8.1.2021

Näin yhteiskunta-alalla väiteltiin 2020

Yhteiskunta-alan väitökset kuvaavat hyvin alan opintojen laaja-alaisuutta. Yhteiskuntaa käsitellään eri näkökulmista ja eri metodein. Juuri tämä on alamme vahvuus!

Helsingin yliopisto

Timo Harjuniemi: Journalism and democracy after the economic crisis: Journalistic representations of austerity policies

Väitöskirjassa tarkastellaan journalismin ja demokratian suhdetta tilanteessa, jossa niin teknologiset, taloudelliset kuin poliittisetkin murrokset koettelevat journalismia. Journalismia vavisuttaa viestintäteknologinen vallankumous, joka haastaa journalismin asemaa luotettavan tiedon ja erilaisten poliittisten näkemysten välittäjänä. Työn empiirisen aineiston muodostavissa artikkeleissa tarkastellaan journalismin tapaa käsitellä talouskuripolitiikkaa, joka alkoi hallita Euroopan talouspolitiikkaa vuonna 2010. Väitöksen yhteenveto-osiossa pohditaan, miten journalismin demokraattista toimintakykyä voisi kehittää poliittisten jännitteiden ja teknologisten murrosten aikana. Työssä esitetään, että politiikan vastakkainasettelujen avoimempi käsittely voisi kenties auttaa journalismia. Yhteenveto-osiossa pohditaan, voisiko ideologisten konfliktien ja jakolinjojen rohkeampi tunnistaminen parantaa journalismin kykyä rakentaa keskusteluyhteyksiä erilaisten poliittisten näkökantojen välille.

Jenni Rinne: Deliberative representation in parliament
Tutkimuksessa tarkastellaan parlamenttia edustamisen ja deliberaation eli harkitsevan ja punnitsevan puheen paikkana. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on lähtökohdiltaan teoreettinen. Tavoitteena on myös tuoda parlamentti ja siellä tapahtuva edustustoiminta empiirisen tutkimuksen kohteeksi. Tutkimuksen aineiston muodostaa kansanedustajien puolistrukturoidut haastattelut. Tutkimuksessa kysytään: mitä edustajat oikeastaan käytännössä tekevät, kun he edustavat? Analyyttisena työkaluna on deliberatiivinen edustaminen, jota tarkastellaan tutkimuksessa määriteltyjen kolmen edustamisen kontekstin kautta (affirmatiivinen, operatiivinen ja performatiivinen). Menestyksekäs kansanedustaja kykenee toimimaan kaikissa em. konteksteissa. Deliberatiivisen edustamisen näkökulmasta todellinen jännite onkin eduskunnan näkyvän ja näkymättömän työn välillä ja tämän ristiriidan esilletuomisessa.

Emma Nortio: What is it good for?: A social psychologicat study on the Finnish lay discourse of multiculturalism
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisena ilmiönä Suomessa asuvat ihmiset arvioivat monikulttuurisuutta. Tutkimus vastaa tarpeeseen ymmärtää paremmin tavallisten ihmisten monikulttuurisuudelle antamia merkityksiä ja monikulttuurisuuden arviointiin liittyviä neuvotteluja. Monikulttuurisuutta tarkastellaan diskursiivisen psykologian näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että virallisten määritelmien sijaan analyysi kohdistuu niihin arkijärkisiin, usein itsestäänselvyyksinä pidettyihin perusteluihin ja puhetapoihin, joita käytetään, kun keskustellaan monikulttuurisuudesta. Tutkimuksen tulokset voidaan tiivistää kolmeen monikulttuurisuuskonstruktioon eli tapaan merkityksellistää monikulttuurisuus ja arvioida sitä: monikulttuurisuus uhkana valtaväestölle ja sen elämäntavalle; arvokkaan monikulttuurisuuden konstruktio sekä rajoittava monikulttuurisuus, jonka avulla kritisoitiin jakoa ”meihin” ja ”muihin” ja vaadittiin maahanmuuttajille mahdollisuutta tasa-arvoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen.

Antti Huotari: Habit Formation and Lêvy Process Applications in Stochastic and Numerical Finance
Väitöskirja liittyy stokastiseen ja laskennalliseen rahoitusteoriaan. Kolmessa ensimmäisessä esseessä tarkastellaan kuluttajan sijoitussalkun valintaa ja viimeisessä korkoswaptionien implisiittisen volatiliteetin mallinnusta. Rahoitusteorian malleissa on usein törmätty ongelmaan, että perinteisesti kuluttajan käyttäytymistä kuvaava aikaseparoituvan hyötyfunktion soveltaminen tuottaa epärealistisia ratkaisuja. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ns. tapainmuodostushyötyfunktion avulla. Tällöin kuitenkin optimointiongelman matemaattinen ratkaiseminen on hankalampaa. Väitöksen kahdessa ensimmäisessä esseessä tarkastellaan kyseisen optimointiongelman ratkaisemista. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan suljetun muodon matemaattista ratkaisua. Toisessa esseessä esitetään ns. Monte Carlon kovariaatiomenetelmää hyödyntävä numeerinen menetelmä, joka mahdollistaa erilaisten oletusten tekemisen rahoitusvarojen käyttäytymisestä.

Itä-Suomen yliopisto

Leena Viinisalo-Heiskanen: Kun oma tupa ja oma lupa haurastuvat. Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta
Tutkimus kohdistuu iäkkäiden muistisairaiden asumiseen ja toimijuuteen heidän asumisensa murrosvaiheessa. Asumisen murrosvaiheella tarkoitetaan elämänvaihetta, jolloin asukkaan jokapäiväiseen elämään tulee jokin muutos tai häiriö, kuten esimerkiksi muistisairaus. Aihetta tarkastellaan asumisen suunnittelun, lehtikeskustelun ja muistisairaiden omasta näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on käsitys iäkkäästä ihmisestä toimivana, tuntevana, sosiaalisesti rakentuvana ja elämäkerrallisena. Toimijuus on tutkimuksessa sekä tutkimuskohde että tutkimuksen analyysikäsite. Muistisairaiden toimijuutta tarkastellaan toimijuuden teoreettis-metodologisen viitekehyksen ja aineistolähtöisesti kehitetyn erityisesti muistisairaan toimijuutta kuvaavan, jäljellä olevan ja korvaavan toimijuus -käsitteen avulla.

Meri Arni-Kauttu: ”Itäistä kelvottomuutta vastaan”: Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896–1924
Teollisen vallankumouksen aiheuttama uusien yhteiskuntaryhmien nousu ja nationalismi olivat historiallisia käyntivoimia, jotka mursivat vanhan sääty-yhteiskunnan status quon. Suomessa ruotsinkielinen sivistyneistö edusti intelligenssiä, sivistystä ja pääomia, joista kilpailemaan asettui J.V. Snellmanin kansallisen ohjelman mobilisoima suomenkielinen kansa vahvistuvien kansanliikkeiden, leviävän koulutuksen ja säätykierron myötä. Tutkimuksessa seurataan ruotsinkielisen väestön omakuvan muutosta kolmivaiheisena erottautumisen, eriytymisen ja irtautumisen prosessina. 1800-luvun loppupuolella syntynyt ruotsalaisuusliike puolustautui aluksi suomalaista enemmistövaltaa vastaan, eristäytyi yksikamarisen eduskuntauudistuksen jälkeen poliittisen hegemonian menettäneenä ja kävi lopulta 1910-luvulla offensiiviin. Prosessissa suomalaisuusliikettä ja eritoten suomenkielisiä työläisiä representoitiin ”toisina”, ei-indoeurooppalaisina, ja Suomen ruotsinkielisestä väestöstä etnisesti erillisenä kansallisuutena. Tutkimusaineiston valossa näyttäytyi 1920-luvun alussa ”yhteinen, jakamaton Suomi” voittajana ruotsalaisuusliikkeessä tapahtuneen kansan ja valtiollista kokonaisuutta puoltavien voimien ansiosta.

Iiris Lehto: Hoivaa työllistämisprojektissa. Projektihoivan arki, tahti ja sommittuma.
Väitöstutkimus käsittelee projektihoivan arkikäytäntöjä. Projektihoiva on hoivan järjestämistapa, jossa tietyistä hoivan osa-alueista ovat vastuussa esimerkiksi työllisyysprojektit ja muut lyhytkestoiset toimijat ja joissa työntekijöillä ei usein ole aiempaa hoiva-alan koulutusta tai työkokemusta. Keskeinen kysymys on: Millaisia projektihoivan arkikäytännöt ovat, kun hoivaa toteutetaan työvoima- ja hoivaverkoston sommittumassa? Sommittuma on eräänlainen eri toimijoista koostuva organisaatiokaavio, jota luonnehtii projektihoivassa sen pirstaleisuus ja epävarmuus. Tutkimuksessa tarkastellaan projektihoivan arkea kolmesta näkökulmasta, jotka ovat hoivan rytmit, tahdit ja aikakäsitykset, aktivoiva hoiva sekä hoivan materiaalinen maailma ja välineet. Puolivirallisella projektihoivalla on käytössään resurssi, joka viralliselta hoivapalvelulta usein uupuu: aika. Työntekijät pitävät yllä vanhusten arjen jatkuvuutta ja siteitä ulkomaailmaan.

Tapani Toivonen: Open machine intelligence in education
Tekoäly on yksi ihmiskunnan suurimmista keksinnöistä viime vuosikymmeninä. Sen kehitys tekee mahdolliseksi monia sellaisia asioita, joihin koneen ei aiemmin uskottu kykenevän. Koska tekoälyn erilaisia sovelluksia käytetään yhä laajemmin, on tärkeää, että ymmärrys tekoälystä kasvaa vastavaalla tavalla. Väitöstutkimus keskittyy siihen, miten tekoälyä voi opettaa tehokkaasti oppilaille, joilla ei ole matemaattista taustaa tai aiempaa kokemusta älykkäästä laskennasta sekä siihen, miten tekoäly voi olla hyödyksi opetuksessa ja oppimisessa. Käyttäjä voi oppia yhdessä tekoälyn kanssa, ei tekoälyn avustamana. Väitöksessä esitellään menetelmä, joka perustuu avoimuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisymmärrykseen. Tutkimus luo toivoa tulevaisuudesta, jossa tekoäly ja ihminen oppivat yhdessä vuorovaikutuksen keskenään.

Jyväskylän yliopisto

Kaisa Laitinen: Vuorovaikutusteknologia työyhteisössä. Teknologiavälitteinen vuorovaikutus virtuaalitiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa
Vuorovaikutusteknologiasta on tullut erottamaton osa asiantuntijatyöyhteisöjen viestintäympäristöjä. Väitöskirjan tavoitteena on ymmärtää ja kuvata sekä vuorovaikutusteknologiaan liitettyjä merkityksiä että teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen ominaispiirteitä. Tutkimuksen keskeisenä kontekstina ovat virtuaalitiimien ryhmätyöalustat ja työyhteisön sosiaalinen media. Tutkimuksen tulokset osoittavat vuorovaikutusteknologian olevan merkityksellinen yhteinen tila, jossa asiantuntijatyötä tekevät voivat ilmaista tunteita, jakaa tietoa ja hallita suhdeverkostoja. Teknologia näyttäytyy tulosten valossa viestintäympäristönä, joka alustasta riippuen asettaa jonkinlaisia reunaehtoja vuorovaikutukselle. Vuorovaikutusteknologia ei kuitenkaan määritä tai rajaa vuorovaikutusta, vaan muovautuu, näyttäytyy ja värittyy sen kautta. Teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen ominaispiirteet kuvastavat työyhteisöä teknologian ominaisuuksia vahvemmin.

Sher-E Khoda: NGOs’ Capacity Building and Mission Drift: Commercialization of Microfinance Programs and Poverty  Reduction in Bangladesh
Tutkimuksessa tarkastellaan järjestöjen kykyä vähentää köyhyyttä Bangladeshissa. Koska lahjoitukset Bangladeshin kehitystyöhön ovat vähentyneet viime vuosina ja maan omavaraisuutta on alettu korostaa, järjestöt ovat muokanneet toimintaansa markkinaehtoisemmaksi. Keskeinen keino tähän ovat mikrolainat, joista on tullut merkittävä kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintamuoto. Niiden taustalla näyttää yhä useammin vaikuttavan voiton tavoitteluun liittyvät motiivit. Tutkimus osoittaa, että mikrorahoitusta myöntävät järjestöt ovat muuttaneet toimintansa alkuperäisiä tavoitteita eli köyhyyden vähentämistä ja naisten aseman vahvistamista. Tämä käy ilmi mikrolainoista perittävissä korkeissa koroissa ja palvelumaksuissa. Tutkimus osoittaa, että nykyinen mikrorahoitus johtaa ylivelkaantumiseen ja köyhtymiseen. Jotta mikrorahoitusohjelmat johtaisivat toivottuihin tavoitteisiin, järjestöjen pitäisi parantaa omaa toimintaansa ja hallintoaan.

Seija Aunila: Kuinka naistenlehdestä tuli osa sotapropagandaa: Naisihanteen muodostuminen ja muokkautuminen Kotiliesi-lehdessä toisen maailmansodan aikana
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka Kotiliesi-lehdessä muodostettiin ja muokattiin normatiivista kotirintamanaisen ideaalia toisen maailmansodan aikana Suomessa sekä avataan päätoimittaja Alli Wiherheimon toimintaa lehden sisällön linjaamisessa. Tutkimus kiinnittyy kulttuurintutkimukseen ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimii yhtäältä diskurssiteoria ja toisaalta sukupuolentutkimus. Analyysin pohjaksi on luotu kolmen diskurssin teoreettinen malli, ensimmäisenä sodan oikeutusta vahvistava diskurssi, toisena kansakunnan säilymisen pronatalistinen diskurssi ja kolmantena uhri–sankari-premissiä vahvistava yhteisen kokemuksen diskurssi. Tutkimus osoittaa, että Kotilieden motto ”Koti on yhteiskunnan sydän” sai uuden merkityksen toisen maailmansodan aikana ja käsitys naisen roolista muuttui. Lehti oli ennen toista maailmansotaa antanut perheenemännille vuodenkiertoon liittyviä vinkkejä ja ohjeita, mutta sodan puhjettua keskeisiksi nousivat sodan asettamat vaatimukset.

Lapin yliopisto

Gustav Pétursson: The Defence Relationship of Iceland and the United States and the Closure of Keflavík base
Islanti, pieni valtio ilman omia asevoimia, loi läheisen puolustussuhteen Yhdysvaltain kanssa vuonna 1944 saavutettuaan täydellisen itsenäisyyden Tanskasta. Vuonna 1951 maat allekirjoittivat kahdenvälisen puolustussopimuksen, joka salli Yhdysvaltain perustaa sotilastukikohtia Islantiin. Kustannustenjakoa koskevien epäonnistuneiden neuvottelujen seurauksena Yhdysvallat sulki Keflavikin sotilastukikohtansa yksipuolisella päätöksellä ja luovutti kaikki puolustustoiminnot Islannin hallitukselle. Väitöstutkimus jäljittää ja analysoi tukikohdan puolustustoimintoja, epäonnistuneiden neuvottelujen kulkua ja Islannin hallituksen mukautumista tukikohdan sulkemiseen vuosina 2006-2013. Vaikka tutkimus ankkuroituu neorealismin ja institutionalismin koulukuntiin, keskeinen johtopäätös on, että kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttamiseksi on tärkeätä katsoa valtiokeskeisen näkökulman yli sekä ottaa huomioon teoriat yksilötoimijoiden motiivien merkityksestä päätöksenteossa.

Cecilia De Bernardi: Authenticity as a compromise: a critical realist perspective on Sámi tourism labels
Väitöskirjan keskiössä on autenttisuuden käsite saamelaismatkailuun sovellettuna. Päätavoitteena oli tutkia, kuinka autenttisuutta on käsitteellistetty matkailututkimuksessa ja miten se suhteutuu erilaisten sertifikaattien käyttöön saamelaismatkailussa. Tutkimuksessa on pyritty analysoimaan autenttisuutta ja sertifikaattien roolia tavoitteena antaa suosituksia koskien saamelaiskulttuuria(-eja) matkailun kontekstissa. Lisäksi teoreettisena kontribuutiona esitetään vaihtoehtoinen tapa käsitteellistää autenttisuus matkailututkimuksessa. Vaihtoehtoinen käsitteellistäminen antaa saamelaisille mahdollisuuden kohdata hallitseva matkailun diskurssi, joka perustuu pääasiassa eksotisointiin, toiseuttamiseen ja stereotypioihin. Kyse on enemmän alhaalta ylöspäin -lähestymistavasta, jossa autenttisuus verrattuna epäautenttisuuteen ei ole tiukka kahtiajako vaan ennemminkin vuoropuhelun tulos.

Tampereen yliopisto

Pia Helenius: Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri: työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa
Tutkimus tarkastelee, miten korkeasti koulutetut, työssä käyvät, perheelliset naiset merkityksellistävät työn ja perheen yhdistämisen valintojaan eri puhekonteksteissa. Tutkimalla sitä, mitä merkityksiä haastateltavat liittävät vapaa-aikaan ja vanhemmuuteen sekä palkkatyöhön ja työuralla etenemiseen, tutkimus pyrkii tuottamaan lisää ymmärrystä kvantitatiivisen tutkimuksen tuottamaan kuvaan siitä, miten ihmiset yleensä järjestävät elämänsä ja mitä jännitteitä tai kiistoja siihen kytkeytyy yhteiskunnassa.
Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että puhujat käyttävät omien valintojensa perusteluissa kulttuurin tarjoamia arviointiperusteita ja puhetapoja. Analysoinnissa erottuneista tilannesidonnaisista puhetavoista voidaan tunnistaa kolme julkisesti käytettävää yleisempää diskurssia: a) hyvän vanhemmuuden diskurssi, b) äitiysdiskurssi ja c) ura- ja työelämädiskurssi. Tutkimustuloksia tarkastellaan tiivistettyinä diskursseina ja myös niiden erilaisina kombinaatioina.

Ville Kainulainen: Ay-aktiivien uusi arki? Ammatillisen edunvalvonnan muuttuvat käytännöt matalapalkkaisella ja naisvaltaisella yksityisellä palvelusektorilla
Väitöskirjan tutkimuskohteena on matalapalkkaisia ja naisvaltaisia yksityisiä palvelualoja edustavan Palvelualojen ammattiliiton (PAM) luottamushenkilötoiminta ja siinä rakentuva ruohonjuuritason ammattiyhdistysaktiivisuus. Tutkimuksen tehtävänä on tuoda esille ammatillisen edunvalvonnan edellytyksiä yksityisillä palvelualoilla, purkaa työpaikkatasoa koskevia luottamushenkilötoiminnan käytäntöjä sekä nostaa esille palvelutyöhön liittyviä ammattiyhdistystoiminnan erityispiirteitä. Tutkimustulokset tuovat esille, miten perinteiset ammatillisen edunvalvonnan keinot joutuvat palvelualoilla muuttuvan työelämän kontekstissa haastavaan asemaan. Johtopäätöksissä tuodaan esille, miten luottamushenkilöiden asema rakentuu työelämässä muodollisten sopimusten pohjalta, mutta samalla luottamushenkilöiden asema on sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta myös jatkuvan neuvottelemisen ja tasapainoilun kohteena.

Olli Herranen: Social Institutions and the Problem of Order: A Relational Approach to Neo-Institutionalism through Social System theory, Social Constructionism, and Critical Ideology Theory
Yhteiskunnallista ja sosiaalista vakautta ja muutosta sekä yhteiskuntien toimivuutta koskeva järjestyksen ongelma on yksi yhteiskuntatieteiden keskeisimpiä peruskysymyksiä. Järjestyksen ongelma esimerkiksi kysyy, kuinka yhteiskunnallinen järjestys voi pysyä yllä rinnakkain yhteiskunnallisen koordinaation (esim. työnjako) kanssa ja voiko yhteiskunnan ymmärtää enemmän kuin osiensa summaksi. Uusinstitutionalismi on pyrkinyt vastaamaan näihin kysymyksiin, ja sen toivottiin yhteensovittavan eri ajattelutapoja ja tarjoavan aiempaa rikkaamman ja monisyisemmän perustan inhimillisen toiminnan tulkinnalle. Yhteensovitus epäonnistui, mikä johtuu tutkimuksen mukaan uusinstitutionalismin teoreettisista lähtökohdista ja tarkoitushakuisesta oppialarajojen vetämisestä. Väitöskirjan johtopäätöksissä ehdotetaan tutkittuihin teoriaperinteisiin perustuvaa yhteiskunnallisia suhteita jäsentävää synteesiä, joka ylittää järjestelmä–elämismaailma-jaon ja kuvaa, kuinka yhteiskunta voi olla enemmän kuin osiensa summa.

Turun yliopisto

Tuukka Lehtiniemi: Imagining the data economy
Digitaalisessa ympäristössä ihmisten elämästä tuotetaan dataa tavoitteena taloudellisen arvon luominen. Data-aktivismi on yksi reaktio datan käytön ja jakautumisen epäsymmetrioihin. Tutkimuksessa tarkastellaan kollektiivisen mielikuvituksen käsitteen avulla data-aktivismissa tuotettuja vaihtoehtoisia datatalouden mielikuvastoja, imaginaareja. Väitöskirjan empiirisenä tutkimuskohteena on MyData, datan hallintaa koskeva aloite, joka pyrkii muovaamaan ihmisille keskeisemmän rooliin tulevaisuuden datataloudessa. Tutkimuksen perusteella aloitteessa vaikuttaa kaksi datatalouden imaginaaria, markkina- ja kansalaisimaginaari. Työn implikaatio data-aktivismin tutkimukselle on osoittaa, että data-aktivismin taustalla vaikuttavien imaginaarien tunnistaminen auttaa kartoittamaan toivottavaa tulevaisuuden digitaalista ympäristöä.

Hannu Lehti: The role of kin in educational and status attainment
Perhetaustan yhteys koulukseen ja sosiaaliseen asemaan on yksi sosiologian kiistattomimmista tuloksista. Lapsen edullinen perhetausta johtaa todennäköisemin korkeampaan koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan kuin epäedullinen perhetausta. Väitöskirjassa analysoidaan vanhempien sosioekonomisten resurssien ja perheen haitallisten tapahtumien suoria vaikutuksia lapsen koulutukseen ja sosioekonomiseen statukseen sekä perheen ulkopuolisten sukulaisten ja heidän resurssien vaikutuksia lasten koulutukseen. Tutkimuksen mukaan vanhempien ja perheen ulkopuolisten sukulaisten resurssit selittävät lasten koulutusta ja sosioekonomista asemaa vain vähän ja syyt, miksi hyväosainen perhetausta on yhteydessä korkeaan sosiaaliseen asemaan, on enemmän muissa tekijöissä kuin vanhempien ja muiden sukulaisten resursseissa.

Juha Rantala: Tutkimuksia eläkeläisten pienituloisuuden ja toimentulon dynamiikasta Suomessa vuosina 1995–2014
Väitöskirjassa tarkastellaan eläkeläisten toimeentulon ja pienituloisuuden kehitystä sekä eläkkeelle siirryttäessä että eläkeaikana. Suomen eläkepolitiikalle on asetettu kaksi keskeistä sosiaalista tavoitetta: eläkkeelle siirryttäessä toimeentulon tason on säilyttävä kohtuullisena ja köyhyyttä on estettävä. Tulokset eläkepolitiikan tavoitteiden onnistumisesta ovat pääosin myönteiset. Toimeentulo ei eläkkeelle siirryttäessä ei heikkene merkittävästi ja pienituloisilla toimeentulo jopa hieman paranee. Toimeentulo on kuitenkin kokonaisuus, jossa ansio- ja omaisuustulojen, mutta etenkin perheen merkitys on tärkeä. Pitkäkestoinen köyhyys on kuitenkin ongelma, jota esiintyy pienituloisten eläkeläisten joukossa. Yleisintä pienituloisuus yksin asuvien eläkeläisten joukossa. Jos työtuloja ei työuran aikana ole kertynyt riittävästi, eikä muitakaan tuloja ole, eläkeajan toimeentulo jää matalaksi.

Vaasan yliopisto

Antti Mäenpää: The Challenges of Public Organisations in Coordinating Smart Specialisation and a Connectivity Model as One Solution
Älykäs erikoistuminen saattaa julkiset organisaatiot uuteen, haastavaan asemaan, kun ne joutuvat ottamaan eräänlaisen mahdollistajan roolin hoitaakseen. Tällöin julkiset organisaatiot astuvat edellisten innovaatiotoimijoiden eli korkeakoulujen ja yritysten maaperälle. Uudesta asemasta aiheutuu kolme suurta haastetta: kumppaneiden osallistaminen, tiedon tuottaminen ja dominoivat kumppanit. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuksi connectivity-mallia, joka perustuu alueellisen yhteenkuuluvuuden mittaamiseen ja tehostamiseen. Johtopäätöksissä malli todetaan hyödylliseksi työkaluksi julkisille organisaatioille, sillä se näyttää tehostavan alueellista yhteistyötä, tarjoavan tietoa aluekehittäjille sekä rajoittavan dominoivien kumppaneiden vaikutusmahdollisuuksia.

Hanna-Kaisa Pernaa: Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa  kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu kompleksisuusajattelusta, osallisuudesta ja sen taustalla vaikuttavasta deliberatiivisesta demokratiateoriasta sekä tuoreesta, tulevaisuuksientutkimuksen alalle sijoittuvasta antisipaatioajattelusta. Väitöskirjatyön ensimmäinen tutkimustehtävä on tarkastella hyvinvointipalvelujen päätöksentekoon liittyvän osallisuuden tilaa, sen kehittämisen haasteita ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan suomalainen hyvinvointipalvelujen päätöksenteko on vasta ottamassa askelia osallisuuden suuntaan eikä ristiriitoja voida ratkaista yksinkertaisilla ja/tai perinteiseksi ymmärrettävillä päätöksenteon tavoilla. Tutkimuksen toinen tutkimustehtävä on pohtia antisipaatioajattelun hyödyntämistä kompleksisten yhteisöllisten tavoitteiden määrittelyyn. Väitöskirjassa tuodaan esiin antisipaatio- ja kompleksisuusajattelun teoreettista yhteyttä sekä osallisuuden merkitystä näiden muodostaman kokonaisuuden toiminnalle.

Åbo akademi

Sam Grönholm: Governing the Baltic Sea. A study of the functionality of contemporary environmental governance.
Denna avhandling analyserar konceptet governance. Governance används för att beskriva, förstå och förklara utvecklingstendenser i styrningen av ofta komplexa och svårlösta problem. Avhandlingen beskriver och analyserar governance system utvecklade för att hantera svårlösta och konfliktfyllda miljöproblem. Forskningsintresset för avhandlingen är fastställd av det fler-nivå system som kännetecknar Östersjöområdet. Man undersöker hur det nätverksbaserade governance systemet fungerar i praktiken och summerar de viktigaste faktorerna som beskriver den konkreta styrningen av Östersjön. Det påvisas att det nuvarande styrningssystemet är inte förenlig med normativ logik. Modern miljörelaterad governance förespråkar en interaktiv styrning genom ett inkluderande aktör arrangemang för att uppnå en holistisk förståelse av de underliggande strukturerna och de särdrag som definierar komplexa utmaningar.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset