21.5.2015

 | Teksti: Hanna Ojanpää 

| Kuvat: Vesa Tyni

Sara Purhonen: katu-uskottava kehittäjä

Animagi Oy:n henkilöstöjohtaja VTM Sara Purhonen tiesi jo varhain, että hän haluaa tehdä töitä ihmisten parissa. Samalla tavalla selvää oli, että oikea opiskelupaikka on valtiotieteellinen. 

– Se oli ainoa vaihtoehtoni. Yksi syy oli opintojen laaja-alaisuus, mutta myös se, että monet ovet olivat valmistumisen jälkeen avoinna, Purhonen selventää.

Pääaineenaan Purhonen luki sosiaalipolitiikkaa ja sivuaineina talous- ja sosiaalihistoriaa, yrityshallintoa- ja viestintää. Lisäksi hänellä on työoikeuden opintoja avoimesta yliopistosta ja liiketalouden opintokokonaisuus Helsingin kauppakorkeakoulusta.

– Tästä yhdistelmästä on ollut urallani paljon hyötyä. Opintoni ovat antaneet minulle valmiuksia käsitellä asioita monipuolisesti ja analyyttisesti.

– Minulla on aina ollut selkeä unelma ja visio siitä, mitä haluan tehdä, mutta matkan varrelle on myös mahtunut ripaus onnekkaita sattumia.

 

Humaanipuolelta eläinten keskelle

Purhosen työhistoria HR-sektorilla alkoi jo opiskeluaikoina Lemminkäisellä. Kun silloinen esimies kysyi häneltä, onko hän miettinyt uraa HR:n parissa, tulevaisuuden suunta kirkastui.

– Toden teolla pääsin testaamaan itseäni, kun aloitin- Diacorissa vuonna 2001 henkilöstöpäällikkönä ja rakensin tyhjästä ketjun henkilöstöpalvelut. Henkilöstöjohtajana vastuu kasvoi, ja loppuaikoina vastasin lisäksi neljän lääkäriaseman liiketoiminnan johtamisesta. Jälkimmäinen kokemus oli opettavainen ja vahvisti liiketoiminnan ja henkilöstöpalveluiden rinnakkaiselon merkitystä.

Heti perään Purhonen naurahtaa, että vaikka hän siirtyikin elokuussa 2013 Suomen suurimman eläinlääkäriasemaketju Animagin henkilöstöjohtajaksi, hänen työskentelykentässään eivät ole pieneläimet ja hevoset, vaan yrityksessä työskentelevät asiantuntijat. Valtakunnalliseen ketjuun kuuluu 38 klinikkaa, joissa työskentelee runsaat 400 eläinten hoidon ammattilaista; heistä noin 40 toimii erilaisissa esimiestehtävissä. Juuri julkistetun yrityskaupan myötä klinikoiden ja työntekijöiden määrä lähes kaksinkertaistui.

– Tärkeänä tehtävänäni on rakentaa henkilöstöpalveluiden avulla yhtenäistä yritystä ja työkulttuuria monipisteorganisaatioon, Purhonen toteaa.

Tämä tarkoittaa, että asioista viestitään perusteellisesti ja avoimesti; ne viedään konkreettiselle tasolle yhdessä ihmisen kanssa ja vältetään jargonia. Yksi tapa jalkauttaa yrityksen arvoja, tavoitteita ja strategioita ovat kehityskeskustelut. Toinen on olla läsnä.

– Henkilöstöjohtajan tehtävänä on tukea henkilöstöä heidän työssään ja varmistaa, että kaikilla on aidosti yhteinen suunta. Meillä painopistealueena on ollut esimiestyön ja johtamisen kehittäminen koko yhtiössä. Oma mottoni on, että tietoisesti vältän poteroitumista hallintoon. Arkeeni kuuluukin, että kuljen reppu selässä klinikalta toiselle. Aina jostakin löytyy pöydän kulma, missä voi tehdä töitä. Samalla syntyy kohtaamisia ja pääsen itse näkemään, miten henkilöstö voi ja kuinka työ ja asiakaspalvelu oikeasti sujuvat, Purhonen kertoo.

Purhonen on huomannut, että monesti asioita tehdään liian monimutkaisesti. Myös hän myöntää sortuneensa turhaan hifistelyyn.

– Olen vääntänyt prosesseja ja mittareita, milloin mistäkin, mutta myös oppinut erehdysten kautta.

– Jos aitoa kiinnostusta ihmisiä kohtaan ei ole, tämä ura ei ole oikea. Itselleni suurin kiitos on nähdä, kun työntekijät saavuttavat tavoitteensa ja ovat motivoituneita työnsä äärellä.

Työn arvostus kunniaan

Realistina Purhonen tietää, että jokaisessa organisaatiossa on ristiriitoja. Joskus se tarkoittaa,- että henkilöstöjohtajan on oltava myös ei-niin-kiva-ihminen.

– Jos henkilö ei suoriudu tehtävistään tai jos hänen asenteessaan on korjattavaa, niistä pitää puhua suoraan ja heti – toista kunnioittaen, mutta tosiasioita kaunistelematta. Paljon pahempi vaihtoehto on, että ongelmista vaietaan ja selän takana päivitellään tilannetta. Pahimmassa tapauksessa koko työyhteisö kärsii. Henkilöstöjohtajan tulee varmistaa, että jokaisella on selkeä perustehtävä ja työt on jaettu ja mitoitettu oikein. Itselleni opin paikka on ollut hyväksyä, että joskus on pakko sanoa ”ei”, Purhonen jatkaa ja myöntää, että tietty tefloni on hyväksi.

– Työt eivät saa tulla iholle.

Positiivisena työkulttuurin muutoksena Purhonen puolestaan kokee, että turha jäykkyys on jäänyt työpaikoilta pois. Tilalle on tullut rentoutta ja rohkeutta kohdata ihminen ihmisenä.

– Hyvällä fiiliksellä syntyy tulosta, joka kuitenkin on jokaisen kannattavan liiketoiminnan päämäärä. Itse katson sekä omaa työtäni että yleistä tilannetta luottavaisin mielin. Kun hoitaa hommansa mahdollisimman hyvin, se riittää.

Nuorille Purhonen haluaa sanoa, että tehkää töitä ja pysykää nöyrinä. Mitään työtä ei pidä ylenkatsoa.

– On hyvä tehdä monenlaisia töitä ja oppia arvostamaan niiden tekijöitä. Näkemällä ja kokemalla laajasti oppii paljon myös itsestään ja omista vahvuuksistaan. Itse tein sekä hanttihommia että myöhemmin oman alan töitä läpi opiskelujen ja olen niistä kokemuksista kiitollinen. Opintoriennot tosin jäivät vähiin, kun välillä tein jopa kolmea työtä yhtä aikaa.

Oikealla asenteella

Hyvinvointiin vaikuttaa monet seikat, mutta pelkästään fiilispohjalta Purhonen uskaltaa sanoa, että lemmikit tuovat elämään lämpöä ja inhimillisyyttä. Myös työpaikallaan hän on huomannut, kuinka eläinten läsnäolo lisää viihtyvyyttä ja tutkitustikin alentaa stressiä ja verenpainetta.

– Pakkohan minunkin oli hankkia koira, kun täällä kaikilla työntekijöillä on jos mitäkin eläintä, Purhonen naurahtaa.

– Omasta Roope-koirastani on tullut myös varsinainen toimistokoira, ja hän kulkee usein mukanani töissä.

Oman työssä kehittymisen kannalta tärkeimmäksi voimavaraksi Purhonen mainitsee kollegat. Hän itse toimii aktiivisesti Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:ssä, vuoden vaihteesta lähtien yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana. Henryyn kuuluu lähes 3 000 HR-ammattilaista.

– Verkostoituminen ja benchmarkkaus on paitsi hedelmällistä, myös kirittää omaa tekemistä, hän selittää.

Jaksamisen kannalta Purhosen henkireikä on liikkuminen.

– Ihan perusjuttuja vaan, ei mitään extremeä.

Toinen salaisuus on jokapäiväinen mantra.

– Sanon aamuisin itselleni, että tästä tulee hyvä päivä. Uskon siihen, että positiivisella asenteella ja henkilökohtaisella hyvinvoinnilla on merkitystä myös työssä suoriutumisessa. Kurjia juttuja toki tapahtuu, mutta ne voi myös jättää taustalle.

Purhonen on kirjoittanut useita HR-käsikirjoja- ja -oppaita henkilöstöpalveluiden prosesseista, pitänyt esimiesvalmennuksia ja käynyt aktiivisesti luennoimassa henkilöstön hyvinvoinnin ja tuloksentekemisen sekä osaamisen johtamisen teemoista.

– Saan itse niin paljon virtaa, kun pääsen kertomaan, miten asioita voidaan viedä yhdessä eteenpäin tuloksekkaasti ja onnistuneesti! Ja joku vielä kuuntelee, Purhonen hymyilee.

Sara Purhonen

  • VTM, ulkomaankaupan yo-merkonomi
  • Henkilöstöjohtaja, Animagi Oy
  • Henry ry:n hallituksen varapuheenjohtaja
  • Harrastukset: kuntoliikunta, aikuisbaletti

– Minulla on sellainen ihmiskäsitys, että jokainen haluaa tehdä hyvää työtä ja antaa parasta työpanostaan, Purhonen toteaa.

– Loppujen lopuksi HR on funktiona aika selkeä kokonaisuus; tietyt asiat toistuvat aina ihmisten johtamisessa, Purhonen tietää.

 

Jaa artikkeli

Ammattilaiset