27.2.2013

 | Teksti: Henri Alinen 

| Kuvat: Vesa Tyni

Riikka Marjamäki: Kutsumuksena rauhanvälitys

Crisis Management Initiative -järjestö on tuonut paitsi rauhaa ja parempia oloja monille kriisialuille myös Nobelin rauhanpalkinnon perustajalleen. Tämä on osoitus presidentti Martti Ahtisaaren loistavista neuvottelutaidoista sekä hänen taustajoukkojensa uhrautuvasta työstä yhteisen päämäärän, rauhan hyväksi.

Haastava työ vaatii arvoi­sensa puitteet. Rauhanjärjestö Crisis Management Initiative (CMI) vaikuttaa kaupungin parhaalla paikalla Helsingin Etelä rannassa. Historiallisesti arvokkaan talon ikkunoista avautuvat talvi­set merimaisemat, sisustus on tyylikästä ja seiniä peittävät kehystetyt valokuvat Martti Ahtisaaresta maailman merkkihenkilöi­den seurassa. Hänen saavutuksistaan todis­taa myös seinälle ripustettu Nobelin rauhan­palkinto vuodelta 2008.

Riikka Marjamäki työskentelee presi­dentti Ahtisaaren neuvonantajana ja hänen toimistonsa johtajana. Työhön kuuluu mat­kustamista, presidentin puheiden ja lehti­artikkeleiden kirjoittamista, yhteydenpitoa kansainvälisiin organisaatioihin sekä järjes­tön rauhanvälitystyöhön osallistumista.

Vuonna 2000 päättyneen presidentti­kauden jälkeen Ahtisaarelle tarjottiin korkeaa YK­virkaa. Monien kollegojensa kehotuksesta hän päätyi perustamaan oman järjestön. Kun kansainvälistä rahoitustakin löytyi, presidentin ja muutaman työntekijän toimisto kasvoi nopeasti organisaatioksi, joka työllistää noin 70 ihmistä Helsingissä, Brysselissä ja useissa alueellisissa toimis­toissa – pian myös New Yorkissa.

Taitavalle neuvottelijalle löytyi työ sarkaa maailman kriisipesäkkeistä. Namibian ja
Kosovon itsenäistymisprosessien ohella Ahtisaaren suurimpana saavutuksena pidetään Acehin rauhansopimusta vuodelta 2005.

-Julkisuudessa CMI personoituu edelleen vahvasti presidentti Ahtisaareen, vaikka hän nykyään hallituksen puheenjohtajana toimii enemmän taustalla hiljaisena neuvon­antajana kuin aktiivisena neuvottelijana ken­tällä, Marjamäki kertoo.

 

SUOMALAISIIN LUOTETAAN MAAILMALLA

-Aloitin työni samana päivänä, kun Acehin rauhansopimus allekirjoitettiin. Olin opiskellut kansainvälistä politiikkaa Tam­pereella, harjoitellut ulkoministeriössä ja opettanut vuoden verran ranskan kieltä peruskoulun yläasteella. Sitten kiinnos­tuin enemmän konfliktinratkaisusta ja pyrin tänne harjoitteluun. Aluksi CMI toimi hyvin­kin laajalla skaalalla. Kansainvälisen tunnus­tuksen myötä on voitu keskittyä tiiviimmin rauhanvälitykseen ja dialogihankkeisiin.

Nobelin rauhanpalkinto on lisännyt paitsi työtehtäviä myös Ahtisaarelle satele­via tapaamispyyntöjä.
-Joudumme valitsemaan tiukalla seulalla presidentin puheille pääsevät henkilöt, mikä ei aina ole helppoa. Yhä useammin konflik­tin osapuolet eivät halua valtioita ratkomaan ongelmiaan vaan luottavat kansainvälisesti sitoutumattomiin järjestöihin. Suomalaisilla on hyvä maine maailmalla siitäkin syystä, ettemme kanna mukanamme kolonialismin taakkaa.

Välityspyynnöt tulevat useammin hei­kommalta osapuolelta. Ennen kuin neuvotte­luihin päästään, on tehty paljon kenttätutki­musta, konsultointia ja tunnustelua, ovatko osapuolet ylipäätään niin lähellä toisiaan, että he pystyvät neuvottelemaan keskenään.

-Yleensä kiistellään alueiden hallinnasta tai luonnonvaroista. Ne ovat pitkiä rii­toja, joihin liittyy paljon identiteetti­ ja kieli­asioita. Yksi ihminen ei yleensä neuvottele alusta loppuun, vaan mukana on paljon hen­kilöitä ja organisaatioita. Monesti CMI avus­taa tai antaa asiantuntija­apua kysymyksissä, jota päärauhanvälittäjällä, kuten YK:lla ei ole.

-Pienistä vesistä syntyy suurikin virta; juuri siitä tässä työssä on kysymys.

 

LENTÄVÄT RAUHANNEUVOTTELIJAT

Marjamäen mukaan presidentti Ahtisaari on pidetty ja helposti lähestyttävä esimies.

-Hän auttaa mielellään ihmisiä eteenpäin urallaan, jos vain pystyy. Hän on esimiehenä miellyttävä, joskus opettajamainen, ja antaa meidän oppia virheistämme.

Presidentin neuvonantajana työsken­tely on paitsi matkustamista ympäri maa­ilmaa myös asioiden seuraamista ja nii­hin reagointia. Esimerkkinä hän mainitsee Turkki­komission, joka pyrkii edistämään maan tasapuolista kohtelua EU­asioissa.

Koska työtehtävät ja kokoukset hoidetaan yleensä ulkomailla, matkapäiviä riittää niin presidentillä kuin hänen neuvonantajallaan. Jos presidentti viettää noin puolet vuodesta matkustellen, Marjamäelle kertyy 50–70 mat­kapäivää.

-Olen aina pitänyt matkustamisesta, se on tämän työn suola. Lapsenakin muistin pakata matkalaukun viikkoja ennen loma­matkaa. Välillä tehdään matkoja, joissa pää­asia on ihmisten tapaaminen ja kontaktien luominen. Esimerkiksi YK:n entisen pääsih­teerin Kofi Annanin toimistoon oli vaikea saada yhteyttä ennen kuin olin siellä fyysi­sesti vieraillut.

Puhekieli on useimmiten englanti tai ranska. Paljon toimitaan myös ruotsiksi, jonka aseman edistäminen on yksi Ahtisaa­ren tavoitteista Suomessa.

Jos ihmisiltä puuttuu ruokaa ja katto pään päältä, on turha mennä luennoimaan periaatteista.

 

ARKISET TARPEET RATKAISEVAT

Siinä kun pienet johtajat mielellään pönkit­tävät asemaansa suurin sanoin, suurten per­soonien ei tällaiseen itsensä tehostamiseen tarvitse ryhtyä.

-Jos maassa on konflikti ja ihmisiltä puuttuu ruokaa ja katto pään päältä, on turha mennä luennoimaan periaatteista. Rauhanvälitys ei ole rakettitiedettä vaan ihmisten kohtaamista heidän arkisissa ongelmissaan ja sitä kautta vähitellen raken­tuvaa luottamusta kriisin osapuolten kes­ken. Jos parannusta ihmisten oloihin ei saada aikaan, haave rauhasta usein kariutuu.

Ilman paikallisten ihmisten apua työ ei olisi mahdollista.

-On harhaluulo, että voisimme pakottaa osapuolet yhteistyöhön. Tarvitaan paljon hyviä kontakteja ja paljon yhteistyötä. Siinä presidentin laaja yhteysverkosto on ollut korvaamaton.

Marjamäki on työssään tavannut paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä. Pienen miettimi­sen jälkeen hän mainitsee mielenkiintoisim­maksi persoonaksi Kofi Annanin.

-Asiaa on vaikea selittää, mutta hän on valtavan hyvä siinä, mitä tekee ja osaa ottaa ihmiset vastaan tavallisina, itsensä arvoisina ja veroisina.

Rauhanvälityksessä ei myöskään ole sel­laista glamouria, joka siihen monesti yhdis­tetään.

-Monella on sellainen kuva, että lennetään yksityisellä suihkukoneella samppan­jaa siemaillen kokouksiin. Oikeasti 19 tunnin matka vaikkapa Indonesiaan pitkän lento­kentällä odottelun jälkeen ei ole kovinkaan luksusta.

 

KUTSUMUSTYÖSSÄ EI VÄSY

Samanlaista päivää ei yleensä tule vastaan. Kysymykseen, voisitko kuvitella tekeväsi tavallista työtä, Marjamäki naurahtaa.

-Mitä sellainen voisi olla? Samanlaista työtähän tämäkin on kuin monilla muilla työpaikoilla, vaikka liikumme korkealla tasolla ja vaikutusvaltaisten ihmisten seurassa.

Työtehtävät seuraavat usein kotiin, tele­visiosta tulee seurattua uutisia ja aika erojen vuoksi yhteyksiä voi joutua hoitamaan yömyöhäisellä.

-Kuvaavaa on, että presidentti Ahtisaari täyttää kesällä 76 vuotta ja hän tottuu aika­eroihin meistä parhaiten. Kun työ on elämän tehtävä, sitä ei koe työnä vaan se on arkipäivää. Ajatus eläkkeelle jäämisestä on tällaiselle ihmiselle varmaankin pahinta mitä voisi kuvitella.

-Ahtisaarella on huimaa strategista kykyä kääntää riitelevät asiat positiivisiksi eripuraisten osapuolten kesken. Tällaisen kyvyn haluan itsekin omaksua. Paremman tulevaisuuden eteen on tehtävä paljon työtä, on löydyttävä tahtoa päästä ikävistä asioista ylitse.

Suomalaisuus on otettu hyvin vastaan maailmalla: kuinka olemme itsenäistyneet Venäjästä, selvinneet sisällissodasta ja luo­neet pohjoismaisen hyvinvointimallin.

-Yhteiskuntamallimme ja koulutusjärjestelmämme kiinnostavat, mutta kun selviää, kuinka paljon hyvinvointi maksaa, saat­taa järjestelmämme tuntua vieraalta myös demokraattisissa valtioissa, joissa verotus ei ole yhtä tiukkaa kuin Suomessa.

Yhteiskuntatieteellinen koulutus on Mar­jamäen mukaan ollut tärkeä pohja kaikessa.

-Se on antanut laajan ymmärryksen siitä, mitä työssä tulee vastaan. Jos kaikkea ei tiedä, ainakin osaa ottaa asioista selvää ja hakea lisää tietoa.

-Olen kutsumustyössäni, vaikka ensin minusta piti tulla lääkäri. Toisaalta molem­milla aloilla perusviettinä on halua auttaa ihmisiä ja tehdä elämisen laadusta parem­paa. Vaikka vapaa-aikaa ei ole tarpeeksi ja työ on välillä hektistä, on palkitsevaa tietää tekevänsä hyödyllisiä asioita yhteisen hyvän ja paremman tulevaisuuden edistämiseksi.

 

RIIKKA MARJAMÄKI
Presidentti Ahtisaaren neuvonantaja, CMI toimiston johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri

• Syntynyt 1978
• Naimisissa
• Harrastaa kuntoilua ja matkustamista

Crisis Managament Initiative

CMI on suomalainen, riippumaton ja tuottoa tavoittelematon järjestö, jonka tehtäviin kuuluvat konfliktien ratkaisu ja pysyvän rauhan rakentaminen. Presidentti Martti Ahtisaari perusti järjestön Helsin­gissä vuonna 2000, ja se toimii ympäri maailmaa yli 70 ammatti­laisen voimin. CMI:n tavoitteina on ehkäistä ja sovitella konflikteja ja välittää rauhaa maailman kriisialueille.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset