25.8.2017

 | Teksti: Minna Rinne 

| Kuvat: Vesa Tyni

Uusintana yhteiskuntatieteilijä: Katariina Relander

Ura-lehti haastatteli lokakuussa 2013 VTM Katariina Relanderia. Hän työskenteli silloin Consumer Insight Managerina Sanoma Newsissä. Nykyisin tittelinä on Senior Consumer Insight Strategist ja organisaation nimenä Sanoma Media Finland. Vaikka titteli ja yrityksen nimi ovatkin muuttuneet, Relanderin työtehtävä ja -paikka ovat entiset. Media- ja tutkimusalalla on tapahtunut viime vuosina paljon, mikä on tuonut lisää haasteita ja antanut mahdollisuuden kehittää omaa osaamista.

Katariina Relander elokuussa 2017

  • Senior Consumer Insight Strategist, Sanoma Media Finland
  • Työskentelee samassa tehtävässä Sanoman Consumer Insight -tiimissä kuin vanhempainvapaalta palatessaan, mutta työn luonne on varsin erilainen. Sekä media- että tutkimusalalla on viime vuosina tapahtunut paljon. Kun digitaalista kuluttajakäyttäytymisdataa kertyy joka hetki valtavia määriä automaattisesti, on tutkimuksen painopiste siirtynyt datan keräämisestä sen hallintaan ja hyödyntämiseen. Samalla aikaa on vapautunut entistä syvemmän ja strategisemman tiedon tuottamiseen. Tutkimus ei titteleissä ja tiimien nimissäkään ole enää tutkimusta vaan Insightia. Valtava kehitysvauhti tuo jatkuvasti lisää haasteita ja antaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamista. Muutoksen ennakointi on olennainen osa työtä. Työtehtäviin kuuluu kuluttajaymmärryksen kerryttäminen ja jalostaminen tuotekehityksen, brändinkehityksen ja strategisen päätöksenteon tueksi. Pääasiallisin tutkimuskohde on Helsingin Sanomat. Viime vuosina Relander on keskittynyt uusien automatisoitujen mittaustapojen kehittämiseen; on mm. muokannut kansainvälisistä tutkimusmetodeista Sanoman tarpeisiin sopivia mittareita, sekä kehittänyt uusia mittaristoja, joilla saadaan lukijoilta päivittäin arvio lehdestä.

Miten yhteiskuntatieteilijä voi muuttaa maailmaa?

Oma taustani yhteiskuntatieteilijänä löytyy viestintätieteestä ja sosiaalipsykologiasta. Lisäksi olen opiskellut tradenomin tutkinnon. Nykytyössäni opintotausta näkyy siinä, että ymmärrän liiketoiminnan tarpeet, mutta osaan jäsentää myös kuluttajan tarpeita. Ajattelen mediaa kolmesta eri näkökulmasta –sekä liiketoiminnan, kuluttajan että yhteiskunnan. Liike-elämässä toimiva yhteiskuntatieteilijä muuttaa maailmaa ymmärtämällä ilmiöitä laajasti ja tuomalla uutta kontekstia liike-elämän tavoitteiden rinnalle.

 

Oma työnkuva

Tuotamme ja analysoimme eri mediakentän toimijoille kuluttajatietoa päätöksenteon tueksi. Ennen äitiyslomia ehdin olla samassa tehtävässä viisi vuotta, ensin tutkimussuunnittelijana ja sitten tutkimuspäällikkönä. Poissa­ollessani yrityksessä tapahtui iso organisaatio­muutos, jonka seurauksena tiimini nimi ja toimenkuvat hieman muokkautuivat. Se oli minulle vain hyvä juttu, sillä kaipasin jotain uudistusta töihin palatessani.

 

Uran käännekohdat

Opiskelin ensin tradenomiksi ja siinä samalla hakeuduin valtsikaan lukemaan viestintää. Olin opiskelujen aikana kaksi kertaa vaihdossa, kesästipendiaattina Italiassa sekä harjoittelussa ulkoministeriössä. Gradun tein Helsingin Sanomille osana monitieteellistä projektia media-alan tulevaisuuden näkymistä. Tutkielma sai valmistuttuaan melko paljon huomiota, sillä se keskittyi nuoriin, mikä oli tuolloin kuuma peruna. Valmistuttuani jatkoin tulevaisuuden sanomalehtien tutkimusta TKK:ssa. Tajusin kuitenkin pian, ettei akateeminen ura ole minun juttuni. Toimin myös jonkin aikaa Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen tiedottajana, mutta siellä huomasin kaipaavani analyysi­puolta. Kun sopiva paikka HS:n tutkimustiimissä avautui, hakeuduin takaisin. Nykyisessä työssäni yhdistyvät sopivasti sekä tutkimus että markkinointi.

 

Ajatuksia hoitovapaasta

Olin pois työelämästä reilut kolme vuotta, mikä on alallani keskimääräistä pidempi aika. Toisaalta ajattelen, että se oli vain yksi pidempi breikki; olisi voinut olla vaikeaa motivoitua lasten välissä työelämään yhdeksi vuodeksi. En missään vaiheessa kokenut minkäänlaista syyllistämistä työpaikan tai yhteiskunnan puolelta. Mielestäni hoitovapaa on yhteiskunnassamme mieletön mahdollisuus. Kaavaillut kotihoidon tuen uudistukset ovat hyviä, mutta kaikissa perheissä se ei tule onnistumaan: meidän tapauksessamme mieheni ei olisi edes voinut työnsä takia jäädä kotiin.

 

Työn ja perheen yhdistäminen

Töihin palaaminen on tuntunut todella kivalta. Nautin kotiäitiydestä täysin siemauksin ja sain elää vauva-ajan täysillä, mutta nyt oli hyvä aika palata töihin. Halusin säilyttää urani ja työminäni. Perheen arki on muotoutunut lasten rytmiin sopivaksi: mieheni vie lapset päiväkotiin mennessään töihin yhdeksäksi. Itse tulen töihin seitsemäksi, ja haen lapset neljään mennessä. Sairaustapauksia ei ole vielä ehtinyt sattua, mutta olemme sopineet, että se joustaa kumman palaverit antavat periksi. Tai sitten saatamme jakaa päivän puoliksi. Onnek­si myös isovanhemmilta voi pyytää apua.

 

Työssä jaksamisesta

Olen ollut yllättynyt, kuinka kiva tämäkin vaihe elämässä on. Pidän siitä, kun työ- ja äitiminäni saavat molemmat aktivoitua. En ole koskaan ollut varsinainen uraohjus, mutta erityisesti nyt pyrin pitämään tilanteen stabiilina. Työ ei saa rasittaa liikaa, sillä haluan tehdä muutakin. Parhaiten työssä auttaa jaksamaan, että on innostunut siitä, mitä tekee ja kokee oman työnsä sekä edustamansa yrityksen arvot tärkeiksi. Jos kahdeksan tuntia päivässä tekee jotain, niin sen täytyy olla jollain tapaa merkityksellistä.

Haastattelu julkaistu alun perin Ura-lehdessä lokakuussa 2013.

KATARIINA RELANDER

  • 37 vuotta
  • VTM, tradenomi
  • Consumer Insight Manager, Sanoma News
  • Perhe: aviomies ja kaksi lasta, 3 v ja 1 v 11 kk
  • Harrastukset: tennis ja valokuvaus
Jaa artikkeli

Ammattilaiset