9.1.2020

Väitellen yhteiskuntaa rakentamassa

Yhteiskunta-alan opintojen monipuolisuus ja
laaja-alaisuus näkyvät myös tutkimuskohteissa. Tällä palstalla on poimintoja viime vuoden värikkäästä tutkimussadosta. Melkoinen määrä asiantuntemusta – onnittelut kaikille viime vuonna väitelleille yhteiskuntaosaajille!

Helsingin yliopisto

Katri Halen
”Raha ei ollut se ensisijainen, vaan ihan muut…”: Työssä jatkaminen ja eläkkeelle siirtyminen sopimuksellisuuden kehässä

Tutkimus paikantuu ikä- ja elämänkulkututkimuksen sekä työelämätutkimuksen leikkauskohtaan. Siinä tarkastellaan yli 50-vuotiaiden työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Abduktiivinen tutkimusote ja Layderin monitasoasetelman soveltaminen nostavat esille uuden, yksilön elämänkokonaisuutta korostavan näkökulman työurien pidentämiskeskusteluun.

Joustava eläkeikä ja taloudelliset kannustimet vaikuttavat työssä jatkamiseen, mutta vain rajallisesti. Velvoitteet lähipiirissä koetaan yleensä merkityksellisempinä. Eläkeiän nostamispaineet, ikääntyneitä työntekijöitä syyllistävä puhe ja työpaikkojen ikäsyrjiviksi koetut käytännöt kuljettavat ristiriitaista viestiä siitä, mitä ikääntyneiltä odotetaan.

Otto Aura
Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana

Tässä väitöskirjassa tutkitaan, miten työvoimaa käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin Suomessa toisen maailmansodan aikana. Tutkimuskysymyksiin vastataan institutionaalisella makrotasolla ja toimeenpanevalla mikrotasolla. Lain mukaan jokainen 18-59-vuotias oli velvollinen tekemään maanpuolustuksen etua välillisesti tai välittömästi tarkoittanutta työtä. Työvelvollisella työvoimalla, sotavankien työvoimalla ja toipilaiden työvoimalla pyrittiin ratkomaan kysymystä työvoiman käytöstä sotilaallisiin tarkoituksiin, joista linnoitustyöt laaja-alaisuudessaan ovat suurin esimerkki. Työvoimaresurssien käyttö vaati jatkuvaa tasapainoilua sotilaallisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten ja realiteettien välillä.

Anu-Liisa Rönkä
Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää: Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily

Tutkimuksen tavoitteena on pohtia vuorovaikutteisen riskiviestinnän toteuttamisen edellytyksiä. Tutkimus keskittyy analysoimaan riskiviestintää epäselvässä riskitapauksessa. Epäselvää riskitapausta luonnehtii erimielisyys sitä koskevan tiedon tulkintojen, arvojen, painopisteiden, olettamusten ja mahdollisten seurausten rajoittamisen suhteen. Tutkimuksessa pohditaan, miten vuorovaikutus voisi käytännössä toteutua erimielisyyden vallitessa. Tapausesimerkkinä analysoidaan langattoman viestintätekniikan mahdollisia terveysriskejä koskevaa ristiriitaista julkista keskustelua. Johtopäätöksenä esitetään, että epäselvän riskin tapauksessa ristiriitaista tietoa tulisi viestinnässä ja vuorovaikutuksessa jäsentää tiedon vahvuuden ja heikkouden kehyksessä ennemmin kuin perinteisen riskiviestinnän mukaisessa oikean ja väärän tiedon kehyksessä.

Olli Hokkanen
Suomalainen kaupunkipolitiikka
– sen tekijät ja tulkit

Kaupunkitutkimuksen väitöskirja paljastaa, että vuonna 1995 alkoi suomalaisen kaupunkipolitiikan uusi aikakausi: suomalaisesta kaupunkipolitiikasta tuli valtiollista kaupunkipolitiikkaa. Uusi suomalainen kaupunkipolitiikka kuitenkin hiipui 2000- ja 2010-luvuilla konfliktien ja intressieroavaisuuksien takia. Tutkimus tuo esille kaupunkipolitiikan tekijöiden ja tutkijoiden näkemyksiä suomalaisesta kaupunkipolitiikasta. Tutkimusta varten haastateltiin 69 kaupunkipolitiikan tekijää ja tutkijaa. Tutkimuksesta piirtyy moniulotteinen kuva Suomen kaupunkipolitiikasta. Väitöstutkielmaan sisältyy laaja sanasto, joka paljastaa suomalaisen kaupunkipolitiikan käsitteen alan. Tutkimuksessa hyödynnetään kansainvälisen kaupunkitutkimuksen teorioita, esimerkiksi skaalateoriaa. Kokoavaa ja aikakauden toimijoiden haastatteluihin perustuvaa väitöstutkimusta aihepiiristä ei ole aikaisemmin tehty.

 

Itä-Suomen yliopisto

Piia Puurunen
Jane Addamsin sosiaalityön käsityksen rakentuminen

Tutkimuksessa tarkastellaan rauhan nobelistin ja sosiaalityön pioneerin, yhdysvaltalaisen Jane Addamsin (1860–1935) sosiaalityöajattelua ja sosiaalityön käsityksen muotoutumista. Vaikka sosiaalityö on vahvasti omaan aikaansa sidottu, sillä on myös pitkä ammatillistumisen historia. Historian tarkastelun avulla sosiaalityö määrittää itseään ja pystyy tarkastelemaan sitä, millä tavoin eri aikoina on vastattu sosiaalityön yhteiskunnalliseen tehtävään. Sosiaalityön historian tarkastelu osoittaa myös sen, kuinka sosiaalityössä on vahvasti yli ajan ulottuvia elementtejä ja kuinka sen ammatillisessa toiminnassa toistuvat samat teemat, joita sosiaalityöntekijät jo vuosisata sitten nostivat esiin. Tutkimus tarjoaa historiallisen lähestymistavan lisäksi nykypäivän sosiaalityölle välineitä ymmärtää syvemmin ja paremmin ammatin eettisiä, tiedollisia ja rakenteellisia elementtejä. Lisäksi se syventää käsitystä sosiaalityöstä osana laaja-alaisen hyvinvoinnin rakentamista ja globaalin ihmisyhteisön vastuuta toimia poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

Devdatta Ray
Essays on Economic Growth, Health and Inequality in Developed
and Less Developed Countries

Väitöksessä korostetaan tulojen eriarvoisuuden, taloudellisen kasvun ja terveyden välistä riippuvuutta. Toisin kuin kehittyneissä maissa terveys ja terveydenhuolto ovat aliarvostettuja ja heikosti rahoitettuja kehitysmaissa. Väitöksen tulokset osoittavat, että maailmanlaajuisesti tulot, eriarvoisuus ja terveydenhuoltoteknologia vaikuttuvat merkittävästi terveyteen köyhissä maissa. Julkiset terveydenhuoltomenot ovat terveyttä edistävämpiä kuin yksityiset menot. Terveydenhuollon teknologian leviämisvaikutukset ovat positiivisia tuberkuloosin ja syöpien kohdalla matalan tulon maissa. Tulokset osoittavat, että matalan tulotason ja korkean eriarvoisuuden kierre voidaan välttää nostamalla terveydenhuollon menoja suhteessa BKT:hen ja hyödyntämällä kustannustehokkaita terveydenhuollon teknologioita.

 

Miisa Törölä
Polkuja oikeuspsykiatrian potilaaksi: suomalaisten syyntakeet­tomiksi arvioitujen rikoksentekijöiden­ sosiaalinen tausta, laitoshoitourat ja yhteiskunnallinen asema

Suomalaisten syyntakeettomiksi arvioitujen rikoksentekijöiden sosiaalista taustaa, laitoshoitouria ja sosiaalista asemaa tarkasteleva tutkimus vastaa tarpeeseen ymmärtää oikeuspsykiatrian potilaiksi päätyneitä henkilöitä suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja kuvata sosiaalisesti määrittyneitä elämänkulullisia prosesseja, joiden päätepisteenä tutkimusasetelmassa on oikeuspsykiatrisen potilaan status. Tarkoituksena on täydentää aikaisemman biomedikaalisen tutkimustiedon rinnalle yksilöiden toimintaa ymmärrettäväksi tekevää kuvausta oikeuspsykiatristen potilaiden perhetaustoista, aikaisemmista rikosoikeudellisista interventioista ja psykiatrisesta hoitohistoriasta sekä heidän aikuisiän sosiaalisesta asemastaan. Tutkimuksen keskeisin anti on asettaa syyntakeettomaksi arvioidun rikoksentekijän toiminta suomalaisen yhteiskunnan raameihin ja tuottaa ryhmätasoista tietoa mielentilatutkimuksessa esiin nostetuista sosiaalisista reunaehdoista oikeuspsykiatriseen potiluuteen.

Mika Nissinen
Suomessa harjoitettavan yritys­toiminnan kansallinen tuloverotusoikeus. Kontekstina nykytila ja hyvän verojärjestelmän kriteerit

Tutkimuksessa selvitetään Suomen kansallisen tuloverotusoikeuden laajuutta tilanteessa, jossa rajoitetusti verovelvollinen harjoittaa yritystoimintaa Suomessa. Tutkimuksen keskiössä on kansainväliseen vero-oikeuteen kuuluva kansallinen tuloverolainsäädäntö, jonka soveltamiseen liittyy epäselvyyttä. Tutkimusaihetta tutkitaan voimassa olevan lain näkökulmasta sekä hyvän verojärjestelmän kriteerien näkökulmasta. Tutkimuksessa päädytään siihen, että Suomen kansallinen tuloverotusoikeus ei perustu kansalliseen kiinteän toimipaikan määritelmään, vaan on tätä laajempi ja perustuu taloudellisen liittymän periaatteelle. Tutkimuksessa esitetään myös tarvittavat lainsäädäntömuutokset, koska Suomen nykyinen tuloverolainsäädäntö on monelta osin aikaansa jäljessä ja epäselvä.

 

Jyväskylän yliopisto

Jaana Luttinen
”Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan”. Sodan kuormittavuus ja
kriisinkestävyys lisalmen pitäjän kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä

Väitöskirjassa tutkitaan Suomen sodan vaikutuksia siviileihin varhaismodernin ajan paikallisyhteisössä. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka kriisi kehittyi paikallisesti, millaiset sota-ajan olosuhteet olivat, miten sota kuormitti siviilejä ja paikallisyhteisöä ja millaista resilienssiä heillä oli kriisiä vastaan. Suomen sota 1808–1809 oli pieni ja syrjäinen osa Napoleonin aikaisia sotia Euroopassa mutta Suomen historiassa yksi kaikkein ankarimpia demografisia kriisejä. Sota oli suomalaisille myös siirtymä Ruotsin itäisestä valtakunnan osasta Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunnaksi. Tutkimus kohdentuu perifeeriseen Itä-Suomeen, harvaanasuttuun mutta laajaan Iisalmen pitäjään. Keskittyminen yhteen pitäjään mahdollistaa useiden eri aineistojen ristiin lukemisen lähdekriittisesti. Resilienssi oli kovalla koetuksella syvenevässä ja laajenevassa köyhyydessä, mutta yksilöillä, kotitalouksilla ja paikallisyhteisöllä oli myös selviytymisstrategioita, jotka toivat kestävyyttä ja joustoa kriisitilanteeseen.

 

Auli Pohjolainen
Julkista lastensuojelun perhetyötä yksityiskodissa

Tutkimus kuvaa yksityiskodeissa tehtävää lastensuojelun avohuollon perhetyötä. Perhetyötä analysoidaan moraalisena työnä reflektiivisen suhdeperustaisen sosiaalityön näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat vanhempien ja perhetyöntekijöiden kokemukset perhetyöstä sekä yksityiskodista perhetyön toteuttamisen tilana. Tutkimustulosten mukaan sosiaalityön perhetyössä tunnustussuhteet ja tuki ovat julkisen lastensuojelun toimintaresurssi, joka vahvistaa vanhemmuuden identiteettiä sekä kansalaisuutta. Moraalisen integriteetin kehittymisen kannalta haasteita olivat kodeissa vanhempien ja perhetyöntekijöiden erilaiset arvonäkemykset. Tutkimustulosten mukaan tilannekohtaisessa, ennakoimattomassa, jännitteisessä ja monimuotoisessa, yksityiskodissa tehtävässä lastensuojelun perhetyössä tunnustussuhteet ovat lähtökohta tuen vastaanottamiseen. Lastensuojelun perhetyötä institutionaalisena lastensuojelun tuki- ja kontrollityönä voidaan pitää yhteiskunnallisena hyveenä, jonka tavoite on mahdollistaa perheen hyvä arki ja painottaa lapsen etua.

 

Jukka Nissinen
Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Question of Neutrality and Divided Germany

Kylmän sodan aikana vuosina 1949–1973 Suomi ei tunnustanut kumpaakaan jaetun Saksan valtiota. Tässä tutkimuksessa Suomen Saksan-politiikkaa tarkastellaan ylirajaisen historiantutkimuksen näkökulmasta käyttämällä aikaisemmin kokonaisvaltaisesti tutkimatonta lähdemateriaalia, jaetussa Saksassa toimineiden suomalaisdiplomaattien poliittista raportointia. Tutkimuksessa selvitetään, millaisena Suomen Saksan-politiikka sekä sen olennaiset ulottuvuudet kuten esimerkiksi Suomen puolueettomuuspolitiikka ja Länsi-Saksan yksinedustusvaatimus, ns. Hallsteinin oppi, näyttäytyivät diplomaattien poliittisessa raportoinnissa. Tutkimus osoittaa, että suomalaisten diplomaattien poliittisessa raportoinnissa virallista politiikkaa tarkasteltiin kriittisesti ja myös suuremmassa kansainvälisessä yhteydessä. Se osoitti suomalaisille ulkopoliittisille päätöksentekijöille, että monissa tapauksissa Suomen Saksan-politiikka näytti ulkopuolelta katsottuna varsin erilaiselta kuin sen toivottiin näyttävän itse politiikan muotoilijoiden näkökulmasta.

 

Lapin yliopisto

Heikki Huilaja
Rekrytoinnin sosiaalinen järjestys – tutkimus työhön sopivuuden neuvottelukontekstista

Väitöskirjassa tutkitaan, millainen osaamisen, sopivuuden ja valikoitumisen neuvottelukonteksti rekrytointi, mitä rekrytointi on käytännön toimintoina ja miten näissä käytännöissä määrittyy ihmisen sopivuus tehtävään, työhön ja työn ympäristöön. Laajaan haastatteluaineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että rekrytointi on paljon muuta kuin yksiselitteinen pätevimmän työntekijän valinta työhön. Sopivuuden kriteerit ja osaamisen sisällöt määrittyvät tapauskohtaisesti monivaiheisessa valikoitumisen prosessissa. Heikko osaaminen rekrytoinnin ongelmana tarkoittaa myös työnantajan osaamattomuutta. Tutkimuksen tuloksissa todetaan, että rekrytointi on kaikkiaan yksi keskeinen työn ja työelämän tapahtuma, jossa keskustelussa on itse työtä laajempi sosiaalinen järjestys. Rekrytointi eri tavoin toteutuvina valintoina ja valinnan mahdollisuuksina pitää yllä, hajottaa, uudistaa ja vahvistaa sosiaalista järjestystä ja siihen kytkeytyviä elämisen mahdollisuuksia.

 

Piritta Parkkari
Yrittäjyyden edistämisen tekeminen: kriittinen ja käytäntö­teoreettinen tutkimus yrittäjyydestä

Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden käytäntöjä. Tutkimus siirtää huomion yrittäjiksi nimettyjen ihmisten toiminnasta kohti yrittäjyyden edistämisen etnografista tarkastelua. Vaikka yrittäjyyden edistämiseen usein suhtaudutaan itsestään selvänä tavoitteena, tutkimus penää kriittistä tarkastelua ja tuo huomion yrittäjyyden edistämisen käytännön toimiin. Tutkimus tuo antinsa yrittäjyystutkimukseen yhdistämällä käytäntöteoreettisen ja kriittisen otteen. Tutkimus osoittaa, että yrittäjyyteen liittyvät ymmärrykset sekä uusiintuvat että tulevat haastetuiksi yrittäjyyden edistämisessä. Tutkittujen organisaatioiden käytännöissä startup-yrittäjyydestä rakentui halutunlaista edistettävää yrittäjyyttä. Tähän liittyen rakentui sekä stereotyyppinen kuva sankarillisesta yksilöyrittäjästä että kuva tiimiperustaisesta yrittäjyydestä. Tutkimuksesta ilmenee myös, että yrittäjyyden edistäminen ylläpitää kulttuurista kuvaa yrittäjyydestä haluttavana ilmiönä.

 

Krista Kohtakangas
Välittävä johtajuus ja armollinen itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksissa

Väitöstutkimuksen aiheena on työhön liittyvän ravistelevan vastoinkäymisen käsittely ja siitä selviytyminen. Alati muuttuvassa työelämässä ihmisistä välittävä johtaminen sekä inhimillisten kokemisprosessien ymmärtäminen ovat merkittäviä koko organisaation toimintakyvylle. Tutkimuksessa tarkastellaan neljäntoista yrittäjän kokemuksia oman yritystoimintansa lopettamisesta sekä palaamisesta takaisin työelämään. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä itsensä johtamisesta ja itsemyötätunnosta sekä hyödyntää tätä kokemusnäkökulmaa välittävän johtamiskäyttäytymisen muotoilussa. Selviytymisprosessissaan yrittäjät etenevät aktiivisesta rauhoittumisesta surutyöhön, löytäen rationaalisen tulkinnan kautta kokemukselleen mittasuhteet ja lopulta rakentaen uutta tasapainon tilaa. Tutkimuksen tarkoituksena on armollisuuskäsitteen kautta tuottaa uutta näkökulmaa itsensä johtamisen, henkilökohtaisen kasvun ja myötätunnon yhteydestä. Rohkeus kohdata kärsivä ihminen on välittävän johtajuuden ydintä sekä merkittävä esimerkin asettaja myötätuntoisemman työkulttuurin luomisessa.

 

Tampereen yliopisto

Johanna Kentala-Lehtonen

Climate Change as Problem of Direction and Pace of Transition:
Large Finnish Business Actors’ Identity, Interests, and Political Response Strategies to Climate Politics

Ilmastonmuutos on eräs aikamme kriittisimmistä yhteiskuntiemme hyvinvointia ja kehitystä uhkaavista haasteista. Elinkeinoelämän toimijat ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita haasteen voittamisessa, mutta heidän rooliaan ilmastopolitiikassa ei ole laajasti aiemmin tutkittu. Väitöskirja tuottaa tutkimusta suomalaisista elinkeinoelämän toimijoista ilmastopolitiikassa keskittymällä siihen, miten ja miksi suomalaiset elinkeinoelämän toimijat ovat osallistuneet ilmastopolitiikkaan, erityisesti vuosina 2008–2012, ja asettaa tämän osallistumisen kansainvälisten tapahtumien ja diskurssien samoin kuin Suomen ilmastopolitiikan kehityksen kontekstiin. Tutkimuksen löydösten perusteella voidaan todeta, että ilmastopolitiikan kehitys on tapahtunut vastauksena yhteiskunnan toimijoiden vuorovaikutukseen, joka on muokannut kaikkien toimijoiden ja erityisesti elinkeinoelämän toimijoiden identiteettiä, intressejä sekä sopivaa käytöstä.

 

Antti Wallin
Eläkeläisten tila: Kaupunkitilan ja eläkeläisten sosiaalisen toiminnan tarkastelua

Väitöskirjassa tarkastellaan, miten eläkeläisten sosiaalinen toiminta muuttaa kaupunkitilaa sen eri tasoilla. Teoreettiset lähtökohdat nojaavat yhteiskuntatieteiden tilallisen käänteen kirjallisuuteen, erityisesti Henri Lefebvren tilateoriaan. Tämän mukaan kaupunkitiloja tuotetaan ihmisten, yhteiskunnan ja materiaalisen todellisuuden välisissä suhteissa. Eläkeläisten julkisten kaupunkitilojen käyttöä ohjaa pikemminkin seurallisuus kuin rahan kuluttaminen. Suomalaiseläkeläisten yhdyskunta muodostuu, kun ihmiset liittyvät yhteen tuottaakseen symbolista yhteisyyttä. Eläkeläisten lukumäärän lisääntyessä heidän sosiaalinen toimintansa muuttaa kaupunkia entistä enemmän eläkeläisten tilaksi. Tutkimuksen mukaan seurallisten kaupunkitilojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

 

Päivi Heimonen
Järjestöt, muutos ja johtajuus: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentumista yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten moninaisia ja laaja-alaisia toimijoita järjestöt ovat ja miten moniulotteiset muutokset koskevat niiden toimintaa. Tutkimuksen perusteella muodostuva kuva järjestöjen muuttuvasta toimintaympäristöstä ja muutosten moniulotteisuudesta tuo näkyväksi järjestöjen moninaisuuden ja laajuuden yhteiskunnallisina toimijoina. Järjestöt ja niiden johtajat elävät murroksessa, jossa niiden haasteena on sekä perinteiden, arvojen ja pysyvyyden säilyttäminen että muutosten ennakoiminen ja toimintaympäristön uudenlaisiin vaatimuksiin vastaaminen. Tutkimuksen mukaan järjestöjen sekä järjestöjohtajien oman identiteetin konstruoiminen ja omaksuminen on keskeisessä roolissa järjestöjen tulevaisuuden rakentumisessa ja uuden kulttuurin luomisessa.

 

Turun yliopisto

Ilari Ilmakunnas
Economic difficulties during the transition into adulthood in Finland: a register-based study

Väitöskirjassa tutkitaan nuoren aikuisuuden aikaisia taloudellisia vaikeuksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Suomessa taloudelliset vaikeudet ovat nuorilla aikuisilla tyypillisiä, mutta suurimmalle osalle lyhytaikaisia. Riski taloudellisten vaikeuksien kokemiselle ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Etenkin matala koulutus ja perhetausta ovat voimakkaasti yhteydessä riskiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista rekisteriaineistoa ja käytettiin erilaisia mittareita taloudellisten vaikeuksien kokemiselle. Käytetyt mittarit olivat toimeentulotukiasiakkuus, tuloköyhyys ja tuloihin pohjautuva indikaattori työmarkkinakiinnittyneisyydestä. Pitkäkestoiset taloudelliset vaikeudet ovat tyypillisempiä nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla. Nuoren aikuisuuden aikana koetulla huono-osaisuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

 

Henri Pettersson
Metaphilosophical themes: naturalism, rationalism and the conceptions of philosophy

Väitöstutkimuksessa pohditaan erilaisten vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa. Oppialan sisällä esiintyy yhä nykyäänkin runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita, menetelmiä ja tavoitteita. Tutkimus kuuluu yleisesti metafilosofian lajityyppiin, sillä siinä tarkastellaan filosofoinnin kohteisiin, menetelmiin ja tavoitteisiin liittyviä aiheita käyttäen apuna filosofian omia näkökulmia. Kysymyksenasettelu kohdistuu filosofian moniäänisen identiteetin erilaisiin ilmenemismuotoihin, metafilosofiseen pohdintaan, naturalismikysymykseen ja ns. nojatuolifilosofian tutkimusmenetelmiin. Tutkimuksen pääväitteenä on, että filosofian monikasvoisuuteen voidaan saada lisäymmärrystä filosofiakäsitysten ajatuksen avulla.

 

Heta Pöyliö
Institutions and the Intergenerational Transmission of Socioeconomic Resources

Väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa hyvinvointivaltion järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä. Tutkimus pureutuu ajankohtaiseen kysymykseen siitä, millä tavoin hyvinvointivaltion rakenteet ovat heikentäneet ylisukupolvista eriarvoisuutta. Muutokset koulutusjärjestelmissä ovat lisänneet yleistä kouluttautuneisuuden tasoa ja täten kompensoineet perhetaustan vähäisiä resursseja. Väitöskirja valottaa myös, kuinka koulutusliikkuvuutta edesauttaneet muutokset koulutusjärjestelmissä ovat samanaikaisesti lisänneet vanhempien suoraa vaikutusta lasten ammattiasemaan. Hyväosaiset perheet hyväksikäyttävät resurssejaan turvaten paremman sosioekonomisen aseman lapsilleen.

 

Vaasan yliopisto

Kari Lappalainen
Luova hallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa – Arvoverkkona johdettava alueellinen järjestelmä uudistamisen lähtökohtana

Tutkimus tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista johtamista jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite on ollut teoretisoida luovan hallinnan (Creative Governance) viitekehys, jota hyödyntämällä sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset arvoverkot voisivat ylläpitää ja kehittää kykyään selviytyä alati muuttuvassa alueellisessa toimintaympäristössään. Luovalle hallinnalle tunnistetiin kaikkiaan 15 osa-aluetta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alueellisten arvoverkkojen luovan hallinnan avulla voidaan kehittää toimijoiden välistä luottamusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä edistää siten alueellisen hallinnon ketteryyttä, asiakasohjautuvuutta sekä innovaatioihin kannustavaa kokeilukulttuuria.
Mats Brandt
Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viranomaisten näkemyksiä valinnanvapauden vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa eri strategisten näköwkulmien kannalta.

Väitöskirjan tavoitteena on selvittää, millainen on valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vaikutuksia, joita valinnanvapaudella on viranomaisten käytäntöihin eri strategisten näkökulmien kannalta. Väitöskirja perustuu verkkokyselyyn, joka on suunnattu ylemmille virkamiehille, jotka vastaavat eri viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta Suomessa ja Ruotsissa. Kyselyn avulla tutkitaan valinnanvapauden vaikutuksia raha seuraa asiakasta -mallin käyttöön ottamisesta. Tulokset osoittavat, että johtavien virkamiesten näkemykset valinnanvapaudesta tukevat tutkimushypoteeseja siitä, että valinnanvapaus vahvistaa palvelun käyttäjän itsemääräämisoikeutta, nostaa laatua ja on neutraali kustannuskehityksen kannalta.

 

Åbo akademi

Janne Berg
Digital democracy – studies of online political participation

Medborgarnas politiska deltagande är en förutsättning för en fungerande demokrati. Med politiskt deltagande avses alla de former av engagemang där medborgare uttrycker sin politiska vilja eller förmedlar denna vilja till beslutsfattare. En modernisering av medborgarnas attityder kombinerat med en kommunikationsteknologisk utveckling med internet i spetsen har skapat nya former för politiskt deltagande. En del former är initierade från myndighetshåll medan andra har skapats utanför det formella politiska systemet. Resultaten visar att det finns utrymme att förbättra diskussionskvaliteten i både informella forum som kommentarsfält och formellt initierade webbforum. De former av politiskt deltagande som avhandlingen behandlar utökar visserligen möjligheterna för medborgarna att uttrycka sig, men för att dessa uttryck ska ha effekt krävs också det att någon lyssnar.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset