiton valuviat on paikallistettu ja korjaustyö käynnistynyt. Asiat selkenevät, jos pysymme hengissä muutaman vuoden, Korkman uskoo.

 

SIXTEN KORKMAN Valtiotieteiden tohtori

• Syntynyt 1984
• Asuu Helsingissä
• Kolme lasta, yhdeksän lastenlasta
• Harrastaa lukemista ja kirjallisuutta

TYÖELÄMÄSSÄ JO 42 VUOTTA JA RISAT

− Kuulun etuoikeutettujen ryhmään, jotka tekevät työtään mielellään. Vaikka jäin maaliskuussa virallisesti eläkkeelle Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan toimitusjohtajan tehtävistä, en aikonut jättää työntekoa, professori Sixten Korkman kertoo pilke silmäkulmassaan.

Nyt hän työskentelee Professor of Practise -nimikkeellä Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella sekä vanhempana neuvonantajana Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran palveluksessa suunnittelemassa kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutusta.

− Työurien pidentäminen on järkevää, oikeastaan välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Monelle työnteon jatkaminen on myös mielekästä, koska olemme keskimääräisesti terveempiä ja elämme pidempään, Korkman perustelee.

− Toki olemme kaikki erilaisia. Työurien pidentämiseen pitää löytää ratkaisu, joka on kaikille kohtuullinen.

Vuoden valinta

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry valitsi Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi ekonomisti, VTT Sixten Korkmanin. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivillä Helsingissä

16.11.2012.

Tämänvuotisella valinnallaan liitto halu-aa antaa tunnustusta pitkän ja merkittävän uran tehneelle ekonomistille. Ekonomistit ovat yhteiskuntatieteilijöitä, jotka valmis-tuvat valtio- ja yhteiskuntatieteellisistä tiedekunnista.
Selkeänä esiintyjänä Korkman on tehnyt talousasioista sekä viime aikoina eurokriisin syistä ja seurauksista selkoa suurelle yleisölle.

− Demokratia kaipaa kansalaisia, jotka ovat valveutuneita ja yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneita sekä hyvin informoituja. Kuntavaalien äänestyslaimeus antaa aihetta huoleen, sillä valveutumattomuus murentaa demokratian pohjaa, Korkman sanoo.

Omalla esimerkillään Korkman on näyttänyt, miten asiantuntijatyössä työuraa voi pidentää eläkeiän jälkeenkin. Aina on oikea ikä jatkaa uraa!

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on valinnut Vuoden yhteiskuntatieteilijän vuodesta 1999 lähtien.

Edellisiä valintoja

• 2011: Marja-Liisa Manka
• 2010: Cay Sevón
• 2009: Antti Rantakokko
• 2008: Suvi-Anne Siimes

Jaa artikkeli

Ammattilaiset