28.3.2009

 | Teksti: Jari Jokinen 

| Kuvat: Pentti Potkonen

Riitta Mylleri: Politiikassa ei ole sapattivuotta

Riitta Myllerille, 53 v., riitti kolme kautta Euroopan parlamentissa. Hän on toiminut yhteiskunnallisten asioiden parissa jo 14-vuotiaasta.

Ennen meppivuosiaan hän ehti olla kaksi kautta kansanedustajana. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin ensimmäiset parlamentaarikot valittiin kansanedustajien keskuudesta. Sen jälkeen hän on käynyt kolmet EU-vaalit.
Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on ollut Riitta Myllerin elämän perusta. Teinipolitiikka täytti nuoren naisen ajatukset ja ylioppilastodistus jäi hankkimatta. Hän on kuitenkin opiskellut Tampereen yliopiston yhteiskunnallisessa opetusjaostossa ja myöhemmin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Pääaineena oli sosiologia.

Minulle ideologia on ollut yhteiskunnallisen työn pohjana. Nykyisin poliittinen työ on erilaista, enemmän insinööritiedettä, Myller valottaa.

Ajatus Euroopan parlamentin jättämisestä syntyi pitkän kypsyttelyn jälkeen. Hän olisi saattanut jatkaakin, mikäli politiikassa olisi mahdollisuus pitää sapattivuosi samalla tavalla kuin perinteisessä työelämässä.

-En ole kyllästynyt tähän työhön. 15 viime vuotta meni kuitenkin sellaisella vauhdilla, että ne tuntuvat parilta vuodelta. Pitkän rupeaman jälkeen on pakko myös hengähtää, Myller perustelee päätöstään.

Kokopäivätoimista laiskottelijaa Mylleristä ei kuitenkaan tullut. Hän palasi kunnallispolitiikkaan ja vaikuttaa kotikaupunkinsa Joen-suun valtuustossa.

-Valtuusto ei ollut suunnitelmissa, mutta tiettyjä vastuita ei voi pakoilla.

 

EU:ssa tärkeintä substanssiosaaminen

Kesäkuussa pidettyjen EU:n vaalien myötä on puhuttu paljon hyvän parlamentaarikon ominaisuuksista. Ehdolla oli julkisuuden henkilöitä, työelämässä kannuksensa ansainneita ja politiikan ammattilaisia. Riitta Myller ei halua tuomita julkkisehdokkaita, sillä ihmiset ovat julkisuudessa monista eri lähtökohdista.

Myllerin mielestä julkkisehdokkaiden ääripäitä edustavat Italian pääministerin Silvio Berlusconin puolueensa listoille ajamat tanssitytöt tai kirkon piiristä tulleet ehdokkaat.

Parlamentaarikoilla pitää olla oma arvomaailma, johon he suhteuttavat tehtäviä päätöksiä. Tuo arvomaailma voi olla poliittinen tai hengellinen, siinä voivat painottua markkinajärjestelmät tai sosiaaliset arvot. Papilla ja tanssitytöllä ne ovat varmasti erilaiset.

Yksiselitteisesti ei voi määritellä parlamentaarikolle hyvää koulutus- tai työtaustaa.

-Substanssiosaaminen on tärkein ominaisuus. On puhuttu paljon kielitaidosta tai verkostoitumisesta, mutta niistä ei ole mitään iloa, jos ei ymmärrä asioita.

-Tärkeää on myös, että pystyy hahmottamaan yhteiskunnallisen päätöksentekojärjestelmän. Pitää ymmärtää, miten EU:n ja Suomen parlamentit toimivat ja ketkä ovat todellisia päätöksentekijöitä.

Riitta Myller pitää Euroopan parlamenttia hyvänä työpaikkana myös sellaisille nuorille, jotka eivät ole varsinaisesti politiikassa mukana. Avustajakunta on parlamentaarikolle erittäin tärkeä, kun asiois-ta pitää ottaa selvää.

-Yhteisistä asioista pitää olla kuitenkin kiinnostunut ja niiden hoitamisesta pitää olla näkemys.

Riitta Mylleriä harmittaa, että EU:n päätökset kääntyvät Suomessa helposti itsensä irvikuviksi. Hänen mielestään on tärkeää palauttaa kansalaisten luottamus päätöksentekoa kohtaan.

-Ihmiset on helppo saada nauramaan käyrille kurkuille tai suuttumaan, kun EU määrittelee karjalanpiirakan. Piirakan osalta kysymys on nimisuojasta, jota aktiiviset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet perinteiselle valmistustavalle, Myller korjaa ihmisten tai jopa laatu-lehtien esittämiä vääriä tulkintoja.

-Joko omaa syytään tai syyttään EU:n päätöksenteosta on syntynyt mielikuva, että siinä on jotain outoa. Kesäkuun vaalit osoittivat, että tätä päätöksentekoprosessia vastustavat menestyivät paremmin kuin sen puolustajat.

 

Vaikutusmahdollisuuksissa suuri muutos

Riitta Myllerin 15 EU-vuoden aikana on tapahtunut paljon. Parla-mentin valta on kasvanut ja voimasuhteet muuttuneet. Myllerin mie-lestä jo hänen toisen kautensa alussa täydellä teholla voimaan tullut Maastrichtin sopimus nosti parlamentin painoarvoa.

-Silloin tehtiin ympäristöpolitiikan suhteen merkittäviä päätöksiä.

Komission esityksiin saatiin merkittäviä parannuksia useissa eri lainsäädännöissä. Lissabonin sopimus tuo myös maatalouden ja sisä- ja oikeus-politiikan asiat yhteispäätösmenettelyn piirin, Myller selvittää.

Myller toivoo, että vasta valitut suomalaiset parlamentaarikot tarttuvat kuluttajasuojadirektiivin harmonisointiin. Suomessa kuluttaja-lainsäädäntö on erilainen moneen Euroopan maahan verrattuna.

-Komission ehdotus on ehdotus eikä laki, ja siksi on tärkeää, että parlamentissa muutetaan sitä niin, että uudistettu kuluttajalainsää-däntö lopullisessa muodossaan vastaa myös Suomen erityistarpeita, Myller patistaa.

 

Tulevaisuuden suunnitelmat tekemättä

Yli 20 vuoden työputki yhteiskunnan päätöksenteon huipulla vaatii nyt pienen hengähdystauon. Kunnallispolitiikkaa lukuun ottamatta Riitta Myller ei ole tehnyt suuria suunnitelmia.

-Kunnallispolitiikkakin on muuttunut 15 vuoden aikana. Aikaisemmin piti esimerkiksi terveydenhuollon osalta perustella, jos jokin palvelu kilpailutettiin yksityisellä sektorilla. Nyt tilanne on päinvas-toin. Mielestäni on tärkeää, ettei pelkkä hinta kuitenkaan ratkaise.

Puolentoista vuoden kuluttua pidettävät eduskuntavaalit ja niihin osallistuminen ei ole ollut vielä aktiivisessa harkinnassa. Tulevaisuuden työtehtävät voivat yhtä hyvin löytyä päivän politiikan ulkopuoleta. Myller myöntää, että erityisesti Euroopan Unionin hän tuntee läpikotaisin. Olisikin luontevaa, että tälle osaamiselle löytyisi käyttöä.

-Luennointi voisi olla yksi tapa siirtää vuosien varrella kertynyttä tietoa eteenpäin.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset