27.4.2009

 | Teksti: Ari Rytsy 

| Kuvat: Juuso Paloniemi

Mirjam Kalland: Turvatun lapsuuden puolesta

Mirjam Kalland on toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteerinä viime vuoden toukokuusta lähtien. Entisen Folkhälsanin tutkijan ja lasten psykoterapeutin mukaan kansalaisjärjestön perustehtävä on säilynyt aikojen saatossa ennallaan.

Mirjam Kalland on arvostettu kasvatustieteen tohtori sekä sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti, joka on perehtynyt vanhempien ja lasten välisiin kiintymyssuhteisiin. Päätyminen alalle ja lopulta MLL:n pääsihteeriksi on hänen mukaansa ollut monien sattumien summa. Opiskeluaikoina kasvatustiedettä täydensivät muun muassa valtio-oppi sekä sosiologia. Kalland omisti paljon aikaa myös musiikkiopinnoilleen.

– Ensimmäinen uravaihtoehtoni oli tulla muusikoksi. Tiede vei kuitenkin lopulta voiton.

Kalland on erikoistunut lasten psykoterapiaan, jonka parissa hän edelleen pienimuotoisesti toimii. Tutkijan työn kautta tutuksi tullut kliininen kosketuspinta lasten kehitykseen ja siihen liittyviin riskitekijöihin on tuonut näkemystä myös yhteiskunnallisiin ongelmiin.

– Ihmettelen edelleen sitä, miksi poliittisessa päätöksenteossa ei riittävästi huomioida empiiristä tutkimustietoa, Kalland toteaa.

Ennen Folkhälsania Kalland ehti toimia ruotsinkielisen Sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana. Hän on myös työskennellyt Pelastakaa Lapset ry:ssä sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiössä. MLL:n pääsihteerin paikka tuli hänelle puhelinsoiton kautta.

– Työtarjous oli tietyllä tavalla yllätys. Päädyin vastamaan siihen myöntävästi, sillä pidän Mannerheimin Lastensuojeluliittoa vahvana makrotason vaikuttajana. Järjestöä ja sen toimintaa kunnioitetaan aina valtionhallintoa myöten. Lisäksi sillä on aitoja kontakteja lapsiin ja lapsiperheisiin, Kalland perustelee päätöstään.

 

Haasteena monilonkeroinen organisaatiorakenne

Uusi työpaikka on helpottanut Kallandin arkea. Tekemistä on edelleen paljon, mutta turhat rönsyt ovat jääneet vähemmälle. Toki tutkijan aivoille on käyttöä myös MLL:ssa, missä asioita ja ilmiötä tarkastellaan kriittisesti ja kyseenalaistaen. Työyhteisönä MLL saa Kallandilta täydet pisteet. Konkreettiset haasteet liittyvät organisaation rakenteeseen.

On selvää, että panostuksia koulurauhaa turvaaviin toimenpiteisiin kaivataan

– Meillä on kolmetoista piiriä ja 566 paikallisyhdistystä, jotka ovat juridisesti itsenäisiä. Silti ne ovat osa liittoa, ja niiden toiminta yhdistetään Mannerheimin Lastensuojeluliittoon. Aloittaessani pääsihteerin tehtävässä kiersin kaikki piirit ja tapasin paikallisyhdistysten väkeä. Tätä teen varmasti myös jatkossa. Sen lisäksi olemme lisänneet yhteistyössä tapahtuvaa toiminnan suunnittelua.

Asema tunnetun kansalaisjärjestön peräsimessä on poikinut merkittävän määrän erilaisia esiintymispyyntöjä. Niistä Kalland joutuu lähes poikkeuksetta kieltäytymään. Aikaa on kuitenkin löytynyt Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunnassa tapahtuvaan selvitystyöhön. Vaikeiden asioiden kohtaaminen ja analysointi on lisännyt ymmärrystä nuorten aggressioista. On selvää, että panostuksia koulurauhaa turvaaviin toimenpiteisiin kaivataan. Tätä työtä MLL on tehnyt jo vuosikymmeniä. Yhdeksi uudeksi panostukseksi on muodostunut KiVa Koulu -hanke. Kyseessä on opetusministeriön rahoittama projekti koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennalta-ehkäisemiseksi.

– KiVa Koulu on iso rahallinen ja tiedollinen satsaus, johon kaikki halukkaat koulut pääsevät mukaan. Toisaalta pelkään, että poliittinen muisti näiden asioiden kohdalla on varsin lyhyt. Talouden laskusuhdanne näkyy jo nyt kuntatasolla opettajien lomautuksina. Kyseessä on teko, joka vaarantaa lasten ja nuorten mielenterveyden, Kalland arvioi.

Hän muistuttaa, että piittaamattomuus lasten hyvinvoinnista ei kuulu sivistysvaltion kriteereihin.

– Seurauksena on yhteiskunnallinen tragedia. Lapset ja nuoret huolehtivat tulevaisuudessa vanhuksista, joten meillä ei ole varaa menettää heitä syrjäytymiselle.

 

Mirjam Kalland muistuttaa, että lastenhoidossa on kyse ennen kaikkea vanhempien välisestä yhteistyöstä, ei lapsen hoitoon liittyvien velvollisuuksien tasapuolisesta jakamisesta.

 

Aitoa perhemyönteisyyttä kaivataan

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin kilpailuyhteiskunnan negatiivinen asenne lapsiperheitä kohtaan. Yrityksille sinkut ovat kaikkensa antavia työntekijöitä, kun taas perheelliset operoivat enemmän jälkikasvun ehdoilla. Kalland ei usko kyseiseen vastakkainasetteluun. Hänen mielestään myös perhemyönteinen yhteiskunta on myös kilpailukykyinen. Näiden kahden asian yhteensovittamisesta on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Hollannissa. Toinen tärkeä näkökohta liittyy päivähoitoon ja sen laatu-kysymyksiin.

– Ei ole tavatonta, että jo päivähoidossa tapahtuu kiusaamista. Yksittäinen lapsi voidaan sulkea ulos yhteisistä leikeistä, jolloin hänen on vaikea löytää paikkaansa ryhmässä. Isompien parissa saattaa ilmetä jopa kiristämistä, Kalland kertoo.

Hän nostaa esiin aikuisten roolin ongelmien ratkaisemisessa ja niiden ennaltaehkäisemisessä. Tutkimusten mukaan henkilökunnan koulutus ja järkevät ryhmäkoot parantavat päivähoitoympäristön toimivuutta ja turvallisuutta. Merkitystä on myös henkilökunnan pysyvyydellä, keskinäisellä hyvinvoinnilla sekä työyhteisön ilmapiirillä. Jos lapsi oirehtii, kehottaa Kalland vanhempia tutustumaan kunnolla päiväkodin arkeen. Lapsen käytös-muutokset voivat olla merkki ongelmista. Kalland on ollut mukana kehittämässä yksittäisen päiväkodin Oma Hoitaja -toimintamallia. Siinä lapselle nimetty vastuuhenkilö tekee kotikäynnin lapsen perheeseen selvittääkseen päivähoidon lähtötilanteen. Päiväkodissa oma hoitaja toimii lapsen pääasiallisena auttajana ja lohduttajana. Tämä lisää lapsen kokemaa emotionaalista turvallisuutta.

– Kyseisessä päiväkodissa Oma Hoitaja -malli on lisännyt myös henkilökunnan pysyvyyttä. Toiminta on saatu käyntiin olemassa olevilla resursseilla, Kalland sanoo.

 

Pelkona kuntien palvelumuutokset

Tilastojen mukaan lapsiperheiden palvelu-taso on laskenut jyrkästi 1990-luvun alku-puolelta lähtien. Nykyinen talouskurimus pistää Kallandin mietteliääksi. Vaarana on, että entuudestaan vähäisiä palveluita leikataan edelleen.

– Olemme vedonneet kuntiin, etteivät ne tekisi lapsiperheitä vahingoittavia säästöpäätöksiä.

Vuonna 1920 perustetun MLL:n alkuperäinen missio oli taata lapsille sellaista hoivaa, että he voivat kasvaa rauhassa aikuisiksi. Silloin toiminnan taustalla oli huoli lasten fyysisestä aliravitsemuksesta. Vaikka MLL:n missio on edelleen sama, löytyvät 2000-luvun huolenaiheet lasten henkisestä pahoinvoinnista ja väärän ravitsemuksen aiheuttamista ongelmista. Jo varhaisiässä omaksutut huonot ruokailutottumukset ja liikunnan puute näkyvät lisääntyneinä pitkäaikaissairauksina. Tunnetasolla lapsia ja nuoria puolestaan vaivaa stressi ja levottomuus. Heillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia vain olla.

– Muita tämän ajan haasteita ovat me diakasvatuksen lisääminen ja siihen olen-naisesti liittyvä nettiturvallisuus, Kalland täydentää.

Netissä paras toimintatapa on nuorten toisilleen tarjoama vertaistuki. MLL:n Verkk@ri -toiminnassa järjestetään nuorten sosiaalista kasvua tukevia teemachatteja nuorten suosimissa verkkoympäristöissä. MLL on kouluttanut yhteensä noin 40 vapaaehtoista verkkotukaria, jotka ovat iältään 15–18-vuotiaita. Verkk@rissa aikuisten rooli on toimia keskustelujen moderaattoreina. MLL tekee nuorisotyötä myös muiden medioiden kautta. MLL:n ja Folkhälsanin yhteistyössä tuottama video koulujen kiusaamisen vastaisen työn tueksi sai ilmestyessään lämpimän vastaanoton. Nuorten amatöörinäyttelijöiden voimin rakennettu esitys voitti muun muassa New York Film Festival -tapahtumassa Human Concern -sarjan. Video nostaa esille koulukiusaamisen uudet muodot, joita ovat muun muassa tekstiviestit sekä salakuvaaminen.

 

Vanhemmuus on tiimityötä

Kalland pitää nykyajan hienona piirteenä sitä, että isistä on tullut aktiivisia vanhempia. Lapsen kannalta kahden aikuisen tarjoama huolenpito on ylivoimainen etu, jota ei voi liiaksi korostaa. Kyse on ennen kaikkea vanhempien välisestä yhteistyöstä, ei lapsen hoitoon liittyvien velvollisuuksien tasapuolisesta jakamisesta. Perheen muodostumista tutkinut Kalland on havainnut eroja raskausajan odotuksen ja lapsen syntymän jälkeisen ajan välillä.

– Ensimmäisen lapsen odotus on yleensä ihanaa aikaa, joka tiivistää pari-suhdetta. Lapsen syntymän myötä vanhempien yhteinen aika jää vähiin, mikä johtaa helposti pettymyksen tunteisiin.

Perinteisesti äiti jää vauvan kanssa kotiin ja isä palaa töihin. Kalland näkisi kuitenkin mielellään sellaisen vaihtoehdon, jossa molemmat vanhemmat voisivat tutustua yhdessä uuteen perheenjäseneen kolmen kuukauden ajan. Tästä olisi hyötyä niin perheen sisäiselle dynamiikalle kuin lapsen kiintymyssuhteiden muodostumiselle.

-Vauvan syntymän jälkeen isät kokevat itsensä helposti ulkopuolisiksi. Yhteinen aika poistaisi tämän ongelman ja antaisi perheelle tilaisuuden sopia jatkosta.

Nykyperheiden ongelmat liittyvät osittain ohentuneeseen tukiverkkoon. Isovanhempien asuminen ulkomailla tai satojen kilometrien päässä jättää perheet yksin arjen selviytymistaistelun keskelle. MLL tarjoaa tukea esimerkiksi Vanhempainpuhelimen ja -netin välityksellä. Järjestön kautta on saatavilla myös tilapäistä lastenhoitoapua sekä vertaistukea.

 

Mirjam Kalland

Mannerheimin Lastensuojeluliiton pää-sihteeri 1.5.2008 alkaen Kasvatustieteen tohtori, dosentti

  • Helsingin yliopiston sosiaali- ja perhe tutkimuksen dosentti
  • Sibelius Akatemian musiikkikasvatuksen dosentti
  • Lasten psykoterapeutti

Kalland on kasvatustieteen asiantuntija, joka on perehtynyt erityisesti vanhempien ja lasten välisiin kiintymyssuhteisiin. Hän on tutkinut mm. äidin ja vammaisen lapsen varhaista vuorovaikutusta sekä erilaisia riskitekijöitä liittyen lasten kehitykseen ja vanhemmuuteen. Tutkijan työnsä ohella hän on toiminut lasten psykoterapeuttina sekä kouluttajana ja työnohjaajana. Hän on julkaissut lukuisia sekä tieteellisiä että asiantuntemukseensa liittyviä julkaisuja ja toimii aktiivisesti kolumnistina. Harrastukset:

  • juoksu, maraton, puolimaratonit
  • purjehdus, myös osallistuminen purjehduskilpailuihin
  • patikointi, Lappi, Alpit
  • retkiluistelu
  • klassinen musiikki
  • kirjallisuus
Jaa artikkeli

Ammattilaiset