10.3.2010

 | Teksti: Heidi Gedik 

| Kuvat: Inka Porttila

Olli-Pekka Karjalainen on huippu-urheileva valtiotieteilijä

Moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalaisen kalenterissa siintävät päätavoitteena Lontoon olympialaiset vuonna 2012. Ainakin siihen asti hän on päättänyt omistautua täysillä urheilulle. Urheilu-uran rinnalla hän on kuitenkin vienyt eteenpäin myös valtio-opin opintojaan Helsingin yliopistossa.

Moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen elää haastatteluhetkellä, toukokuun alussa kiireistä aikaa. Takana on parin viikon harjoittelumatka Portugaliin ja menossa on muutto Helsingistä Seinäjoelle.

-Palaamme kymmenen vuoden reissulta takaisin Pohjanmaalle, hän toteaa.

Paluumuuttoa vanhoille kotiseuduille vauhditti vajaan vuoden ikäinen Paavo-poika, jolle Seinäjoen suunnalta löytyy isovanhemmista lisää hoitoapua.

Myös Karjalaisen omaan urheilu-uraan asuminen Pohjan-maalla sopii pääkaupunkiseutua paremmin, sillä pääharjoittelupaikka – Kuortaneen urheiluopisto – sijaitsee vain 25 minuutin matkan päässä uudesta kodista.

 

Uravalinta ajan kanssa

Urheilu-uransa ohessa Olli-Pekka Karjalainen on valtio-opin opiskelija Helsingin yliopistossa. Opinnoista on tekemättä vielä muutama tentti sekä gradu. Tavoitteekseen Karjalainen on asettanut gradunteon ja valmistumisen Lontoon olympialaisten jälkeen keväällä 2013.

Valtiotieteellinen ura ei ollut Karjalaiselle mikään lapsuuden haave, ja vielä lukioaikanakin mielessä siinsivät luonnon- ja lääketieteet tai farmaseutin opinnot.

-Armeijan jälkeen aloin tosissani miettiä, mikä olisi minulle sopiva ala. Tämä vei jonkin aikaa. Menin ensin avoimeen yliopistoon kokeilemaan, olisiko valtiotieteellinen todellakin minun juttuni ja vasta sen jälkeen aloin lukea pääsykokeisiin.

Pääsykokeisiin Karjalainen panosti sitten täysillä.

-Ajattelin, että en jaksa yrittää päästä sisälle montaa kertaa. Siksi otin pääsykokeet heti tosissani ja pääsinkin sisälle ensimmäisellä yrittämällä.

Tuolloin Karjalainen oli 23-vuotias. Karjalaisen itsensä mukaan iästä ja elämänkokemuksesta oli hänelle hyötyä alaa valitessa.

-Olenkin kummeksuen seurannut keskustelua siitä, että yliopistoon pitäisi päästä sisälle pelkän ylioppilastodistuksen perusteella, lukion ainevalintojen perusteella. Käytännössä nämä valinnat tehdään 15–16-vuotiaana. Harvalla tuon ikäisellä on jo niin täydellinen kokonaiskuva elämästään, että hän pystyy tekemään loppuikänsä kannalta ratkaisevia päätöksiä, Karjalainen pohtii ja jatkaa:

-Jos itse olisin joutunut tekemään uravalintani lukion ainevalintojen perusteella, olisin tällä hetkellä aivan väärässä paikassa.

 

Politiikka ilmiönä kiinnostaa

Valintaansa Olli-Pekka Karjalainen on tyytyväinen.

-Tämä on juuri minun tarpeisiini soveltuva koulutus, joka ei suoranaisesti kouluta juuri mihinkään ammattiin, mutta toisaalta antaa mahdollisuuksia lähes kaikkeen.

-Elämäni on tällä hetkellä monella tavalla aktiivista ja eteeni tulee monia sellaisia vaihtoehtoja, joita voisin tehdä urheilu-urani jälkeen ja joissa juuri tästä koulutuksesta on hyötyä.

Karjalainen kertoo olleensa kiinnostunut politiikasta ilmiönä ja yhteiskunnallisena tapahtumana jo pitkään.

-Valtiotieteet auttavat näiden prosessien ymmärtämisessä paremmin.

Karjalainen kuitenkin korostaa, ettei hän itse ole koskaan ollut poliittisesti aktiivinen, vaikka hänellä on jonkin verran luottamustoimia urheilun saralla: hän toimii tälläkin hetkellä olympiakomitean urheilijavaliokunnan jäsenenä sekä olympiakomitean valtuuskunnassa urheilijaedustajana.

-Valtiotieteiden puolelle minut saihalu ymmärtää asioita ja prosesseja entistä paremmin. Lähestymistapani on aina ollut aika pragmaattinen: siksi varmasti valitsin valtio-opissakin hallinnon ja organisaation suuntauksen.

Siinä vaiheessa kun Karjalainen haki valtiotieteelliseen ja silloiselle valtio-opin laitokselle, opiskelijat saivat valita toisena opiskeluvuotena, suuntautuvatko hallinnon ja organisaation, kansain-välisen politiikan tai politiikan tutkimukseen.

-Valitsin ensimmäisen, koska halusin opiskella nimenomaan jotain kouriintuntuvaa, sellaista, josta olisi hyötyä myöhemminkin.

 

Urheilun ehdoilla

Olli-Pekka Karjalaiselle moukarinheitto on tällä hetkellä päätyö, ja opinnot kulkevat tämän rinnalla. Tämä merkitsee myös valmistumista myöhemmin kuin muut samaan aikaan aloittaneet opiskelukaverit.

-Tämä on hinta urheilijan urasta, Karjalainen toteaa.

Hän muistuttaa, että opiskeleminen täysillä vaatisi urheilu-uran rinnalla liikaa, eikä kahden uran ylläpitäminen samanaikaisesti ole mahdollista.

-Olenkin tehnyt sen päätöksen, että etenen kaikessa urheilun ehdoilla.

Karjalaisen mukaan opintojen ja urheilu-uran yhdistäminen on onnistunut hyvin. Suuri kiitos tästä kuuluu hänen mukaansa joustavalle tiedekunnalle.

-Yliopistossa urheilu-uraani on suhtauduttu myönteisesti. Siellä on ymmärretty, että en suinkaan laiskottele, vaan teen täysillä toista työtäni.

Monista asioista ja opintojen suoritus-tavoista on voinut sopia opettajien kanssa ennakolta.

– Kun kertoo opettajille aidon halunsa opiskella kunnolla, korvaava tapa ja aikataulu on yleensä löytynyt.

Karjalainen kertoo kantavansa usein leirimatkoilla tenttikirjapaketteja mukanaan. Myös kirjallisia esseitä ja raportteja pystyy laatimaan ulkomailla.

-Ongelma ei olekaan siinä, ettenkö pystyisi opiskelemaan, vaan siinä, että en pysty olemaan luennoilla läsnä. Urheilu vie muutaman tunnin päivästä, ja loppuajan voi käyttää, miten itse parhaaksi näkee, Karjalainen toteaa.

 

 

Tulevaisuus urheilun parissa?

Olli-Pekka Karjalaisen pitkäntähtäimen tavoitteena siintävät tällä hetkellä Lontoon olympialaiset vuonna 2012, mutta vuoden 2016 olympialaiset Rio de Janeirossakaan eivät ole hänelle täysi mahdottomuus.

-Minun lajissani pystyy urheilemaan huipputasolla yli 30-vuotiaanakin. Valmiit suunnitelmat on tehty vuoteen 2012 asti, ja sen jälkeen katsotaan, jatkanko. Jos urheilu tuntuu tuolloin yhä mukavalta, mikään ei estä sen jatkamista, Karja-lainen toteaa.

Oman aktiiviuran päättymisen jälkeen Karjalainen pitää mahdollisena ja pienenä haaveenakin sitä, että tuleva ammatti liittyisi jollain tavalla urheiluun.

-Olen nähnyt paitsi urheilun fyysisen puolen myös sen taustalla olevat prosessit. Tätä ammattitaitoa toivoisin voivani hyödyntää jossain vaiheessa.

Valmentajan uraa Karjalainen ei ole juurikaan miettinyt.

-Valmennus vaatii enemmän insinööriluonnetta, ja minä olen siihen vähän liian kärsimätön. Olen luonteeltani räiskyvä, mikä sopii urheilijalle, mutta valmentajalla pitää olla jalat maassa.

Karjalainen kertoo kasvaneensa urheilijan ammattiin koko lapsuutensa, sillä 10-vuotiaasta lähtien niin kesät kuin talvetkin ovat kuluneet urheilun parissa. Nykyisenkaltaiseksi ammatiksi urheilu muodostui noin 16–17-vuo-tiaana.

-Tuolloin alkoi jo olla täysin selvää, että kannattaa katsoa kaikki kortit loppuun asti. 18-vuotiaana osallistuin ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin, Karjalainen toteaa ja muistelee olleensa aikoinaan kaikkein aikojen nuorin miesten arvokisaedustaja.

 

Omien rajojen hakemista

Miten Karjalainen sitten päätyi valitse-maan juuri moukarinheiton lajikseen? Hän itse kertoo harrastaneensa lapsena monipuolisesti eri urheilulajeja kuten jääkiekkoa, pesäpalloa, uintia ja yleisurheilun lähes kaikkia lajeja.

-Lajin valinta oli eräänlainen evoluutio. Ensin valikoimasta putosivat joukkuelajit, sillä aika pian oli selvää, että olen pikemminkin yksilöurheilija. Pikkuhiljaa yleisurheilussa heittolajit alkoivat olla vahvoilla, mutta uinti kulki rinnalla 13–14-vuotiaaksi asti. 14-vuotiaana piti valita uinnin ja moukarinheiton väliltä, ja päätös oli aika helppo. Pääsyy oli se, että moukarinheitto vaan on niin mielettömän kivaa.

Valintaa tämän lajin suuntaan käänsivät myös useat Suomen mestaruudet nuorten sarjoissa.

Karjalainen on kerännyt menestystä myös nuorten kansainvälisissä arvokilpailuissa.

-Kävin kaikkiaan kolmissa alle 19-vuotiaiden arvokilpailuissa. 17-vuo-tiaana olin kolmas, 18-vuotiaana voitin nuorten maailmanmestaruuden ja 19-vuotiaana nuorten Euroopan mestaruuden, Karjalainen muistelee.

22-vuotiaanakin hän saavutti vielä hopeaa nuorten sarjoissa, vaikka oli jo silloin siirtynyt aikuisten arvokisamaa-ilmaan. Ensimmäisissä aikuisten sarjan kilpailuissaan Karjalainen sanoo olleensa lähinnä kokeilemassa, mutta jo seuraavana vuonna hän ylsi finaalipaikkaan. Paras saavutus on vuoden 2006 EM-kilpailujen hopea. Pekingin olympialaisista 2008 saavutuksena oli neljäs sija.

Olli-Pekka Karjalaisen mukaan nuorten ja aikuisten arvokisojen välinen ero on huikea.

-Aikuisten kilpailuissa meno on paljon kovempaa. Joku on aina huippukunnossa, eikä mitään saa anteeksi. Kaikki sijoitukset pitää pystyä ottamaan, niitä ei kukaan anna ilmaiseksi.

Karjalainen muistuttaa samalla, että vuosittain kausi huipentuu yhteen parin tunnin kilpailuun, jolloin on oltava parhaimmillaan.

-Jos tähän tilanteeseen sattuu esimerkiksi flunssa, kaikki on siltä vuodelta ohi.

Karjalainen myöntää, että tämä tuo urheilijalle lisäpaineita, joita hän kuitenkin uskoo oppineensa hallitsemaan.

-Näin vanhempana osaa jo ottaa rennommin. Kaikki on urheilussa niin hirveän pienestä kiinni, jolloin ei voi ajatella, että koko elämä riippuu yhdestä kilpailusta. Menneitä ei auta jäädä kauhean kauan murehtimaan.

Karjalaisen lajissa myös loukkaantumisriski on koko ajan läsnä ja miehellä itselläkin on ollut ongelmia erityisesti selän kanssa.

-Tässä lajissa etsitään koko ajan rajoja, ja välillä lipsahdetaan sen yli, jolloin seurauksena on ongelmia. Huippua ei kuitenkaan voi saavuttaa, jos koko ajan urheilee rajan turvallisella puolella eikä ota itsestään kaikkia tehoja irti. Tämä työ on kirjaimellisesti omien rajojen hakemista.

 

Olli-Pekka Tapio Karjalainen

  • synt. 1980 Töysä
  • Asuinpaikka: seinäjoki
  • Ammatti: Moukarinheittäjä
  • seura: Töysän veto
  • opiskelee: valtio-oppia, Helsingin yliopisto
  • saavutuksia:
  • SM-hopea 2006 olympialaisten 4. sija 2008 19-vuotiaiden MM-kultaa 1998 19-vuotiaiden SM-kultaa 1999 12 suomen mestaruutta suomen ennätyksen haltija tuloksella 83,30 (2004)

Barcelonasta haetaan kultaa

Tämän kauden päätavoitteena Olli-Pekka Karjalaisella ovat Barcelonan SM-kilpailut heinäkuun lopussa.

– Edellisissä EM-kilpailuissa 2006 olin hopealla, nyt halajaisin vielä vähän korkeammalle. Voittoa näistä kilpailuista lähdetään hakemaan.

Valmistautuminen Barcelonaan on sujunut Karjalaisen mukaan kohtalaisen hyvin, ja tärkein valmistautumisvaihe ennen EM-kisoja on vielä edessä, sillä kovia kansainvälisiä kilpailuja täytyy saada nyt alle.

Karjalaisen kilpailukausi alkaa toukokuun lopussa Ostravasta, Tsekistä ja jatkuu aina Euroopan mestaruuskilpailuihin asti. Pääasiassa kalenterissa on kansainvälisiä Grand Prix -kilpailuja, mutta myös muutama kilpailu Suomessa on edessä.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset