1.3.2012

 | Teksti: Nina Björklund 

| Kuvat: Susanna Kekkonen

Jyrki Katainen: Tulevaisuuden teesit

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomessa tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös työelämän ja siihen suhtautumisen on muututtava. Yhteiskuntatieteilijöiltä hän toivoo ryhtiliikettä: muutama valtiotieteilijä ei riitä pitämään julkista keskustelua vireänä.

Tasa-arvo, sivistys ja globaali asenne ovat pääministeri Jyrki Kataisen mielestä ne henkiset arvot, jotka kantavat Suomea muuttuvassa maailmassa.

Katainen kuitenkin muistuttaa, että ilman vahvaa julkista taloutta hyvin vointiyhteiskuntaa ei ole.

– Hyvinvointiyhteiskunta nojaa vahvaan julkiseen talouteen, ja se vaatii nyt akuutteja toimenpiteitä. Suomalaisia rakenteita täytyy uskaltaa muuttaa siten, että tasa-arvoa ja palveluja tuottava yhteiskunta olisi mahdollinen myös jatkossa.

Katainen mainitsee kestävyysvajeeseen liittyen ikärakenteen muuttumisen. Hyvinvointipalvelujen kysyntä nousee jatkuvasti enemmän kuin oletetut julkisen talouden tulot.

– Tästä seuraa epäsuhta, joka vaatii uudistamista, hän sanoo ja nostaa esimerkiksi kuntauudistuksen. – Meillä on liikaa kuntia, joiden hartiat eivät kestä hyvinvointiyhteis-kunnan taakkaa.

Katainen peräänkuuluttaa elinvoimaisempia kuntia, jotka kykenevät tarjoamaan palveluja ja maksamaan kilpailukykyistä palkkaa työntekijöille. Tosin tällaisissakin kunnissa väestö ikääntyy ja palvelujen kysyntä kasvaa.

– Erityisesti suurten kaupunkien ympärillä tarvitaan uutta ajattelua. Meillä voisi olla useampia alueellisia metropoleja, joilla ei olisi kuntien rajoja nykyiseen malliin.

 

KANNUSTAVUUTTA TYÖELÄMÄÄN

Toinen Kataisen tarjoama keino julkisen talouden korjausliikkeeseen on työurien pidentäminen. Tärkeää kuitenkin on, että kaikki voittavat: työntekijä paremman työeläkkeen muodossa ja yhteiskunta veroja maksavien työntekijöiden lukumäärässä.

– Tämä on olennainen ja väistämätön osa talouden kasvua ja hyvinvointiyhteis kunnan rahoitusta. Mitä pidemmät työurat, sitä pidempään maksamme tuloveroja palkasta.

Vastapainoksi tarvitaan työssä jaksamista. Hän muistuttaa, että julkinen sektori ei saisi hävitä yksityiselle työhyvinvoinnin tai palkkauksen kannustavuudessa.

– Olen kuullut toiveita, että julkisella sektorilla tarvittaisiin yksilöllisempää otetta työnantajan ja työntekijöiden välille. Myös ihmisten oma henkilökohtainen panos ja osaaminen tulisi huomioida esimerkiksi palkkauksessa.

 

KILPAILUKYKYISTÄ TIEDON TUOTTAMISTA

Jyrki Kataisen mielestä on hienoa, että Suomessa uskotaan korkeaan osaamiseen. Siksi hän onkin tyytyväinen, että edellisellä hallituskaudella yliopistouudistuksessa saatiin fokus siirrettyä perustutkimuksen rahoitukseen.

– Korkea osaaminen ja uudet innovaatiot ovat mahdollisia, jos perustutkimuksen taso on riittävän hyvä ja tuotetaan kansainvälisesti kilpailukykyistä uutta tietoa.

Samoin yliopistojen saama autonomia miellyttää.

– Nyt yliopistot saavat ja joutuvat priorisoimaan omia vahvuusalueitaan. Valta ja vastuu on heillä. Odotankin, että jatkossa yliopistomme tuottavat yhteiskunnalle aineellista ja henkistä hyvinvointia yhä enemmän.

Koulutukseni muovasi tapaani ajatella

Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen tasoa Katainen pitää Suomessa korkeana. Hän on itse valmistunut Tampereen yliopistosta vuonna 1998 pääaineenaan valtio-oppi.

– Koulutukseni on antanut erittäin hyvän pohjan politiikkaan, oikeastaan se muovasi tapaani ajatella. Saamani koulutus on ollut monella tapaa hyödyllinen ja johdattanut minut suurin piirtein siihen, missä nyt olen.

Yhteiskuntatieteellinen ala antaa Kataisen mielestä valmiuksia monenlaisiin tehtäviin, suuntautumisesta riippuen.
Yhdessä asiassa hän toivoisi yhteiskunta-tieteilijöiltä ryhtiliikettä.

– Meillä on muutamia valtiotieteilijöitä, jotka esiintyvät mediassa, yleensä vaaleihin tai puoluepolitiikkaan liittyen. Mutta muuten valtio-oppineet eivät oikein osallistu Suomessa julkiseen keskusteluun.

Hän kannustaakin yhteiskuntatieteilijöitä osallistumaan niin poliittiseen, yhteiskunnalliseen kuin taloudelliseen keskusteluun selvästi nykyistä enemmän.

 

– Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä, Katainen kannustaa opiskelijoita.

 

VIESTIÄ OPISKELIJOILLE

Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus on Kataisen mielestä hyvä aloittaa jo opiskeluaikana.

– Opintojen yhteydessä kannattaa tehdä muutakin, joko töitä tai olla aktiivinen järjestö toiminnassa. Niistä tehtävistä oppii paljon.

Hän itse vietti opiskeluaikanaan vuoden Britanniassa vaihto-opiskelijana. Kokemus oli rikas ja käänteentekevä.

– Tuo vuosi muutti elämääni monella tavalla. Opiskelin kansainvälistä politiikkaa ja Eurooppa-politiikkaa. Opinnot jo sinänsä olivat kiinnostavia, mutta pelkästään vaihto-opiskelijana olemisella oli iso merkitys.

Katainen suositteleekin vaihto-opiskelua lämpimästi.

– Se melkein kuuluu suomalaisen opiskelijan perusopintoihin. On hienoa, kun tällaisia mahdollisuuksia tarjotaan.
Häneltä löytyy ymmärrystä myös niille, jotka eivät vielä tiedä, minne mennä töihin tai mille alalle suuntautua.

– Ei kannata ahdistua, oikea suunta ja paikka löytyvät varmasti. Elämä on sattumia täynnä. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän mahdollisuuksia tulee vastaan. Ja tässäkin yhteydessä palaan opiskelijavaihtoon. Monesti ajatukset kirkastuvat, kun lähtee vähäksi aikaa maasta pois.

 

ARVOPOHDINTAA

Jyrki Kataisen omaa opiskeluaikaa sävyttivät nuoriso- ja kunnallispolitiikka. Vuoden 1999 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi.

Vaikuttaminen sinänsä on Kataisen mielestä samanlaista joka tasolla, niin kunnallispolitiikassa kuin EU-asioissa.

– Tietysti teemat vaihtelevat, mutta vaikuttamisen perusperiaate on sama eli pitää saada toisia mukaan. Pitää ymmärtää isojen ja pienten asioiden ero sekä uskaltaa laittaa itsensä likoon vaikeissakin tilanteissa.

Hän kehottaa pohtimaan myös niitä arvoja, joiden puolesta töitä tekee – mitkä ovat välinearvoja ja mitkä perusarvoja.

– Itselleni kannustavuus on talouspoli- tiikassa perusarvo. Kun ihminen kokee elävänsä yhteisössä, jossa on kannustavaa olla ahkera ja kantaa vastuuta, niin se tuo paitsi henkistä myös aineellista hyvinvointia teki-jälleen. Siitä hyödymme kaikki.

 

JATKUVASTI LIIKKEELLÄ

EU-asiat ja muut kansainväliset tehtävät vievät pääministeriä jatkuvasti maailmalle. Jyrki Katainen sanoo nauttivansa työn tästäkin puolesta.

– EU-yhteys on lähes jokapäiväistä. Se on äärettömän kiehtovaa ja mielenkiintoista. Nautin tavattomasti työn kansainvälisestä puolesta, vaikka jatkuva matkustaminen rasittaakin välillä.

Vastapainoa siis tarvitaan. Siksi Katainen juoksee ja harrastaa liikuntaa.

– Juokseminen antaa voimia. Harrastan myös kahvakuulaa ja pyöräilyä, mitä nyt milloinkin. Yritän liikkua säännöllisesti, että olisin kohtuullisen hyvässä kunnossa. Olen silloin myös paremmalla tuulella, hän nau-rahtaa. – On jännä juttu, miten monet asiat loksahtavat paikoilleen urheilusuorituksen aikana.

 

JYRKI KATAINEN
Pääministeri, kansanedustaja, Kokoomus, Uusimaa

  • Syntynyt 1971 Siilinjärvellä
  • Yhteiskuntatieteiden maisteri
  • Pääministeri 2011–
  • Valtiovarainministeri 2007–2011
  • Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtaja 2006–
  • Kokoomuksen puheenjohtaja 2004–
  • Kansanedustaja vuodesta 1999
  • Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäsen
  • Perhe: aviopuoliso ja kaksi tytärtä

Valtioneuvoston kanslia työpaikkana

”Valtioneuvoston kanslia on mielenkiintoinen työpaikka, jolla on erittäin pitkä ja kunniakas historia. Täällä on kokeneita ihmisiä, jotka tekevät töitä yhteiseksi hyväksi. Riippumatta siitä, kuka on pääministerinä tai minkälainen on hallitus, nämä ihmiset varmistavat, että tämä suomalainen instituutio saa parhaat edellytykset poliittiseen päätöksentekoon.”

Jaa artikkeli

Ammattilaiset