14.5.2013

 | Teksti: Matti Välimäki 

| Kuvat: Mikko Lehtimäki

Rurik Ahberg: Kunnassa soi iso orkesteri

Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg auttaa kuntalaisia soittamaan yhteistä säveltä. Sävel soi duurissa, vaikka Pohjanmaalle suunniteltu jättikunta arveluttaakin.

Rurik Ahberg valmistui Åbo Aka­demista valtiotieteiden maiste­riksi vuonna 1998 ja lisensiaatiksi vuonna 2001. Ennen kuin Ahl­berg valittiin vuonna 2007 Mus­tasaaren kunnanjohtajaksi, hän työskenteli niin peruspalveluministeri Eva Biaudetin, toisen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroosin kuin europarlamentaarikko Henrik Laxin erityisavustajana.

-Opinnot ja aikaisempi työura ovat antaneet hyvän pohjan nykyiseen työhön. Ne ovat auttaneet luomaan kokonaisnäkemystä yhteiskunnasta, ymmärtämään mistä asi­oista missäkin päätetään ja ennen kaikkea helpottaneet liikkumista eri tasoilla. Koke­mus on opettanut sitäkin, minkälaista kieltä missäkin käytetään ja miten asiat esitetään. Joka paikassa on vähän oma slanginsa, Ahl­berg naurahtaa.

Ahlberg kertoo olleensa aina kiinnos­tunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän mainitsee pitävänsä parlamentaarisesta ilmapiiristä, erilaisten ihmisten ja näkemys­ten kohtaamisesta.

-Tuo on parasta kunnanjohtajan työssä. Pidän myös siitä, että kun aikaisemmin olen ollut paljolti avustavissa rooleissa, nyt vastuu omista tekemisistä on selke­ämpi. Kunnan johtajan työn huonoin puoli? Varmasti se, että Vaasan alueella perintei­sesti lähetetään kutsuja kokouksiin todella myöhään. Minulle se aiheuttaa käytännön ongelmia, kun kotona on viisi lasta. Päät­täjät ovat varsinkin ennen olleet iäkkääm­piä miehiä, joiden on ollut helpompaa jär­jestää menojaan. Pahasta tavasta on vaikea päästä irti.

 

KUNTAUUDISTUS ETENEE YKSIOIKOISESTI

Mustasaari on vahvasti kasvava 19 000 asuk­kaan kunta. Menestyvä energiaklusteri luo hyvinvointia koko alueelle. Pohjalaiset ovat käyneet kertomassa avoinna olevista työ­paikoistaan Oulussa ja Salossa asti, missä Nokia on supistanut toimintojaan.

Kunnanjohtajan taivaalla näkyy kuitenkin myös tummia pilviä. Valtiovalta on ehdotta­nut lakeuksille jättikuntaa, jonka muodostai­sivat Vaasa, Mustasaari ja kuusi muuta lähi­kuntaa.

-Valtio ajaa yksioikoisesti joka paikkaan vahvan keskuskunnan ympärille rakentu­vaa mallia. Niille kunnille, jotka eivät täytä vahvan keskuskunnan kriteereitä, heristel­lään sormea. Suomessa on aina puhallettu yhteen hiileen. Nyt ilmeisesti ei enää arvos­teta kaikkien työpanosta, ja se heikentää yhteishenkeä valtakunnan tasolla. Uudis­tuksen ensivaiheessa ei ole määritelty perus­asioita; millaisen roolin kunta ottaa julkisten palvelujen – esimerkiksi hoidon, hoivan ja perusopetuksen järjestäjänä – missä määrin kunnan tulee toimia valtion toisena demokraattisena tasona, ja mikä on kunnan rooli oman seudun kehittäjänä.

Ahlbergin mukaan kaikki ymmärtävät, että yhteiskunnan veronmaksukyky ei riitä siihen, että kansalaisten oikeuksia yhteis­kunnan tarjoamiin palveluihin jatkuvasti lisätään. Hänen mielestään epätasapainoa ei voida kuitenkaan ratkaista pelkillä raken­teellisilla muutoksilla.

-Meidän on pakko miettiä entistä tarkemmin, mitä palveluja yhteiskunta voi tar­jota ja miten, paljonko, milloin ja kenelle. Voi­daan pohtia vaikkapa sitä, pitääkö kaikilla koululaisilla olla joka vuosi terveystarkastus. Riittäisikö perustarkastus vaikka kerran kolmessa vuodessa, jolloin vapautuisi voi­mavaroja lapsille, jotka kaipaavat erityishuo­miota? Tai onko meillä mahdollisuutta luvata kaikille nykyisenlaista hammashuoltoa, ham­maslääkäreistä kun on pulaa koko maassa.

 

HÄR TALAS SVENSKa – men Hur länge?

Kun Mustasaaren kohdalla puhutaan moni­naisuudesta ja alueellisista ominaispiirteistä, tarkoitetaan luonnollisesti myös ruotsin kieltä. Mustasaarelaisista lähes 70 prosenttia on ruotsinkielisiä.

-Kaavailtu kuntaliitos tarkoittaisi sitä, että ruotsinkielisistä tulisi alueella vähem­mistö. Lapsuuteni kuntaa Sipoota taas esi­tetään jaettavaksi kolmen kunnan kesken, mikä vaikuttaisi radikaalisti kielioloihin.

Jos haluamme pitää maassa yllä kahta elävää kieltä, se vaatii instituutioita ja vahvoja rakenteita

Ahlberg näkee, että kuntauudistus voi hor­juttaa koko maan ruotsinkielistä kulttuuria.

-Jos haluamme pitää maassa yllä kahta elävää kieltä, se vaatii instituutioita ja vah­voja rakenteita. Jos rakenteita ei tule kun­nan kautta tai niitä heikennetään, miten jat­kossa olisi tarkoitus vahvistaa kahden kielen Suomea?

-Pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin esimerkiksi yhteinen ruotsinkielinen hallintoyk­sikkö, joka vastaisi opetuksesta, vanhusten­huollosta ja osittain sairaanhoidosta. Asia ei ole saanut kovin paljon huomioita ainakaan suomenkielissä valtamediassa. Sen sijaan mediassa puhutaan pakkoruotsista. Suuri enemmistö suomalaisista tukee kaksikieli­syyttä, mutta uusi mediaympäristö on joh­tanut siihen, että pieni joukko voi ylläpitää hyvinkin kiihkeää ja kielteistä kielikeskus­telua. Poliitikot ovat tässä tilanteessa vähän ymmällään ja hämääntyneitä. Toisaalta on vankka hiljainen enemmistö, toisaalta pienen joukon ylläpitämä toisenlainen keskustelu.

-Kunnalliset prosessit ovat luonnostaan pitkiä. Joskus tuntuu, että asiat eivät etene. Mutta tälle alalle on turha hakeutua, jollei sisäistä tuota jo etukäteen.

 

EI IHAN TAVALLINEN PUOLUEKENTTÄ

Mustasaaren kieliolot näkyvät hyvin konk­reettisesti myös kunnallispolitiikassa. Kunnan valtuustossa RKP:llä on 33 paikkaa 43:sta. SDP:n paikkaluku on kolme ja kristil­lisdemokraattien kaksi. Kunnan erikoisuus on MSK – Mustasaaren suomenkielisten kunnallisjärjestö, jolla on valtuustossa neljä paikkaa, perussuomalaisilla yksi. Kokoo­mus, keskustapuolue, vasemmistoliitto ja vihreät puuttuvat Mustasaaren poliittiselta kentältä kokonaan.

Kun kunnassa on yksi suuri puolue – johon luonnollisesti myös kunnanjohtaja kuuluu – niin ainakin maallikko voisi kuvi­tella, että asioista päättäminen on helppoa…

-Juu ja ei. Meillä on hyvä henki päätöksen teossa ja kunnan tärkeimmistä päämääristä ollaan yhtä mieltä. Se, että kun­nassa ei ole syvää jakoa peruskysymyksissä, tuo virkamiehille selkeämmän työympäris­tön. Mutta kun yksi puolue on noin iso, puo­lueen sisälle mahtuu monenlaisia ryhmiä ja ihmisiä, joiden kanssa asioista on neuvotel­tava, Ahlberg huomauttaa.

 

MONEN TASON JOHTAJUUS

Ahlberg vertaa kunnanjohtajan työtä orkes­terinjohtajan pestiin.

-Ilmassa on koko ajan monta palloa ja sivusta tulee jatkuvasti lisää. Pää on kuiten­kin pidettävä kylmänä ja johdettava yhtei­söä kohti päämäärää. Koko ajan täytyy pitää mielessä myös alueiden välinen kilpailu. Työpäivästä vievät paljon aikaa yhteiskunta­suunnitteluun, kaavoittamiseen ja koulujen rakentamiseen liittyvät asiat.

Ahlberg kertoo, että kunnanjohtaja liik­kuu työssään monella tasolla, reviiri ulottuu Mustasaaren torin tienoilta aina ministeriöi­hin ja Brysseliin asti.

-Omaa kuntaa tuodaan ministeriöissä esille, kun päätetään vaikkapa tie­ ja rauta­tieinvestoinneista. EU on mukana kuvioissa monissa pienemmissä hankkeissa – ja tällä hetkellä viritellään myös yhtä isoa. Siinä yri­tetään saada rahoitusta Vaasan ja Uumajan välillä kulkevalle ympäristöystävälliselle lai­valle. Toteutuessaan hanke olisi erittäin mer­kittävä koko seudulle.

 

AVAIMET HYVÄÄN ELÄMÄÄN

Ahlberg korostaa, että kunnan tehtävänä on osaltaan taata kuntalaisille tunne hyvästä elämästä.

-Tavoitteena on, että esimerkiksi nuori ei koe jäävänsä paitsioon, jos hän asuu Musta­saaressa, Vaasassa tai Pohjanmaalla. Perin­teisten kuntasektorin palvelujen lisäksi tar­vitsemme festivaaleja, konsertteja, yö elämää, matkustusmahdollisuuksia ja kansain­välisyyttä. Ja myös erilaisia asumismahdol­lisuuksia – kaikki eivät halua asua omakoti­talossa.

Myös luonto on järjestänyt Mustasaareen fasiliteetteja: saaristosta suuri osa on Unes­con maailmanperintökohdetta.

-Minä näyttäisin tänne tulevalle turistille ensimmäisenä saariston. Sinne voidaan mennä vaikkapa Suomen pisintä Raippa­luodon siltaa pitkin, kunnanjohtaja myhäi­lee.

 

RURIK AHLBERG
Mustasaaren kunnanjohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti

• Syntynyt 1972
• Avoliitossa, viisi lasta
• Harrastaa ruoanlaittoa, lukemista ja lenkkeilyä

Kunta yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työnantajana

  • Kuntasektorilla työskentelee 20 prosenttia jäsenistä.
  • Poimintoja jäsenrekisterin nimikkeistä: sosiaalityöntekijä ja johtava sosiaali työntekijä, erikoissuunnittelija, hallintosihteeri ja -päällikkö, koulukuraattori, opettaja, talouspäällikkö, perusturvajohtaja, projektisuunnittelija ja -päällikkö, kaupungin- ja kunnanjohtaja
  • Ikäryhmittäin:
    • Alle 30-vuotiaita 9%
    • 30-39-vuotiaita 16%
    • 40-49-vuotiaita 27%
    • 50-59-vuotiaita 33%
    • 60-vuotiaita tai yli 22%
  • Kuntien palvelussuhteista 26% määräaikaisia (valtiolla 33%, yrityksissä 11%)
  • Työmäärän kokee jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi 60% kuntasektorin jäsenistä (valtiolla ja yritysten palveluksessa 50%)
  • Johto- ja esimiestehtävissä 35%, asiantuntijatehtävissä 62%
  • Keskiarvopalkka:
    • Johto- ja esimiestehtävissä 4 890 euroa/kk Asiantuntijatehtävissä 3 400 euroa/kk
    • Kaikki:
      • Keskiarvo 3 930 euroa/kk
      • Mediaani 3 610 euroa/kk
      • F10 2 700 euroa/kk
      • F90 5 600 euroa/kk

Lähde: Työmarkkinatutkimus 2012

Jaa artikkeli

Ammattilaiset