Haastava työ vaatii arvoisensa puitteet. Rauhanjärjestö Crisis Management Initiative (CMI) vaikuttaa kaupungin parhaalla paikalla Helsingin Etelä rannassa. Historiallisesti arvokkaan talon ikkunoista avautuvat talviset merimaisemat, sisustus on tyylikästä ja seiniä peittävät kehystetyt valokuvat Martti Ahtisaaresta maailman merkkihenkilöiden seurassa. Hänen saavutuksistaan todistaa myös seinälle ripustettu Nobelin rauhanpalkinto vuodelta 2008.
Riikka Marjamäki työskentelee presidentti Ahtisaaren neuvonantajana ja hänen toimistonsa johtajana. Työhön kuuluu matkustamista, presidentin puheiden ja lehtiartikkeleiden kirjoittamista, yhteydenpitoa kansainvälisiin organisaatioihin sekä järjestön rauhanvälitystyöhön osallistumista.
Vuonna 2000 päättyneen presidenttikauden jälkeen Ahtisaarelle tarjottiin korkeaa YKvirkaa. Monien kollegojensa kehotuksesta hän päätyi perustamaan oman järjestön. Kun kansainvälistä rahoitustakin löytyi, presidentin ja muutaman työntekijän toimisto kasvoi nopeasti organisaatioksi, joka työllistää noin 70 ihmistä Helsingissä, Brysselissä ja useissa alueellisissa toimistoissa – pian myös New Yorkissa.
Taitavalle neuvottelijalle löytyi työ sarkaa maailman kriisipesäkkeistä. Namibian ja
Kosovon itsenäistymisprosessien ohella Ahtisaaren suurimpana saavutuksena pidetään Acehin rauhansopimusta vuodelta 2005.
-Julkisuudessa CMI personoituu edelleen vahvasti presidentti Ahtisaareen, vaikka hän nykyään hallituksen puheenjohtajana toimii enemmän taustalla hiljaisena neuvonantajana kuin aktiivisena neuvottelijana kentällä, Marjamäki kertoo.
SUOMALAISIIN LUOTETAAN MAAILMALLA
-Aloitin työni samana päivänä, kun Acehin rauhansopimus allekirjoitettiin. Olin opiskellut kansainvälistä politiikkaa Tampereella, harjoitellut ulkoministeriössä ja opettanut vuoden verran ranskan kieltä peruskoulun yläasteella. Sitten kiinnostuin enemmän konfliktinratkaisusta ja pyrin tänne harjoitteluun. Aluksi CMI toimi hyvinkin laajalla skaalalla. Kansainvälisen tunnustuksen myötä on voitu keskittyä tiiviimmin rauhanvälitykseen ja dialogihankkeisiin.
Nobelin rauhanpalkinto on lisännyt paitsi työtehtäviä myös Ahtisaarelle satelevia tapaamispyyntöjä.
-Joudumme valitsemaan tiukalla seulalla presidentin puheille pääsevät henkilöt, mikä ei aina ole helppoa. Yhä useammin konfliktin osapuolet eivät halua valtioita ratkomaan ongelmiaan vaan luottavat kansainvälisesti sitoutumattomiin järjestöihin. Suomalaisilla on hyvä maine maailmalla siitäkin syystä, ettemme kanna mukanamme kolonialismin taakkaa.
Välityspyynnöt tulevat useammin heikommalta osapuolelta. Ennen kuin neuvotteluihin päästään, on tehty paljon kenttätutkimusta, konsultointia ja tunnustelua, ovatko osapuolet ylipäätään niin lähellä toisiaan, että he pystyvät neuvottelemaan keskenään.
-Yleensä kiistellään alueiden hallinnasta tai luonnonvaroista. Ne ovat pitkiä riitoja, joihin liittyy paljon identiteetti ja kieliasioita. Yksi ihminen ei yleensä neuvottele alusta loppuun, vaan mukana on paljon henkilöitä ja organisaatioita. Monesti CMI avustaa tai antaa asiantuntijaapua kysymyksissä, jota päärauhanvälittäjällä, kuten YK:lla ei ole.
LENTÄVÄT RAUHANNEUVOTTELIJAT
Marjamäen mukaan presidentti Ahtisaari on pidetty ja helposti lähestyttävä esimies.
-Hän auttaa mielellään ihmisiä eteenpäin urallaan, jos vain pystyy. Hän on esimiehenä miellyttävä, joskus opettajamainen, ja antaa meidän oppia virheistämme.
Presidentin neuvonantajana työskentely on paitsi matkustamista ympäri maailmaa myös asioiden seuraamista ja niihin reagointia. Esimerkkinä hän mainitsee Turkkikomission, joka pyrkii edistämään maan tasapuolista kohtelua EUasioissa.
Koska työtehtävät ja kokoukset hoidetaan yleensä ulkomailla, matkapäiviä riittää niin presidentillä kuin hänen neuvonantajallaan. Jos presidentti viettää noin puolet vuodesta matkustellen, Marjamäelle kertyy 50–70 matkapäivää.
-Olen aina pitänyt matkustamisesta, se on tämän työn suola. Lapsenakin muistin pakata matkalaukun viikkoja ennen lomamatkaa. Välillä tehdään matkoja, joissa pääasia on ihmisten tapaaminen ja kontaktien luominen. Esimerkiksi YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin toimistoon oli vaikea saada yhteyttä ennen kuin olin siellä fyysisesti vieraillut.
Puhekieli on useimmiten englanti tai ranska. Paljon toimitaan myös ruotsiksi, jonka aseman edistäminen on yksi Ahtisaaren tavoitteista Suomessa.
Jos ihmisiltä puuttuu ruokaa ja katto pään päältä, on turha mennä luennoimaan periaatteista.
ARKISET TARPEET RATKAISEVAT
Siinä kun pienet johtajat mielellään pönkittävät asemaansa suurin sanoin, suurten persoonien ei tällaiseen itsensä tehostamiseen tarvitse ryhtyä.
-Jos maassa on konflikti ja ihmisiltä puuttuu ruokaa ja katto pään päältä, on turha mennä luennoimaan periaatteista. Rauhanvälitys ei ole rakettitiedettä vaan ihmisten kohtaamista heidän arkisissa ongelmissaan ja sitä kautta vähitellen rakentuvaa luottamusta kriisin osapuolten kesken. Jos parannusta ihmisten oloihin ei saada aikaan, haave rauhasta usein kariutuu.
Ilman paikallisten ihmisten apua työ ei olisi mahdollista.
-On harhaluulo, että voisimme pakottaa osapuolet yhteistyöhön. Tarvitaan paljon hyviä kontakteja ja paljon yhteistyötä. Siinä presidentin laaja yhteysverkosto on ollut korvaamaton.
Marjamäki on työssään tavannut paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä. Pienen miettimisen jälkeen hän mainitsee mielenkiintoisimmaksi persoonaksi Kofi Annanin.
-Asiaa on vaikea selittää, mutta hän on valtavan hyvä siinä, mitä tekee ja osaa ottaa ihmiset vastaan tavallisina, itsensä arvoisina ja veroisina.
Rauhanvälityksessä ei myöskään ole sellaista glamouria, joka siihen monesti yhdistetään.
-Monella on sellainen kuva, että lennetään yksityisellä suihkukoneella samppanjaa siemaillen kokouksiin. Oikeasti 19 tunnin matka vaikkapa Indonesiaan pitkän lentokentällä odottelun jälkeen ei ole kovinkaan luksusta.
KUTSUMUSTYÖSSÄ EI VÄSY
Samanlaista päivää ei yleensä tule vastaan. Kysymykseen, voisitko kuvitella tekeväsi tavallista työtä, Marjamäki naurahtaa.
-Mitä sellainen voisi olla? Samanlaista työtähän tämäkin on kuin monilla muilla työpaikoilla, vaikka liikumme korkealla tasolla ja vaikutusvaltaisten ihmisten seurassa.
Työtehtävät seuraavat usein kotiin, televisiosta tulee seurattua uutisia ja aika erojen vuoksi yhteyksiä voi joutua hoitamaan yömyöhäisellä.
-Kuvaavaa on, että presidentti Ahtisaari täyttää kesällä 76 vuotta ja hän tottuu aikaeroihin meistä parhaiten. Kun työ on elämän tehtävä, sitä ei koe työnä vaan se on arkipäivää. Ajatus eläkkeelle jäämisestä on tällaiselle ihmiselle varmaankin pahinta mitä voisi kuvitella.
-Ahtisaarella on huimaa strategista kykyä kääntää riitelevät asiat positiivisiksi eripuraisten osapuolten kesken. Tällaisen kyvyn haluan itsekin omaksua. Paremman tulevaisuuden eteen on tehtävä paljon työtä, on löydyttävä tahtoa päästä ikävistä asioista ylitse.
Suomalaisuus on otettu hyvin vastaan maailmalla: kuinka olemme itsenäistyneet Venäjästä, selvinneet sisällissodasta ja luoneet pohjoismaisen hyvinvointimallin.
-Yhteiskuntamallimme ja koulutusjärjestelmämme kiinnostavat, mutta kun selviää, kuinka paljon hyvinvointi maksaa, saattaa järjestelmämme tuntua vieraalta myös demokraattisissa valtioissa, joissa verotus ei ole yhtä tiukkaa kuin Suomessa.
Yhteiskuntatieteellinen koulutus on Marjamäen mukaan ollut tärkeä pohja kaikessa.
-Se on antanut laajan ymmärryksen siitä, mitä työssä tulee vastaan. Jos kaikkea ei tiedä, ainakin osaa ottaa asioista selvää ja hakea lisää tietoa.
-Olen kutsumustyössäni, vaikka ensin minusta piti tulla lääkäri. Toisaalta molemmilla aloilla perusviettinä on halua auttaa ihmisiä ja tehdä elämisen laadusta parempaa. Vaikka vapaa-aikaa ei ole tarpeeksi ja työ on välillä hektistä, on palkitsevaa tietää tekevänsä hyödyllisiä asioita yhteisen hyvän ja paremman tulevaisuuden edistämiseksi.
RIIKKA MARJAMÄKI
Presidentti Ahtisaaren neuvonantaja, CMI toimiston johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri
• Syntynyt 1978
• Naimisissa
• Harrastaa kuntoilua ja matkustamista
Crisis Managament Initiative
CMI on suomalainen, riippumaton ja tuottoa tavoittelematon järjestö, jonka tehtäviin kuuluvat konfliktien ratkaisu ja pysyvän rauhan rakentaminen. Presidentti Martti Ahtisaari perusti järjestön Helsingissä vuonna 2000, ja se toimii ympäri maailmaa yli 70 ammattilaisen voimin. CMI:n tavoitteina on ehkäistä ja sovitella konflikteja ja välittää rauhaa maailman kriisialueille.
