Rurik Ahberg valmistui Åbo Akademista valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1998 ja lisensiaatiksi vuonna 2001. Ennen kuin Ahlberg valittiin vuonna 2007 Mustasaaren kunnanjohtajaksi, hän työskenteli niin peruspalveluministeri Eva Biaudetin, toisen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroosin kuin europarlamentaarikko Henrik Laxin erityisavustajana.
-Opinnot ja aikaisempi työura ovat antaneet hyvän pohjan nykyiseen työhön. Ne ovat auttaneet luomaan kokonaisnäkemystä yhteiskunnasta, ymmärtämään mistä asioista missäkin päätetään ja ennen kaikkea helpottaneet liikkumista eri tasoilla. Kokemus on opettanut sitäkin, minkälaista kieltä missäkin käytetään ja miten asiat esitetään. Joka paikassa on vähän oma slanginsa, Ahlberg naurahtaa.
Ahlberg kertoo olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän mainitsee pitävänsä parlamentaarisesta ilmapiiristä, erilaisten ihmisten ja näkemysten kohtaamisesta.
-Tuo on parasta kunnanjohtajan työssä. Pidän myös siitä, että kun aikaisemmin olen ollut paljolti avustavissa rooleissa, nyt vastuu omista tekemisistä on selkeämpi. Kunnan johtajan työn huonoin puoli? Varmasti se, että Vaasan alueella perinteisesti lähetetään kutsuja kokouksiin todella myöhään. Minulle se aiheuttaa käytännön ongelmia, kun kotona on viisi lasta. Päättäjät ovat varsinkin ennen olleet iäkkäämpiä miehiä, joiden on ollut helpompaa järjestää menojaan. Pahasta tavasta on vaikea päästä irti.
KUNTAUUDISTUS ETENEE YKSIOIKOISESTI
Mustasaari on vahvasti kasvava 19 000 asukkaan kunta. Menestyvä energiaklusteri luo hyvinvointia koko alueelle. Pohjalaiset ovat käyneet kertomassa avoinna olevista työpaikoistaan Oulussa ja Salossa asti, missä Nokia on supistanut toimintojaan.
Kunnanjohtajan taivaalla näkyy kuitenkin myös tummia pilviä. Valtiovalta on ehdottanut lakeuksille jättikuntaa, jonka muodostaisivat Vaasa, Mustasaari ja kuusi muuta lähikuntaa.
-Valtio ajaa yksioikoisesti joka paikkaan vahvan keskuskunnan ympärille rakentuvaa mallia. Niille kunnille, jotka eivät täytä vahvan keskuskunnan kriteereitä, heristellään sormea. Suomessa on aina puhallettu yhteen hiileen. Nyt ilmeisesti ei enää arvosteta kaikkien työpanosta, ja se heikentää yhteishenkeä valtakunnan tasolla. Uudistuksen ensivaiheessa ei ole määritelty perusasioita; millaisen roolin kunta ottaa julkisten palvelujen – esimerkiksi hoidon, hoivan ja perusopetuksen järjestäjänä – missä määrin kunnan tulee toimia valtion toisena demokraattisena tasona, ja mikä on kunnan rooli oman seudun kehittäjänä.
Ahlbergin mukaan kaikki ymmärtävät, että yhteiskunnan veronmaksukyky ei riitä siihen, että kansalaisten oikeuksia yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin jatkuvasti lisätään. Hänen mielestään epätasapainoa ei voida kuitenkaan ratkaista pelkillä rakenteellisilla muutoksilla.
-Meidän on pakko miettiä entistä tarkemmin, mitä palveluja yhteiskunta voi tarjota ja miten, paljonko, milloin ja kenelle. Voidaan pohtia vaikkapa sitä, pitääkö kaikilla koululaisilla olla joka vuosi terveystarkastus. Riittäisikö perustarkastus vaikka kerran kolmessa vuodessa, jolloin vapautuisi voimavaroja lapsille, jotka kaipaavat erityishuomiota? Tai onko meillä mahdollisuutta luvata kaikille nykyisenlaista hammashuoltoa, hammaslääkäreistä kun on pulaa koko maassa.
HÄR TALAS SVENSKa – men Hur länge?
Kun Mustasaaren kohdalla puhutaan moninaisuudesta ja alueellisista ominaispiirteistä, tarkoitetaan luonnollisesti myös ruotsin kieltä. Mustasaarelaisista lähes 70 prosenttia on ruotsinkielisiä.
-Kaavailtu kuntaliitos tarkoittaisi sitä, että ruotsinkielisistä tulisi alueella vähemmistö. Lapsuuteni kuntaa Sipoota taas esitetään jaettavaksi kolmen kunnan kesken, mikä vaikuttaisi radikaalisti kielioloihin.
Jos haluamme pitää maassa yllä kahta elävää kieltä, se vaatii instituutioita ja vahvoja rakenteita
Ahlberg näkee, että kuntauudistus voi horjuttaa koko maan ruotsinkielistä kulttuuria.
-Jos haluamme pitää maassa yllä kahta elävää kieltä, se vaatii instituutioita ja vahvoja rakenteita. Jos rakenteita ei tule kunnan kautta tai niitä heikennetään, miten jatkossa olisi tarkoitus vahvistaa kahden kielen Suomea?
-Pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin esimerkiksi yhteinen ruotsinkielinen hallintoyksikkö, joka vastaisi opetuksesta, vanhustenhuollosta ja osittain sairaanhoidosta. Asia ei ole saanut kovin paljon huomioita ainakaan suomenkielissä valtamediassa. Sen sijaan mediassa puhutaan pakkoruotsista. Suuri enemmistö suomalaisista tukee kaksikielisyyttä, mutta uusi mediaympäristö on johtanut siihen, että pieni joukko voi ylläpitää hyvinkin kiihkeää ja kielteistä kielikeskustelua. Poliitikot ovat tässä tilanteessa vähän ymmällään ja hämääntyneitä. Toisaalta on vankka hiljainen enemmistö, toisaalta pienen joukon ylläpitämä toisenlainen keskustelu.

EI IHAN TAVALLINEN PUOLUEKENTTÄ
Mustasaaren kieliolot näkyvät hyvin konkreettisesti myös kunnallispolitiikassa. Kunnan valtuustossa RKP:llä on 33 paikkaa 43:sta. SDP:n paikkaluku on kolme ja kristillisdemokraattien kaksi. Kunnan erikoisuus on MSK – Mustasaaren suomenkielisten kunnallisjärjestö, jolla on valtuustossa neljä paikkaa, perussuomalaisilla yksi. Kokoomus, keskustapuolue, vasemmistoliitto ja vihreät puuttuvat Mustasaaren poliittiselta kentältä kokonaan.
Kun kunnassa on yksi suuri puolue – johon luonnollisesti myös kunnanjohtaja kuuluu – niin ainakin maallikko voisi kuvitella, että asioista päättäminen on helppoa…
-Juu ja ei. Meillä on hyvä henki päätöksen teossa ja kunnan tärkeimmistä päämääristä ollaan yhtä mieltä. Se, että kunnassa ei ole syvää jakoa peruskysymyksissä, tuo virkamiehille selkeämmän työympäristön. Mutta kun yksi puolue on noin iso, puolueen sisälle mahtuu monenlaisia ryhmiä ja ihmisiä, joiden kanssa asioista on neuvoteltava, Ahlberg huomauttaa.
MONEN TASON JOHTAJUUS
Ahlberg vertaa kunnanjohtajan työtä orkesterinjohtajan pestiin.
-Ilmassa on koko ajan monta palloa ja sivusta tulee jatkuvasti lisää. Pää on kuitenkin pidettävä kylmänä ja johdettava yhteisöä kohti päämäärää. Koko ajan täytyy pitää mielessä myös alueiden välinen kilpailu. Työpäivästä vievät paljon aikaa yhteiskuntasuunnitteluun, kaavoittamiseen ja koulujen rakentamiseen liittyvät asiat.
Ahlberg kertoo, että kunnanjohtaja liikkuu työssään monella tasolla, reviiri ulottuu Mustasaaren torin tienoilta aina ministeriöihin ja Brysseliin asti.
-Omaa kuntaa tuodaan ministeriöissä esille, kun päätetään vaikkapa tie ja rautatieinvestoinneista. EU on mukana kuvioissa monissa pienemmissä hankkeissa – ja tällä hetkellä viritellään myös yhtä isoa. Siinä yritetään saada rahoitusta Vaasan ja Uumajan välillä kulkevalle ympäristöystävälliselle laivalle. Toteutuessaan hanke olisi erittäin merkittävä koko seudulle.
AVAIMET HYVÄÄN ELÄMÄÄN
Ahlberg korostaa, että kunnan tehtävänä on osaltaan taata kuntalaisille tunne hyvästä elämästä.
-Tavoitteena on, että esimerkiksi nuori ei koe jäävänsä paitsioon, jos hän asuu Mustasaaressa, Vaasassa tai Pohjanmaalla. Perinteisten kuntasektorin palvelujen lisäksi tarvitsemme festivaaleja, konsertteja, yö elämää, matkustusmahdollisuuksia ja kansainvälisyyttä. Ja myös erilaisia asumismahdollisuuksia – kaikki eivät halua asua omakotitalossa.
Myös luonto on järjestänyt Mustasaareen fasiliteetteja: saaristosta suuri osa on Unescon maailmanperintökohdetta.
-Minä näyttäisin tänne tulevalle turistille ensimmäisenä saariston. Sinne voidaan mennä vaikkapa Suomen pisintä Raippaluodon siltaa pitkin, kunnanjohtaja myhäilee.
RURIK AHLBERG
Mustasaaren kunnanjohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti
• Syntynyt 1972
• Avoliitossa, viisi lasta
• Harrastaa ruoanlaittoa, lukemista ja lenkkeilyä
Kunta yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työnantajana
- Kuntasektorilla työskentelee 20 prosenttia jäsenistä.
- Poimintoja jäsenrekisterin nimikkeistä: sosiaalityöntekijä ja johtava sosiaali työntekijä, erikoissuunnittelija, hallintosihteeri ja -päällikkö, koulukuraattori, opettaja, talouspäällikkö, perusturvajohtaja, projektisuunnittelija ja -päällikkö, kaupungin- ja kunnanjohtaja
- Ikäryhmittäin:
- Alle 30-vuotiaita 9%
- 30-39-vuotiaita 16%
- 40-49-vuotiaita 27%
- 50-59-vuotiaita 33%
- 60-vuotiaita tai yli 22%
- Kuntien palvelussuhteista 26% määräaikaisia (valtiolla 33%, yrityksissä 11%)
- Työmäärän kokee jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi 60% kuntasektorin jäsenistä (valtiolla ja yritysten palveluksessa 50%)
- Johto- ja esimiestehtävissä 35%, asiantuntijatehtävissä 62%
- Keskiarvopalkka:
- Johto- ja esimiestehtävissä 4 890 euroa/kk Asiantuntijatehtävissä 3 400 euroa/kk
- Kaikki:
- Keskiarvo 3 930 euroa/kk
- Mediaani 3 610 euroa/kk
- F10 2 700 euroa/kk
- F90 5 600 euroa/kk
Lähde: Työmarkkinatutkimus 2012