14.1.2010

 | Teksti: Irja Ketola 

| Kuvat: Matti Immonen

Tiina Korhonen: Valtiotieteilijä valitsi varhaiskasvatuksen

Ajellessa mutkaista kylätietä pitkin kohti Pornaisten kunnan keskustaa voi ihailla lumisia peltoja, pieniä mäenkumpareita ja viehättävän näköisiä talojen pihapiirejä.

Kylän keskeltä löytyy keltainen puutalo, Aurinkolinna, toinen kunnan päiväkodeista. Oven avaa Pornaisten perhepäivähoidosta vastaava, valtiotieteiden maisteri Tiina Korhonen.

Korhonen kiinnostui päivähoidosta jo 1990-luvun loppupuolella. Hän opiskeli sosiaalikasvattajaksi Pieksämäellä Sisälähetysseuran oppilaitoksessa ja työskenteli sen jälkeen muutaman vuoden lastentarhanopettajana helsinkiläisissä ja vantaalaisissa päiväkodeissa.

Valtiotieteitä Korhonen halusi lähteä opiskelemaan syventääkseen teoriapohjaansa.

-Opistoasteen koulutus oli hyvin käytännönläheinen, ja minua kiinnosti päästä selvyyteen yhteiskunnallisista syy-seuraus-suhteista.

Päästyään vuonna 2002 sisälle Helsingin yliopistoon Tiina Korhonen valitsi pääaineekseen sosiaalipolitiikan ja laajaksi sivuaineeksi kansantaloustieteen. Lyhyinä sivuaineina hän opis-keli kasvatustieteitä ja erityispedagogiikkaa. Nykyisen työnsä kannalta Korhonen näkee valintojensa osuneen oikeaan.

-Sivuaineet opettivat ymmärtämään lapsen kasvua ja kehitystä, ja jonkin verran sain eväitä myös pedagogiseen johtajuuteen. Sen sijaan esimiestaidot on täytynyt opetella käytännön työssä.

 

Kiristyvä talous tuo haasteita

Työssään Tiina Korhonen on nähnyt, kuinka yhteiskunnan ja perusturvan rakenteet sekä niiden muutokset vaikuttavat myös päivähoitoon.

-Töitä tekemässä täytyy olla riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa, mikä on haaste kiristyvän talouden aikana, hän korostaa ja viittaa samalla pääkaupunkiseudun lastentarhaopettajapulaan.

-Kasvatustieteiden kandit jatkavat kouluttautumista kasvatustieteiden maistereiksi ja sijoittuvat työelämässä muualle, pääasiassa koulujen puolelle. Myös pieni palkka on osasyy siihen, miksi pätevistä lastentarhanopettajista on pulaa.

Valtiotieteiden lukeminen auttoi Korhosta ymmärtämään myös kuntataloutta; esimerkiksi sitä, mistä osista talousarvio koostuu. Myös säästöjen laskemisessa kansantaloustieteen opinnoista on ollut hyötyä.

Ja vaikka valtiotieteilijän koulutuksessa sivuttiin vain vähän varhaiskasvatusta, koulutus opetti näkemään sen paikan yhteiskunnassa osana laajempaa kokonaisuutta.

-Varhaiskasvatuksessa on omat painopisteensä, mutta siihenkin voi soveltaa sosiaalipolitiikan opintoja.

 

Tärkeintä rauhallinen ja toimiva kenttä

Noin 5 000 asukkaan Pornaisissa on kaksi päiväkotia, joissa on yhteensä noin 140 lasta. Perhepäivähoidon piirissä lapsia on vajaat 90. Lisäksi on tarjolla yksityistä päivähoitoa.

-Kuntamme päivähoito on 2000-luvulle asti perustunut perhepäivähoitoon, ja täällä on hyviä, hioutuneita, sitoutuneita ja tunnollisia perhepäivähoitajia, Korhonen kiittelee.

