11.5.2016

 | Teksti: Salla Peltonen 

| Kuvat: Tommi Tuomi

Eve Pakkanen: Oikea henkilö oikeaan tehtävään

Uusia haasteita etsivä työnhakija törmää monesti soveltuvuusarviointiin siinä vaiheessa, kun hakuprosessi on edennyt loppusuoralle ja hakija kuuluu viimeisten potentiaalisten ehdokkaiden joukkoon.

Työnantajat käyttävät soveltuvuusarviointia rekrytoinnin tukena assistenteista toimitusjohtajiin. Yleisintä tehtävään soveltuvuuden arviointi kuitenkin on ylimmän johdon ja päällikkötason asiantuntijatehtävissä, konsultti Eve Pakkanen Mercuri Urvalista kertoo.

Työssään Pakkanen auttaa asiakasyrityksiään löytämään soveltuvimmat työntekijät avoimiin tehtäviin sekä etsii osaajia myös suorahaun kautta positioihin, joita ei laiteta julkiseen hakuun. Pakkanen toimii asiakasyritystensä tukena rekrytointiprosessissa, keskustelee ja pohtii heidän kanssaan erilaisia vaihtoehtoja. Hän tapaa myös työnhakijakandidaatteja ja tekee soveltuvuus-arviointeja.

– Toisinaan päivät venyvät pitkiksi, mutta nautin itsenäisestä työstä ja tunteesta, että voin auttaa asiakkaitani sekä työnhakijoita onnistumaan tavoitteissaan, Pakkanen kuvailee.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäseniä Mercuri Urvalin Eve Pakkanen on auttanut konsultoivan urasparrailun muodossa. Hän on myös itse liiton jäsen.

– Toiset kokevat tarvitsevansa apua esimerkiksi hakupapereiden muotoiluun, toiset taas haluavat pohtia laajemmin omaa urapolkuaan. Tavoitteena on, että sparrailun kautta ihminen itse oivaltaa itsestään työnhaun ja uralla etenemisen kannalta olennaisia asioita.

 

Punaisena lankana kehittäminen

Konsultti Eve Pakkasen oma urapolku on mielenkiintoisesti polveileva ja monialainen.

– Saattaahan se näyttää vähän sillisalaatilta, mutta kyllä siinä on ollut suunnitelmallisuutta mukana, Pakkanen sanoo ja nauraa iloisesti.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa yleistä valtio-oppia opiskellut Pakkanen on ennättänyt reilun kymmenen vuoden työuransa aikana työskennellä järjestömaailmassa, Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulussa sekä Puolustusvoimissa. Vapaaehtoisen asepalveluksen hän suoritti juuri ennen 30 vuoden rajapyykkiä.

Armeija-aika sujui mukavasti, vaikka valta-osa kavereista oli kymmenen vuotta nuorempia palvelustovereita.

– Moni saattoi järkyttyä, kun ikäni lopulta selvisi heille, mutta samalla minusta taisi vähän vanhempana olla heille hyötyä asioiden tasapainottajana ja tärkeysjärjestykseen laittajana, Kaakkois-Suomesta kotoisin oleva Pakkanen hymyilee.

– Olen aina halunnut olla mukana kehittämässä organisaatioita ja niiden osaamista. Olen myös pyrkinyt aktiivisesti löytämään ja oppimaan uusia asioita ja ollut valmis tekemään töitä tämän eteen, vaikka se on monesti aluksi tarkoittanut työskentelyä omalla epämukavuusalueella, Pakkanen kuvailee.

Konsultti uskookin ihmisen kehittyvän parhaiten juuri tutun ja turvallisen ulkopuolella. Mercuri Urvaliin reilu vuosi sitten hänet johdatti kiinnostus työskennellä yksityisellä sektorilla ja saada enemmän kokemusta asiakastyöstä eri liiketoiminta–alueilla.

 

Soveltuvuusarviointi on syväluotausta

Pakkasen ja muiden konsulttien tekemä soveltuvuusarviointi on monimenetelmäinen kokonaisuus, joka sisältää erilaisia kirjallisia tehtäviä, joilla mitataan muun muassa arvioitavan henkilön kognitiivisia ja ongelmaratkaisutaitoja. Soveltuvuusarviointi sisältää myös usein erilaisia ennakkotehtäviä, jotka suoritetaan itsenäisesti. Tyypillisesti tehtäviin käytettävissä oleva vastausaika on rajattu. Soveltuvuusarviointiin liittyy aina myös ehdokkaan itsearviointia sekä syventävä haastattelu arviointia tekevän konsultin kanssa. Aikaa varsinaiseen arviointiin on hyvä varata ainakin puoli päivää.

– Kahdenkeskinen keskustelu ehdokkaan kanssa on soveltuvuusarvioinnissa ehdottoman tärkeää. Haastattelutilanteessa pystytään paremmin pureutumaan ehdokkaan osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, työskentelytapaan ja motivaatioon, Eve Pakkanen kertoo.

– Jokaisen soveltuvuusarvioinnin läpikäyneen henkilön täytyy myös saada palaute arvioinnistaan joko suullisena tai kirjallisena. Tämä koetaan lähes poikkeuksetta hyödyllisenä, vaikka henkilö ei tulisikaan valituksi hakemaansa tehtävään, hän jatkaa.

Pakkasen mukaan arvioinnista saatu ulkopuolisen arvioijan palaute auttaa esimerkiksi huomaamaan omasta osaamisesta asioita, joita olisi hyvä nostaa jatkossa paremmin esille tai kehittää jatkossa.

Kotiläksyt on syytä tehdä tarkasti


Vinkkejä työnhakuun

Eve Pakkanen neuvoo valmistautumaan huolella työhaastatteluun ja soveltuvuus-arviointiin.

– Kotiläksyt on syytä tehdä tarkasti. Tutustu huolellisesti yritykseen, johon olet hakemassa. Selvitä etukäteen, millainen keskustelu on kyseessä ja kenet tapaat, Pakkanen neuvoo.

– Ole oma itsesi ja vältä turhaa stressaamista. On itsestään selvää, että jokainen jännittää haastattelutilanteessa, eikä sitä tarvitse pelätä. Haastattelu on aina vuorovaikutustilanne, jossa myös haastattelija haluaa sinun onnistuvan, hän jatkaa.

Myös hyvä itsetuntemus on avuksi työnhaussa.

– Pyri arvioimaan omaa osaamistasi realistisesti ja käytä konkreettisia esimerkkejä. Mieti tarkasti, miksi haluat juuri tähän tehtävään ja mitä annettavaa sinulla olisi kyseiseen rooliin. Pohdi valmiiksi myös sitä, miten reagoit, jos et tule valituksi tehtävään.

Hyvällä tavalla itsevarmat työnhakijat kiinnittävät Eve Pakkasen huomion

Pakkanen muistuttaa, että työhaastattelun tai soveltuvuusarvioinnin tarkoituksena ei ole löytää vikoja ehdokkaista vaan selvittää, onko tämä henkilö sopivin vaihtoehto kyseiseen tehtävään juuri tässä organisaatiossa. Lopullisen valinnan tekeminen on monesti hyvin vaikeaa myös rekrytoivalle yritykselle.

Pakkasen huomion kiinnittää hyvällä tavalla itsevarma ehdokas, joka pystyy tuomaan oman osaamisensa napakasti esille, on sisäistänyt oman kykynsä auttaa rekrytoivaa yritystä kyseisessä tehtävässä ja osoittaa olevansa motivoitunut juuri tähän tehtävään. Toisinaan haastattelutilanteessa konsultin yllättääkin juuri todellisen motivaation puute, vaikka ehdokas olisi muutoin täysin soveltuva tehtävään.

 

Some on tärkeä työkalu

Pakkasen mukaan sosiaalinen media on tärkeä työkalu rekrytoinnissa. Erityisesti LinkedIn-profiilia käytetään paljon suorahauissa. Entä mitä mieltä ammattirekrytoija on itsensä brändäämisestä?

– On tärkeää, että pystyt profiloitumaan osaajana ja osaamisen kautta brändäämään itseäsi. Se, haluatko tuoda omaa osaamistasi aktiivisesti esille julkisesti, on luonnollisesti jokaisen oma asia. Nykyisin sosiaalisen median taitoja kuitenkin edellytetään moniin tehtäviin. Jos pystyt käymään keskustelua julkisesti omasta osaamisalastasi vieläpä yli toimialarajojen, se tukee ammatillista kasvua ja toki lisää myös tunnettuuttasi alalla, Pakkanen pohtii.

 

EVE PAKKANEN

Henkilörekrytointeihin keskittyvä konsultti Mercuri Urvalissa (s. 1984)

  • Aiemmin toiminut muun muassa Eurooppa-nuoret ry:n pääsihteerinä, Eurooppalainen Suomi ry:n vt. toiminnanjohtajana, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä sekä kouluttajana Puolustusvoimissa.
  • Suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen.
  • Rentoutuu vapaa-ajallaan urheilun ja musiikin parissa. Suunnistaa valtiotieteilijöiden ja reserviläisten porukassa, käy keikoilla ja laulamassa karaokea ystävien kanssa.
  • Asuu kolmen aikuisen naisen kommuunissa Helsingissä.

 

HENKILÖARVIOITA TEHDÄÄN ARVIOLTA NELJÄNNESMILJOONA VUODESSA

Suomessa tehdään erilaisia henkilöarviointeja jopa noin 250 000 vuodessa. Alalla toimii yli 50 yritystä ja suuri joukko yksittäisiä konsultteja.

Useimmin käytettyjä testejä ovat erilaiset persoonallisuuskyselyt, kykytestit ja motivaatiokyselyt. Niitä käytetään erityisesti rekrytointien yhteydessä. Hakijoiden testaaminen kiinnostaa yrityksiä, koska virherekrytoinnit tulevat kalliiksi. Henkilöarviointien lasketaan siis maksavan itsensä takaisin.

Henkilöarviointien tekemistä säätelee Suomessa laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Työnantajan tulee varmistaa, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot virheettömiä. Testitulosten täytyy lisäksi olla työsuhteen kannalta tarpeellisia.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset