20.12.2017

 | Teksti: Riikka Hollo 

| Kuvat: Susanna Kekkonen

Uusintana yhteiskuntatieteilijä: Pasi Piela

Julkinen sektori on tarjonnut Pasi Pielalle kokonaisen ja eheän työuran. Hän on viihtynyt Tilastokeskuksessa ja tekee nykyisin töitä paikkatietomenetelmiin erikoistuneena kehittämispäällikkönä. Julkisen sektorin keskeinen päämäärä on ylläpitää hyvän elämän edellytyksiä kansalaisille. Pielan mukaan tämä tarvoite kärsii jatkuvista leikkauksista.

Pasi Piela joulukuussa 2017

Kehittämispäällikkö, Tilastokeskus. Työskennellyt Tilastokeskuksessa kesästä 1999 lähtien. Vuoden 2011 haastattelun jälkeen keskeisimmät muutokset työntehtävissä liittyvät tiedon vallankumouksen ja digitalisaation teemoihin tilastotoimessa. ”Niihin vihkiydyin vuonna 2013 koettuani valaistuksen eräässä konferenssissa. Vein sittemmin big datan evankeliumia eteenpäin ja juurrutin sitä Tilastokeskukseenkin”, Piela kertoo.

Kansainvälinen yhteistyö on ollut Pielalle ensiarvoisen tärkeää ja motivoivaa. Yksikön vaihdoksen jälkeen Piela on erikoistunut paikkatietomenetelmiin.

”Olen viime vuosina korostanut tilastollista saavutettavuutta ja sen mallintamista aineistoistamme: kuinka kauan kestää jostakin jonnekin ja kuinka monella. Nykyisellään tehtävieni paikkatietoanalyyttinen luonne muuttuu koordinoivaksi ja siihen kuuluu monenlaisten sidosryhmien kanssa työskentelyä. Keskeistähän suomalaisessa tilastotoimessa ovat laadukkaat hallinnolliset aineistot ja erinomainen yhteistyö niitä mahdollistavien tahojen kanssa. Paikkatietojen kehittäminen ja mahdollisuudet ovat edelleen haaste niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Vuonna 2018 ajankohtaiseksi nousevat mm. aluejaot. Tarkat paikkatiedot tilastotoimessa mahdollistavat hallinnollisista rajoista riippumattomat sellaiset”, Piela toteaa.

Millainen on hyvä julkinen sektori?

Suomessa on tehokas julkinen hallinto, jota on tosin siitä  huolimatta edelleen tehostettu, karsittu ja parsittu monin tavoin. Sen keskeinen päämäärä on ylläpitää hyvän elämän edellytyksiä kansalaisille. Tämä tulee aina ja kaikissa muutostilanteissa pitää mielessä.

Julkiseen sektoriin kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin ikäviä eivätkä edistä sen päätehtävää. Hyvä julkinen sektori on luotettava, ihmiskeskeinen, oikeudenmukainen ja vastuuntuntoinen, ja sen palvelut hyvään elämään ovat saavutettavissa.

Julkinen sektori voi myös tarjota kokonaisen ja eheän työuran kuten tapauksessani. Tällöin korostuvat työn merkityksellisyys ja osaamisen kehittäminen mutta myös kilpailukykyiset työehdot ja palkkaus. Saapa nähdä, saadaanko tällekään sektorille koskaan yhteistä palkkausjärjestelmää.

 

Piela tituleeraa itseään laaja-alaiseksi toimijaksi. Hän sai keväällä Akavan pronssisen ansiomerkin tunnustuksena työstään liittovaltuuston jäsenenä, SVAL-aktiivina ja Tilastokeskuksen luottamusmiehenä.

Kuka olet?

Olen Pasi Piela, tilastotieteilijä, kehittämispäällikkö Tilastokeskuksessa. Olen virkamiehistynyt, kansainvälinen helsinkiläinen, mielestäni laaja-alainen toimija ja samalla myös pitkäaikainen SVAL-aktiivi. Kuulun PÄÄSY ry:n aktiivisiin perustajiin.

 

Millainen ura sinulla on ollut ja mitkä ovat merkittävimmät virstanpylväät urallasi?

Urani on ollut puhtaasti virkamiesura valtionhallinnossa ja samassa virastossa, joskin tähän on sisältynyt useita työtehtäviä ulkomailla. Tylsää ei ole ollut melkoisen pitkästä jaksosta huolimatta. Olin itse asiassa tänä vuonna konsultoimassa Kirgisiassa yhdessä sellaisen kollegani kanssa, joka on tullut palvelukseen jo ennen syntymääni. Arvostan kovasti kansainvälisyyttä ja virallisessa tilastotoimessa se onkin itsestäänselvyys.

Työskentelin ensin muutaman vuoden pääasiassa EU-rahoitteisissa tutkimuksen puiteohjelmien projekteissa, minkä jälkeen keskityin tilastollisen laadun ja laadunhallinnan kehittämiseen yleisesti. Nimikkeet ovat muuttuneet, mutta yhtenä keskeisimmistä virstanpylväistä pidän tilastotuotantoprosessien vertaisarviointitoimintaa eli niin kutsuttua läpivalaisua, jonka tekemisestä vastaan. Tämä työ on palkittu ja herättänyt paljon kiinnostusta muissakin virastoissa. Toimintaan on saatu osallistumaan suuri määrä vapaaehtoisia asiantuntijoita. Oikeastaan kyse on laatujohtamisen jalkauttamisesta organisaatiossa. Juuri nyt elän urani seuraavaa virstanpylvästä eli kehitän parhaillaan paikkatietomenetelmiä.

 

Miten ja milloin tiesi vei Tilastokeskukseen?

Valmistuin nopeasti ja tein graduni Tilastokeskuksessa kesällä 1999. Sain nuorelle miehelle kiinnostavia, kansainvälisiä ja tieteellisesti mielekkäitä työtehtäviä. Aika kului ja pian huomasin olleeni 12 vuotta Tilastokeskuksen palveluksessa. Onneksi sentään Kalasatama muuttuu.

 

Millainen toimenkuva sinulla on? Mitkä ovat työsi haasteet?

Tilastotiede itsessään on matematiikan haarana kovin poikkitieteellinen ala täynnä haasteita ja uusia ongelmia. Sitä on myös työni tilastotoimessa. Erikoistun nyt vauhdilla paikkatietomenetelmiin ja -järjestelmiin. Tämä työ linkittyy aiempaan uraani ja toisaalta tässä työssä syntyy koko ajan myös jotain uutta. Kyse on siis tiedosta, jolle voidaan osoittaa sijainti tyypillisesti koordinaatein. Osallistun myös laadunkehittämiseen, istun Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnassa ja kuulun muun muassa Eurostatin laatutyöryhmään.

 

Sait keväällä Akavan pronssisen ansiomerkin, miltä tunnustus tuntuu?

Ay-työtä kuuluu tehdä ilman tunnustuksiakin, mutta olen ollut SVAL-aktiivi, liittovaltuustojäsen ja jo kauan luottamusmies Tilastokeskuksessa. Olen siis otettu saamastani tunnustuksesta ja siitä, että työni sivujuonne on huomattu.

 

Miten ylläpidät ammattitaitoasi?

Tutkijalle jatkuva itsensä kehittäminen on toisaalta tuttu juttu, toisaalta se on haaste. Työhön ja omaan osaamiseen liittyvät kurssit (kuten laatupäällikkökurssi ja tilasto-ohjelmistokurssit) ovat ajoittain hyödyllisiä ja innostavia, mutta vanhan kertaamiselle eli matemaattisten taitojen ylläpitämiselle on myös kysyntää.

 

Tulevaisuuden suunnitelmasi?

Haluan tehdä tilastoista entistä kiinnostavampia ja helpottaa niiden avulla päätöksentekoa. Myös kansainvälisessä yhteistyössä ja organisaatioissa mukana oleminen on tärkeää ja kiinnostavaa.

 

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Liikunnan lisäksi harrastan omatoimimatkailua. Tänä vuonna uusi valloitus on ollut muun muassa Kolumbia. Se on mielestäni Etelä-Amerikan paras maa matkailun näkökulmasta. Bucaramangan tienoilla aloitin vihdoin varjoliitoharrastuksen, johon Kolumbia onkin loistava kohde. Uusi harrastus tosin lennätti minut myöhemmin vuoden loppupuolella kirurgin pöydälle. Mutta kunhan olkapääni taas vahvistuu, aion liitää jälleen – tai painua sukeltamaan veden alle.

Olen suosinut Yhdysvaltoja matkakohteena viime vuosina. Erityisesti Teksas ja Florida miellyttävät. Tilastotieteilijänä toki Las Vegas on ollut kiehtova, ja kävin siellä lokakuussa nauttimassa viimeisistä helteistä ennen talvea.

En ole ottanut ainakaan vielä matkustelua varten esimerkiksi vuorotteluvapaata, mutta toivon, että järjestöt pyrkivät estämään vuorotteluvapaakorvausten leikkausyritykset, sillä se on yksilön kannalta tärkeä mahdollisuus irrottautua uraputkesta muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi.

Haastattelu julkaistu alun perin Valtiotieteilijä-lehdessä joulukuussa 2011.

PASI PIELA

  • Tilastotieteilijä, kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen tilastolliset menetelmät -yksikössä
  • Synt: 1976, Hyvinkää
  • Perhe: avopuoliso
  • Nykyinen asuinpaikka: Helsinki
  • Koulutus ja kurssit: Yhteiskuntatieteiden maisteri (1999, tilastotiede, Jyväskylän yliopisto) ja myöhemmin jatko-opintoina filosofian lisensiaatti
  • Keskeinen työkokemus: Tilastokeskuksessa sekä sen palveluksessa hankittu kansainvälinen työkokemus
  • Harrastukset: kuntosali, uinti, maailmanmatkailu, sukeltaminen

ja varjoliito

Jaa artikkeli

Ammattilaiset