Hänen alaisuuteensa kuuluu 20 perhepäivähoitajaa, yksi kiertävä perhepäivähoitaja sekä kaksi esikoululaisten hoito-ryhmää. Tiina Korhosen työpiste on päiväkoti Aurinkolinnassa, mutta hänen työalueensa on eri puolilla Pornaista. Työviikkoon kuuluu muun muassa vierailuja eri työpisteissä, asiakkaiden neuvontaa päivähoitoon liittyvissä asioissa, kokouksia Mäntsälässä, henkilöstöpäätöksiä, lasten sijoituspäätöksiä sekä hoitosopimuksia uusien perheiden kanssa.

Välillä Korhosen mielipidettä kysytään hyvinkin arkisissa asioissa.

-Olen perhepäivähoitajille lähin esimies, ja neuvoa pyydetään myös lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Omalla vastuualueellaan Korhonen näkee tärkeimpänä rauhallisen ja toimivan kentän. Hän pyrkii käymään jokaisessa hoitoryhmässä vähintään kolmesti vuodessa.

-Asiat ovat hyvin, kun hoitokoti on turvallinen ja hoitajalla toimiva vuorovaikutus lapseen.

 

Yhteistyötä joka sektorilla

Pornaisten perusturvan siirtyminen Mäntsälän kunnan alaisuuteen viime vuoden alussa on nostanut esiin monenlaisia kysymyksiä.

-Tällaisissa uusissa tilanteissa luottamuksen ilmapiirin luominen on erityisen tärkeää, sillä luottamuspula ja ennakkoluulot saattavat haitata yhteistyötä.

Yhteistyön merkitystä ei Korhosen mielestä voi korostaa liikaa. Sitä tarvitaan myös varhaiskasvatuksessa.

-Kuntien välinen yhteistyö, yhteistyö kunnan eri hallintokuntien välillä, yhteistyö kolmannen sektorin, kuten seurakunnan kanssa, yhteistyö päivähoidon tiimeissä. Näissä kaikissa korostuu myös yksittäisen työntekijän kyky ja halu tehdä yhteistyötä.

Opiskeluaikanaan Tiina Korhonen haaveili varhaiskasvatus-suunnittelijan töistä, ja ajatus on tapetilla vieläkin.

-Viihdyn loistavasti tässä työssäni, mutta haave on edelleen olemassa. Suunnittelijana haluaisin osaltani kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen toimiviin rakenteisiin. Ne mahdollistavat sen, että perustyöntekijät voivat rauhassa keskittyä oman työsarkansa hoitamiseen.

 

Tiina Korhonen

  • Syntynyt 1974 Tervon kunnassa, SisäSavossa.
  • Seurakunnan ja sosiaalialan opistoasteen tutkinto sekä sosiaalikasvattajan kelpoisuus vuonna 1997, jonka jälkeen lastentarhanopettajana päiväkodeissa Helsingissä ja Vantaalla.
  • Valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta syksyllä 2005. Lastentarhanopettajana Vantaalla, minkä jälkeen vastaavaksi lastentarhanopettajaksi Pornaisten kuntaan syksyllä 2007.
  • Pornaisten kunnan vt. päivähoidon johtajaksi kesäkuussa 2008, ja Mäntsälän kunnan Pornaisten alueen perhepäivähoidon ohjaajaksi 2009 alussa. Tämän vuoden alussa nimike muutettiin päiväkodin johtajaksi, vaikka työsarka on pysynyt kutakuinkin samana.
  • Asuu Sipoon kunnan Nikkilän kylässä miehensä ja 8- ja 11-vuotiaiden lastensa kanssa.
  • Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaoston jäsen.
  • Harrastaa luonnossa liikkumista; muun muassa hiihtoa ja lenkkeilyä. On aktiivisesti mukana myös lastensa harrastuksissa.
Jaa artikkeli

Ammattilaiset