23.8.2012

 | Teksti: Antton Rönnholm 

| Kuvat: Juha Roininen

Timo Pesonen: Suomen edustajana pääkallopaikalla

Työuralla ei mikään ole itsestään selvää. Sen tietää myös kabinettipäällikkö Timo Pesonen, joka kehottaa yhteiskuntatieteilijöitä ottamaan riskejä.

Timo Pesonen on komission varapuheenjohtajan Olli Rehnin kabinettipäällikkö: hän johtaa 20 hengen avustajatiimiä ja vastaa komissaarin alaisen pääosaston poliittisesta ohjauksesta.

Pesosen toivottaessa Uran haastattelijan tervetulleeksi komission päärakennukseen hänen kokemuksesta ja verkostoistaan kertovat jo tervetulosanat kuvaajalle:

-Me tunnemmekin toisemme jo yli 20 vuoden takaa.

Päätyminen nykyiseen tehtävään on kuitenkin ollut monen asian summa. Pesosella ei nuorena ollut urasuunnitelmia, ja hänen oma tiensä onkin esimerkki siitä, ettei koskaan voi tietää, mihin elämässä päätyy.

 

HAHMOTA OLEELLINEN, TIIVISTÄ

Pesosen opiskellessa Tampereella opinnot olivat varsin teoreettisia ja pitkälti politiikan tutkimukseen pohjautuvia.

-Aloittaessani työelämää opiskeluista ei tuntunut olevan paljonkaan iloa. Myöhemmin olen huomannut, että ilman sitä pohjaa en olisi pärjännyt. Kyky tiivistää laajoja kokonaisuuksia ja poimia niistä oleellinen on tärkeää niin tässä kuin useimmissa yhteiskuntatieteilijöiden töissä.

Ulkoministeriön Kavakukurssin käytyään Pesonen muutti Brysseliin Suomen suurlähetystöön seuraamaan EY:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Elettiin muutosten vuotta 1991. Suomen liittyessä EU:hun hänestä tuli virkamies ja Suomen ensimmäisen komissaarin Erkki Liikasen tiedottaja.

-Oltuani pari vuotta kabinetissa palasin Suomeen, jossa vierähtivätkin seuraavat seitsemän vuotta pääministeri Lipposen poliittisena avustajana. Rehnin tultua valituksi komissaariksi siirryin tähän kabinettipäällikön hommaan ja sillä tiellä ollaan.

 

KABINETTIPÄÄLLIKKÖ JA VALTIOSIHTEERI

Kabinettipäällikkö johtaa kabinetin tiimiä, mutta vastaa myös komissaarin alaisen pää-osaston poliittisesta ohjauksesta. Kabinetin työskentelyä rytmittää päivittäinen kokous, johon kerran viikossa osallistuu myös komissaari.

-Tämä muistuttaa poliittisen valtiosihteerin työtä. Johdan ja koordinoin tiimiä, jossa substanssivirkamiehillä on kullakin omat seurattavat kysymyksensä. Työ on aika itse-näistä. Rehn on hyvä pomo, hän antaa alaisilleen paljon vastuuta eikä puutu pikkuasioihin, kunhan jokainen hoitaa hommansa ja asiat sujuvat.

Kabinetin kokoonpanoa säätelevät monet säännöt. Virkamiehille on asetettu maksimimäärä, ja heidän tulee edustaa vähintään kolmea eri kansallisuutta ja tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Suomalaisia sisältöavustajia on neljä.

-Meille tulee paljon suoria hakemuksia, ja joskus henkilö valikoituu niiden joukosta. Usein tarvitaan kuitenkin sellaista erikoisosaamista, että sopiva henkilö on joko mielessä valmiiksi tai sellainen haetaan komission virkamiehistä.
Komissiossa osastopäälliköt vaihtavat tehtävää noin viiden vuoden välein. Talon sisällä voi hoitaa uran aikana useita kokonaisuuksia vaihdellen avaruushallinnosta kalastukseen.

-Vaikka Suomessa julkisen ja yksityisen välillä on enemmän vaihtuvuutta, ministeriöiden välillä liikutaan paljon vähemmän kuin täällä. Komissiolla taas olisi selkeästi tarve saada rekrytoitua kokeneempia teki-jöitä järjestöistä ja yrityksistä.

 

Timo Pesonen pääsee työssään näkemään Eurooppaa asioiden ytimestä.

 

TARKKAILIJASTA TEKIJÄKSI

Talouskriisin hoitaminen on tällä hetkellä komission ja erityisesti Rehnin kabinetin suurin urakka. Mutta samalla muutakin lainsäädäntöä täytyy valmistella normaalisti.

-On hyvä pitää mielessä, että komissaarit tekevät kaikki päätökset kollegiaalisesti ja aina pyritään etenemään sovussa. Meillä nousevat esille erityisesti asiat, jotka ovat omalle komissaarillemme tärkeitä teemoja eli kilpailukyky, innovaatiot ja näitä tukeva vapaakauppa. Vaikka komissaarit eivät edusta kotimaataan, on selvä, että Suomelle tärkeät teemat ja erityisolosuhteet ovat myös esillä.

On tärkeää pitää hyvät yhteydet kotimaahan myös ammatillisesti

Pesosen mukaan jäsenmaiden lukumäärän kasvaessa monikulttuurisuus ja tasa-arvo ovat lisääntyneet, puheenvuorot lyhentyneet ja englanti vallannut alaa.

-Suomi on vuosien aikana muuttunut sivustaseuraajasta tarkkailijaksi, siitä harjoittelijaksi ja sitten aktiiviseksi toimijaksi ja erottamattomaksi osaksi kokonaisuutta. Vaikka usein muuta luullaan, monimutkaistuminen on pakottanut toiminnan tehostamiseen. Ja ranskan kieltä tulee yhä ainakin ymmärtää, vaikkei virallisia asiakirjoja pystyisikään kirjoittamaan.

Nykyisin Pesonen käy Helsingissä perhe-syistä noin kerran kuukaudessa. Hän painot-taa, että on tärkeää pitää hyvät yhteydet kotimaahan myös ammatillisesti. Silloin tietää keneen olla yhteydessä, kun tarvitsee tietoja.

-Olen pyrkinyt tekemään tunnetuksi sitä, mitä me täällä teemme ja muistuttamaan, että meihin ja komission valmistelijoihin voi aina olla suoraan yhteydessä.

Kuinka suomalaiset sitten rentoutuvat Brysselissä?

-Tässä instituutioiden ympärillä on kahviloita, joissa voi nähdä kavereita. Ensisijaisesti kuitenkin tapaamme lasten koulujen puitteissa, urheiluharrastuksissa ja Suomi-klubin tilaisuuksissa. Yhdessä kuppilassa näytetään Suomen lätkämatseja, joten sieltä löytää aina maanmiehiä.

 

USKALLUSTA PELIIN

Pesosen terveiset uran alussa oleville tai muuten kansainvälistä kokemusta havitteleville yhteiskuntatieteilijöille ovat tiivistettynä aktiivisuus ja aitous. Kokemuksensa pohjalta hän tietää, että monipuolinen koulutustausta on tärkeä. Myös kielitaito on avuksi ja ainakin komission töissä olisi hyvä osata paria, kolmea eurooppalaista kieltä.

-On myös tärkeää tietää mistä tulee eli tuntea kotimaansa olosuhteet, olla omasta kulttuuristaan ylpeä ja samalla muista kulttuureista kiinnostunut. On yhä totta, että suomalaiset ovat hieman varovaisia, jopa tuppisuita. Myös yhteiskuntatieteilijöiden olisi hyvä harjoitella neuvottelutaitoja. Ja lopuksi sanoisin, että pitää ottaa riskejä, valita sen tutun ja turvallisen sijaan se kiinnostava ja jännittävä. Ei sitä koskaan tiedä, mistä itsensä löytää.

 

TIMO PESONEN kabinettipäällikkö

  • syntynyt 1965
  • YTM, Tampere, pääaine kv-politiikka
  • perhe: puoliso, kolme poikaa
  • harrastukset: historia, kuntosali, pesäpallo

Pätkävirkamiehelle näköalapaikkoja

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Nina Hyvärinen avustaa ministeri Jyri Häkämiestä EU- ja kv-asioissa. Tontille kuuluu lisäksi vienninedistämistä ja yritysten kansainvälistämistä. Hyvärinen palasi Suomeen toukokuussa Rehnin kabinetista, jossa hän hoiti kansainvälisiä taloussuhteita kuten G20, Kiina, Yhdysvallat ja ilmasto- ja energiapolitiikka. Hyvärinen tuli kabinettiin jo Rehnin vastatessa laajentumisesta ja on työskennellyt Bosniassa korkean edustajan toimistossa 2000-luvun alussa.

-Kansainvälisissä organisaatioissa on toki johtamiseen liittyviä eroja. Minulla oli Brysselissä työympäristönä suomalainen kabinetti, joten työkulttuuri oli tutun tehokasta ja avointa. Mutta näkökulma on erilainen; siinä kun Suomessa keskitytään kotimaan painopisteisiin, haetaan Brysselissä laajempia eurooppalaisia ratkaisuja ja kompromisseja.

Hyvärinen on valmistunut Helsingistä pääaineenaan valtio-oppi ja kv-suhteet. Yhteiskuntatieteilijöiden opinnoissa hän korostaisi omien kokemustensa nojalla kommunikaatiotaitoja eli kykyä pitää puheita ja neuvotella sekä yhdistää teoriat käytäntöön. Nykytilanteessa häntä ilahduttaa erityisesti mentorointiohjelmien lisääntyminen.

-Minulla ei ole ollut vakituista taustavirkaa, ja se on varmasti muokannut omia valintojani: olen ollut vapaampi, mutta toisaalta ilman varmuutta seuraavasta työpaikasta. Itselleni kansainvälinen ura alkoi korkeakouluharjoittelusta. Tässä vaiheessa oleville – ja toki kaikille muillekin – suosittelen lämpimästi rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset