17.5.2009

 | Teksti: Ari Rytsy 

| Kuvat: Susa Junnola

Antti Rantakokko: Kuntapolitiikan moniottelija luottaa hyvään henkilöstöjohtamiseen

Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi valittu Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko korostaa työssään prosessien ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä. Johtajuuden ohjenuorana toimivat puolestaan järkevä henkilöstöpolitiikka sekä ihmisten kuunteleminen.

Lapin maakunnan luoteisosissa sijaitsevasta Muonion kunnasta kotoisin oleva Antti Rantakokko tutustui kunnallispolitiikkaan jo varhaislapsuudessa. Paikallista kyläkauppaa pyörittäneen perheen isä oli aktiivisesti mukana alueen yhteisten asioiden hoidossa. Sitä tapahtui sekä puodin puolella että kauppiaan pirtissä. Tapahtumia vierestä seurannut Rantakokko kertoo osallistuneensa keskusteluihin puhtaasta uteliaisuudesta.

-Isä oli kyläläisten omistaman yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu ja koulun johtokunnan puheenjohtaja. Muitakin asioita käytiin läpi kyläläisten kanssa. Niihin liittyvän päätöksenteon seuraaminen oli kiinnostavaa. Toiminta oli erittäin sosiaalista. Kyseessä oli eräänlainen yhdistelmä paikallishallintoa ja lähidemokratiaa, Rantakokko muistelee.

Koulussa nuorta muoniolaista kiinnostivat historia sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset ilmiöt. Tampereen yliopistossa Rantakokko asetti tähtäimeksi kunnallistutkinnon ja hallintotieteiden maisterin paperit.

-Historia kiinnosti enemmän, mutta en uskonut sen elättävän.

Lopullinen valinta ei ehkä tapahtunut täysin näin rationaalisesti. Kuntapuoli vain tuntui silloin omalta jutulta.

Rantakokko pääsi opiskeluaikoinaan matkustamisen makuun. Harjoittelua tapahtui Muoniossa ja Suomusjärvellä, mikä avasi kuntasektorin uraputken. Ennen siirtymistä Saloon Rantakokko on toi-minut kunnanjohtajana Suomusjärvellä, Sallassa ja Jalasjärvellä sekä kaupunginjohtajana Kauhajoella.

-Jalasjärvellä vietin yhteensä 16 vuotta, mikä on uudistumista ajatellen kymmenen vuotta liikaa. Siinä vaiheessa kunnanjohtaja alkaa olla kehityksen jarruna, hän naureskelee.

 

Elinkeinorakenne kaipaa monipuolistamista

Nykyisessä tehtävässään Salon kaupunginjohtajana Rantakokko pyrkii toteuttamaan strategista ajattelua. Kaupungin punaisena lankana on yhdessä kehrätty visio, jossa tähdätään kymmenen vuoden pää-hän. Suomen suurimman kuntaliitoksen myötä noin 55 000 hengen kaupungiksi kasvanut Salo on mielenkiintoinen kehitettävä niin uuden kokonsa kuin elinkeinorakenteensa ansioista. Kaupungin suurimpana työntekijänä tunnetun Nokian asema on vain korostunut vuonna 2007 suljetun sokeritehtaan myötä. Ei siis ihme, että Ranta-kokko kaipaa alueelle lisää tuoreita toimijoita. Toinen prioriteetti liittyy kuntalaisille tarjottaviin peruspalveluihin.

-Kuntaliitoksen seurauksena olemme sulauttamassa useita eri organisaatioita yhdeksi kokonaisuudeksi. Haasteena on rakentaa niihin liittyvät prosessit mahdollisimman toimiviksi. Suuren kuntakoneis-ton on pelattava hyvin yhteen, Rantakokko kiteyttää.

Hän myöntää, että suuresta koosta huolimatta rakennemuutos on purrut myös Saloon. Työpaikkojen menettäminen pakottaa kaupungin miettimään elinkeinorakenteen ohella talouden asettamia reunaehtoja.

-Painopiste on tehokkaassa kokonaisohjauksessa. Vaikka vyötä kiristetään, on myös panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Pää on pidettävä koko ajan kylmänä. Lyhytnäköisiä ratkaisuja ei kannata tehdä, Rantakokko sanoo.

Kuntasektorin epäkiitollinen tehtävä on tuottaa laadukkaita palveluja olemattomilla taloudellisilla resursseilla. Taantuman myötä kunnilla on edessään kovia haasteita. Äänenpainot kuntien velvollisuuksista ovat koventuneet niin valtion johdossa kuin tavallisten ihmisten parissa. Rantakokko myöntää, että kuntiin ja kaupunkeihin kohdistuu kovia paineita useammalta eri suunnalta.

-Mielestäni kovassa kiireessä tilanteen rauhoittaminen on kaikkein tehokkain ja nopein toimintatapa. Kokemukseni mukaan näin selvitään monesta vaikeasta paikasta.

Tragedia testasi organisaation toimivuutta

Rantakokko tietää mistä puhuu, sillä hän toimi Kauhajoen kaupunginjohtajana maata ravistelleiden koulusurmien aikana. Järkyttävän tilanteen keskellä nopean reagoinnin mahdollisti kaupungin poikkeusoloja varten kokoama organisaatio, jonka toimivuus oli testattu aikaisemmin mittavan sähkökatkon yhteydessä.

-Olimme harjoitelleet erikoistilanteita varten vain vuotta aikaisemmin. Johtoryhmässä työnjako oli kaikille selvä. Yhteydet terveydenhoitoon, pelastuslaitokseen ja poliisiin pelasivat moitteettomasti. Saimme myös tukea ja neuvoja vastaavassa tilanteessa aikaisemmin olleelta Tuusulan kunnalta, Rantakokko muistelee.

Hyvän alueellisen toimintakyvyn lisäksi Kauhajoella onnistut-tiin tiedottamisessa kiitettävästi. Medioille annettiin lisätietoa määräajoin ja yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tilanteeseen vaikuttivat kunnan tilat ja toimijat, jotka sijaitsivat fyysisesti lähellä toisiaan.

-Valtakunnallinen tukiorganisaatio tuli nopeasti mukaan kuvioihin. SPR ja paikallinen sairaanhoitopiiri saivat kriisiavun pystyyn muutaman tunnin sisällä, Rantakokko kiittelee toimintaan osallistuneita tahoja.

Antti Rantakokko toimi Kauhajoella kaupunginjohtajana maata ravistelleiden koulusurmien aikana.

Hyvä johtaja kuuntelee ja kannustaa

Rantakokko on tunnettu strategisena johtajana, joka painottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja aitoa läsnäoloa. Johtajuus on hänelle tiettyjen peruslinjausten tekemistä, mutta myös muiden kuuntelemista ja heidän mielipiteidensä arvostamista.

-Ei pidä olla liikaa äänessä. Jos joku esittää kritiikkiä, on hyvä miettiä, mikä ajatus siinä piilee. Pintavaahdon alta voi löytää ongelman ytimen.

Henkilöstöjohtamiseen liittyy luonnollisesti myös vaikeiden päätösten tekemistä. Nykyisessä taloustilanteessa henkilöstökulujen leikkaaminen on monelle kunnalle ja kaupungille välttämätön pa-ha. Kuntaliitoksen myötä Salossa ei ole tapahtunut irtisanomisia tai lomautuksia. Sen sijaan malttia on otettu sijaisten palkkaamiseen ja määräaikaisten työsuhteiden jatkamiseen.

-Tässäkin on mahdollista hyödyntää prosesseja. Nykyiset toimintatavat käydään läpi ja sen kautta vähennetään turhaa tekemistä. Esimerkiksi vanhainkoti voidaan muuttaa tuetun asumisen yksiköksi. Tuolloin asiakaspalvelun laatu ei huonone, mutta työsuhteet saattavat muuttua sisällöltään toisenlaisiksi. Tämä puolestaan vaatii työntekijöiden koulutusta ja valmennusta, johon haluamme muutenkin panostaa, Rantakokko kertoo.

Hän satsaa jatkuvasti myös omaan oppimiseensa. Loppututkintojen ohella Rantakokko on suorittanut liikkeenjohdon MBA-tutkinnon, kun-nallisalan tohtorikoulutukseen liittyviä opintoja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamana sekä hallintotieteiden tohtorin tutkintoon liittyviä jatko-opintoja. Monipuolisen täydennyskoulutuksen joukosta löytyy lisäksi muun muassa kieliä, viestintää sekä muutoksen johtamista.

-Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, sillä johtaminen tapahtuu etulinjasta käsin, luonnehtii Rantokokko omaa filosofiaansa.

 

Vuoden Yhteiskuntatieteilijä

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry on valinnut Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi kaupunginjohtajan, HTM Antti Rantakokon. Valinta julkistettiin liiton Yhteiskunta-tieteilijäpäivillä Helsingissä perjantaina 27. marraskuuta 2009. Hallintotieteiden maisteri Antti Rantakokon valinnalla SVAL nostaa tänä vuonna esille kunnissa työskentelevät yhteiskuntatieteilijät. Kuntakentällä on tapahtunut paljon uudistuksia ja muutokset jatkuvat tulevinakin vuosina.

Hyvä johtaminen ja henkilöstön huomioiminen muutoksessa ovat ensisijaisen tärkeitä ihmisten jaksamisen kannalta. Rantakokko on työssään osoittanut näitä ominaisuuksia. Antti Rantakokko on toiminut jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan kunnallishallinnon johto-tehtävissä, nykyisin kaupunginjohtajana Salossa. Hän työskenteli ennen Saloon siirtymistään kaupunginjohtajana Kauhajoella sekä Suomusjärven, Sallan ja Jalasjärven kunnanjohtajana 1980-luvun alusta lähtien. Viime vuosina Rantakokko on toiminut ansiokkaasti vetovastuussa monissa valtakunnallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa, joissa hän on hyödyntänyt laajaa elinkeinoelämän tuntemustaan ja verkostoitumistaan.

Rantakokon työn painopisteet ovat viime vuosina olleet muutosjohtamisessa sekä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja erityisesti työperäisissä maahanmuuttoasioissa. Johtajana Rantakokko on uudistushaluinen ja strategisesti suuntautunut. Rantakokko on merkittävällä urallaan kunnallishallinnon kehittäjänä ja strategisena muutosjohtajana osoittanut yhteiskuntatieteellisen tutkinnon taitavaa hyödyntämistä. Tutkin-to on tukenut hänen työtään nykyisissä kuntahallinnon muutoksissa ja samaan aikaan vaikuttavassa haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa.

 

Antti Rantakokko

  • Syntynyt 11.6.1952 Muoniossa.
  • Salon kaupunginjohtaja vuoden 2009 alusta lähtien.
  • Toiminut kaupunginjohtajana Kauhajoella, kunnanjohtajana Suomusjärvellä, Sallassa ja Jalas-järvellä sekä apulaistalousjohtajana Lapin keskussairaalassa.
  • Suorittanut Tampereen yliopiston kunnallistutkinnon sekä yhteiskunnallisen ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon. MBA Jyväskylän yliopiston AVANCE-johtamiskoulutuksesta. Lisäksi osallistunut Tampereen yliopiston Kunnallistieteiden laitoksen tohtorinkoulutukseen (jatko-opinnot, 40 ov).
  • Rantakokko on toiminut valtakunnallisessa PA-RAS-hankkeen yhteistoiminta-alueiden verkostossa kuntien edustajana, Kaupunkipoliittisen neuvottelukunnan varajäsenenä sekä 40 kaupungin muodostaman Seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana. Parin viime vuoden aikana hän on toiminut aktiivisesti Suomen ja Vietnamin välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Erityisenä painopisteenä on ollut pysyvän työperäisen maahanmuuton käynnistäminen, jonka pilottina toimivat Kauhajoen kaupunki ja sen yrittäjät.
  • Neljän lapsen isä, joka harrastaa kuntoliikuntaa, mökkeilyä sekä elinikäistä oppimista ja opiskelua.
Jaa artikkeli

Ammattilaiset