28.1.2019

Rekrytoijat punnitsevat työnhakijan motivaatiota ja osaamista

Minkälaisia ominaisuuksia ja asennetta rekrytoijat odottavat työnhakijoilta? Miten lukuisten työhakemusten joukosta voi erottautua ja päästä etenemään työhaastatteluun? Vaikuttaako ikä työpaikan saantiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuultiin rekrytointikonsulttien vastauksia Työnhakuveturin Rekrypaneelissa 23.1. Akavatalossa.

Kilpailu avoimista työpaikoista on kovaa. Hyvätkään työnhakutaidot eivät aina riitä, jos vastassa on lukuisten kilpailevien hakijoiden tulva ja tekoälyn suodattamat hakemukset. Intohimoisella asenteella ja aktiivisella otteella voi kuitenkin päästä eteenpäin rekrytointiprosessissa.

Sopiva vai pätevä?

Rekrytoinnin ammattilaiset selvittävät CV:n ja haastattelujen avulla hakijan todellista motivaatiota työhön. Samalla arvioidaan henkilön osaamistasoa ja oppimiskykyä uuteen tehtävään. Tärkeä kriteeri on myös henkilön sopivuus tulevaan tiimiin.

Jotta työhaastattelussa osaa esitellä oman osaamisensa ja työkokemuksensa tehtävään, on kotiläksyt tehtävä huolella. Osaamisen kirkastaminen, arvojen sanoittaminen ja luottamus omiin kykyihinsä vie jo pitkälle. LinkedIn-profiilin on oltava ajantasainen, kiinnostusta herättävä ja mielellään englanniksi kirjoitettu ja asiasanoitettu.

Haastattelussa työnhakijan on osattava kuunnella vastapuolta ja esittää sopivia kysymyksiä haastattelijalle. Taustatietoja yrityksestä on saatavilla runsaasti verkosta, eikä soitto konsultillekaan ole pahitteeksi. Yhteys rekrytoijaan kannattaa tehdä jo ennen hakemuksen lähettämistä, jolloin rekrytoijalle jää muistijälki hakijasta. Samalla hakemusta voi räätälöidä paremmin yrityksen tarpeita ja asiasanoja vastaavaksi.

Uudelle alalle?

Alan vaihto on työhaussa vaativaa, etenkin jos ikää on ehtinyt karttua keski-ikään asti. Parhaiten uuden alan löytäminen onnistuu verkostojen kautta. Toisinaan täytyy olla valmis tinkimään palkkavaatimuksista tai jopa aloittamaan työharjoittelulla.

Liikkeenjohdon konsultti Ville Lappi,
Compass Human Resources Group

– Julkisen haun kautta alan vaihto on vaikeaa silloin, kun ei ole kokemusta alalta. Kannattaa miettiä, tarvitseeko alaa vaihtaa ihan kokonaan vai löytyisikö jotain tehtävää läheltä entistä alaa, neuvoo Ville Lappi.

Perustelua alan vaihtoon kysytään työhaastattelussa, joten asiaa kannattaa miettiä ennakkoon. Esimerkiksi halu päästä pois matkatyöstä on yleisesti hyväksytty selitys.

CV toimii hakijan käyntikorttina

Työnhakudokumentit on hyvä kustomoida haettavan yrityksen näköiseksi. CV:n sisältö on tärkeämpää kuin sen muoto. Erilaiset kuvajipot ja vuosien takaiset kesätyöpaikat kannattaa jättää ammatillisista hakemuksista pois. Tärkeintä on kertoa työnhaun kannalta merkittävistä saavutuksista.

Seniorikonsultti Johanna Lipponen,
Arespartners Oy

– Työhakemuksissa ei kannata valehdella, siitä jää aina kiinni. CV on kuin käyntikortti, jolla pyydetään työnantajan ensimmäistä tapaamista. Osaamisesta on kyettävä kertomaan jo hakemuksessa, jotta rekrytoijan kiinnostus hakijaan herää, sanoo Johanna Lipponen.

Aktiivisuus työelämän ulkopuolella tuo lisäarvoa

Työelämässä arvokkaita ominaisuuksia ja kokemuksia voi kerätä myös työn ulkopuolelta. Esimerkiksi perhevapaan aikana voi kehittää organisaatiokykyä, verkostomaista toimintaa ja löytää uusia harrastuksiin liittyviä rooleja.

Ammattiliittojen ja yhdistysten verkostoissa ja koulutuksissa voi pitää yllä omaa ammattitaitoaan ja kontakteja kollegoihin.

Liiketoimintajohtaja Mika Palmio,
Tempro

– Työhaastatteluissa kannattaa ehdottomasti osoittaa aktiivisuutensa vapaa-ajalla. Perhevapaalla ollut antaa samalla tietoa siitä, että välittää muista ihmisistä. Poliittiset harrastukset voivat aiheuttaa närää joissakin tilanteissa, mutta silloin työympäristö ei ole ehkä sopiva hakijalle. Ikääntyneiden aktiiviset harrastukset antavat kuvan, että hakija pitää huolta itsestään, sanoo Mika Palmio.

Ikääntyneillä on aikaa panostaa työelämään

Ikääntyneiden rajapyykki on jotain 45- ja 60-vuoden välillä riippuen katsojasta. Iän vaikutuksesta työpaikan saamiseen on paljon ennakkokäsityksiä – milloin on liian nuori, milloin liian vanha. Tosiasia kuitenkin on, että jos ei ole päivittänyt omaa osaamistaan moneen vuosikymmeneen, niin uuden työn löytäminen on haastavaa.

– Ikään ei voi vaikuttaa, joten on parempi keskittyä vain niihin asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Ikä ei ole mörkö, ellei itse tee siitä ongelmaa. Kun tuntee omat vahvuutensa ja tietää, mitä haluaa, niin on helpompi kilpailla työpaikasta oman ikäistensä kanssa, sanoo Johanna Lipponen.

– Ikä on usein palkkaukseen liittyvä asia. Jos aiempi työ on ollut korkeasti palkattu, niin voi olla vaikea tinkiä palkkatoiveistaan, arvelee Sanna Kröger.

Seniorikonsultti Sanna Kröger,
AIMS International Finland

Työnhakija perustelee helposti itselleen iällä epäonnistumistaan työnhaussa. Aina kyse ei ole kuitenkaan iästä, vaan syyt ovat toisaalla. Toisaalta kukaan ei tuo ikärasismia julkisesti esiin, mutta se on kuitenkin tosiasia työmarkkinoilla.

– Yli 50-vuotiaita palkataan töihin joka päivä. Jos energiaa riittää ja uskoo itseensä, niin mikään ei ole mahdotonta. Monille rekrytoijille yli 60-vuotias on kuitenkin haaste, koska montaa aktiivista työvuotta ei iän takia ole välttämättä jäljellä. Ei saa kuitenkaan itse korostaa haastattelussa omaa ikäänsä, sanoo Kari Hausen.

Konsultti Kari Hausen,
Mercuri Urval

Työhaastattelussa arvioidaan vahvuuksia ja heikkouksia

Sosiaaliset taidot korostuvat ehkä liikaakin nykyisissä työnhakumenetelmissä. On osattava verkostoitua sekä fyysisesti että sosiaalisessa mediassa. Täytyy osata markkinoida itseään ja tuoda omia tähtihetkiään esiin.

– Osaako, haluaako, sopiiko – näitä asioita selvitetään rekrytoinnissa. Parhaiten tässä selviää, kun on oma itsensä, sanoo Ville Lappi.

Työhaastattelun kysymyksiin kannattaa valmistautua hyvin ennakkoon. Harjoitteluapua saa esimerkiksi liittojen uravalmentajilta. Erityisesti kysymys vahvuuksista ja heikkouksista tuo monelle päänvaivaa.

Seniorikonsultti Alexandra Kymäläinen,
Target Headhunting Oy

– Rekrytoijat kysyvät heikkouksista siksi, että näkisivät, kuinka hyvin työnhakija tuntee itsensä. Toisinaan heikkous on vahvuuden kääntöpuoli, joten omia piirteitään kannattaa pohtia, sanoo Alexandra Kymäläinen.

Työnhaun pitkittyessä voi alkaa tuntua siltä, että vain jo työssä olevia valitaan avoimiin paikkoihin, saati sitten piilotyöpaikkoihin.

– En koe rekrytoijana mitään eroa siinä, onko työssä vai työtön. Kun kysytään, miksi ei ole työssä, on oltava valmius käydä asiaa läpi. Ei kannata kompastua kengännauhoihin siinä tilanteessa, sanoo Kari Hausen.

Vertaisryhmistä tukea työnhakuun

Työnhaun sparrausapua saa Rekryboosterista, Työnhakuveturin pienryhmätoiminnasta. Ryhmiin voivat osallistua kaikki Uudellamaalla asuvat korkeasti koulutetut työttömät, jotka ovat TE-toimistossa työttöminä työnhakijoina. Ryhmä kokoontuu viikoittain 5 viikon ajan, ja tapaamisten välillä on useita aktivoivia kotitehtäviä.

1.4.2019 lähtien Rekryboosteriin osallistuminen hyväksytään aktiivimallin mukaiseksi toiminnaksi.

Teksti: Sointu Högström
Kuvat: Sointu Högström ja Päivi Korhonen

Jaa artikkeli

Ammattilaiset