15.2.2010

 | Teksti: Riina Mäentausta 

| Kuvat: Juha Sorri

Hanna Vehmas: Vapaa-ajasta on tullut työelämän palvelija

Työ Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella sai sosiologi Hanna Vehmaksen kysymään, mikä suomalaisia oikein liikuttaa. Tuore väitöstutkimus paljasti, että suorituskeskeisyys ja hyödyn tavoittelu ohjaavat myös liikunnan harrastamista. Moni käyttää vapaa-aikansa valmentamalla itsestään entistä paremman työntekijän.

Sosiologi ja filosofian tohtori Hanna Vehmaksen tasapainoista ja rauhallista olemusta katsellessa ei löydä merkkejä suorittajasta. Silmissä tuikkiva innostus kertoo, että tutkijan työ on hänelle kutsumus.

Vehmaksen väitöskirja Liikuntamatkalla Suomessa – vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa tarkastettiin tammikuussa 2010 Jyväskylän yliopistossa. Liikuntasosiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Vehmas selvitti suomalaisten liikkumisen ja liikuntamatkailun taustalla vaikuttavia syitä.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vapaa-aika on vakavoitumassa. Mukaan on tullut piirteitä, jotka perinteisesti ovat kuuluneet työelämään.

-Tärkeää ei ole liikkuminen tai matkustaminen itsessään, vaan niiden kautta myös etsitään hyötyjä jotakin muuta varten. Liikunnasta haetaan terveyttä ja sitä, että jaksettaisiin työssä paremmin. Toinen vapaa-ajan tavoite on luoda verkostoja, joiden kautta voi hankkia taloudellista hyötyä. Kolmantena osa-alueena ovat kulttuuristen kokemusten kartuttaminen ja kielitaidon hankkiminen, Vehmas selvittää.

Työssä myös tarvitaan yhä enemmän vapaa-ajalle tyypillisiä taitoja. Esimerkiksi iltatilaisuus asiakkaan kanssa vaatii eri-laista varmuutta ja käyttäytymistä, kuin yksinomaan neuvottelupöydän ääressä istuminen.

 

Liikunnan arvoituksellinen vetovoima

Valmistuttuaan Turun yliopistosta vuonna 1999 Vehmas muutti liikuntasosiologian assistentin viran perässä vanhaan kotikaupunkiinsa Jyväskylään – lenkkeilijöiden, hiihtäjien ja jääkiekkoilijoiden keskelle. Liikunnallisessa ympäristössä sosiologin tuntosarvet nousivat väistämättä pystyyn.

-Halusin tarkastella, miksi juuri liikunta on se, minkä pitää kuulua elämään. Verkostoiduttuani matkailualan ihmisten kanssa huomasin lisäksi, että liikuntamatkailua koskeva perustutkimus oli aivan alkutekijöissään, Vehmas selvittää.

Tutkimuksessaan Vehmas haastatte-li 14 perinteisen, suomalaisen liikuntalajin harrastajaa, joiden harrastamisen perusteluja hän tarkasteli Pierre Bourdien pääomien kenttäteorian kautta ja käymällä hermeneuttista keskustelua sosiologian klassikoiden, kuten Max Weberin ja Robert Stebbinsin kanssa. Haastattelujen pohjalta Vehmas löysi neljä erilaista tyyppiä, velvollisuudentuntoisen suorittajan, luonnonkokijan, elämysten hakijan ja seurallisen liikkujan.

 

Suorituksilla yksilöksi

Paremman terveyden, kattavamman yleissivistyksen, korkeamman ammatillisen aseman tai muun hyödyn tavoittelu ajaa ihmisiä yhä näyttävämpiin vapaa-ajan suorituksiin, mutta niiden taustalla vaikuttavat myös sosiaalinen paine ja kulttuurinen normisto. Moni haluaa samaistua toisiin tai vielä parempaa – olla hitusen muita yksilöllisempi.

Liikunnallinen elämysmatkailu voi olla yksi keino, jolla ihminen rakentaa omaa statustaan. Se on osa yksilöllisyyden korostamista, mikä voi tapahtua tiedostamattakin.

-Haastateltavien vastauksissa korostui vanha ajatus siitä, että ”on lottovoitto syntyä Suomeen”. Osa vastaajista katsoi, että koska heillä on mahdollisuus ja vapaus tehdä matkoja erikoisiinkin kohteisiin, niin heidän pitää myös käyttää mahdollisuutensa hyväkseen, Vehmas kuvailee.

Jos vapaa-ajan tarkoituksena on saada työelämä rullaamaan yhä paremmin, voi olla vaarana, että ihminen ajautuu tehostamisen kierteeseen. Elämä hautautuu päättymättömän tekemisen alle ja edessä on uupuminen.

-On myös perusteltua miettiä, mitä se kertoo meistä, jos meidän täytyy varta vasten ostaa elämyksiä. Olemmeko jollakin tavalla vieraantuneet omasta minästämme? hän kysyy.

Touhuamisessa ja puuhailussa ei tutkijan mielestä ole mitään pahaa, mutta jatkuva suorittaminen vie lopulta voimat.

-Jos kokee olevansa ajautunut suorittamisen noidankehään, pitäisi ensimmäiseksi pohtia, kuka sen sanelee. Joskus voi olla myös luovasti joutilas, hän huomauttaa.

Mökkikeskustelua mediassa

Vehmaksen väitöstutkimus herätti myös median kiinnostuksen, mikä tuli tutkijalle yllätyksenä. Äkkiä häntä vietiin aamu-uutisista toiseen pohtimaan syitä suoma-laisten kokemille suorituspaineille.

Vehmas itse suhtautuu mediassa tehtyihin painotuksiin varauksella. Esimerkiksi mökkeily sai osakseen enemmän huomiota, kuin mitä sen osuus tutkimuksessa olisi edellyttänyt. Varmoja yleistyksiä tutkija ei myöskään rajatun haastatteluotoksen pohjalta lähde antamaan.

Huolissaan suorituskeskeisyyden lisääntymisestä Vehmas silti on.

-Suorittamisen jatkuminen vapaa-ajalla voi johtaa loppuun palamiseen. Jaksamisen lisäksi suurimmat uhkakuvat liittyvät syrjäytymiseen. Kaikilla ei esimerkiksi ole taloudellisia mahdollisuuksia elämykselliseen liikunnan harrastamiseen, Vehmas sanoo.

Yhteiskuntatieteilijänä hän on kuitenkin iloinen tutkimuksen herättämästä keskustelusta.

– Sosiologisessa tutkimuksessa hyötyä ei synny koskaan välittömästä löydöksestä vaan vasta reaktiosta, jonka se saa aikaan. Tutkimustulokset ovat merkityksellistä vasta, kun ne synnyttävät uutta keskustelua.

Tulevaisuudessa Vehmas aikoo jatkaa tutkimustyötään. Häntä kiinnostaa, onko suomalaiseen yhteiskuntaan betonoitunut luterilainen työetiikka ja suorittamisen sanaton pakko osa myös nuorten ja lasten elämää.

-Nykyään puhutaan, kuinka työ ei enää ole tärkeää nuorille. Olisi mielenkiintoista tietää, miten uusi sukupolvi puntaroi hyötyä omissa vapaa-ajan valinnoissaan, Vehmas sanoo.

Olemuksesta hehkuu tutkijan vilpitön innostus.

 

Yksilökuntoilusta  yhteisölliseen liikkumiseen

– Suomalaisilla on voimakas pärjäämisen eetos. Yksin selviäminen on ikään kuin kansalaiskelpoisuuden mittari. Ympäristön paine viestii siitä, ettei apua ole soveliasta pyytää muilta, tutkija Hanna Vehmas sanoo.

Vehmaksen mukaan moni ulkomaalainen ei voi ymmärtää suomalaisten tapaa liikkua yksin ja tosissaan. Itsekin lenkkipolulla omien ajatustensa kanssa viihtyvä tutkija on saanut joskus kuulla hämmästyneitä kommentteja ulkomaa-laisilta opiskelijoilta.

-Eräs espanjalainen miesopiskelija totesi minulle, että hän juoksee ennemmin pallon perässä, Vehmas nau-rahtaa.

Kulutus- ja elämysyhteiskunnassa individualismi korostuu, ja suomalainen, itsenäisyyttä korostava kulttuuri on sille erityisen hedelmällinen maaperä. Asialla on väistämättä myös kääntöpuolensa.

-Émile Durkheim löysi yhteyden työn muutosten ja itsemurhien välillä. Työn eriytyminen höllensi yhteisöllisyyttä, mikä puolestaan näkyi itsemurhalukujen kasvuna, Vehmas sanoo ja lisää:

-Kun tarkastellaan eri maiden itsemurha- ja väkivaltatilastoja, niin suoma-laiset luvut ovat valitettavaa luettavaa.

Suorituskeskeisestä kuntoilusta huolimatta Vehmas näkee liikuntaharrastuksissa myös mahdollisuuksia yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Säännölliset joukkuepelien viikkotreenit tai yhteiset juoksulenkit naapurien kanssa voivat luoda uudenlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta katkenneiden sukusiteiden ja hävinneiden kyläyhteisöjen tilalle.

 

Hanna-Mari Vehmas

  • Synt. 1968, Jyväskylä
  • VTM, Turun yliopisto 1999
  • Filosofian tohtori, Jyväskylän yliopisto 2010
  • Väitellyt liikuntasosiologiasta Liikuntamatkalla Suomessa – vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa
  • Liikuntahallinnon kansainvälisen maisteriohjelman lehtori, Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
  • Ura:
    • Jyväskylän yliopisto, liikuntasosiologian assistentti 1999–2002
    • Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, tutkija, Liikunta-alan elinkeinorakenne ja osaamistarpeet 2004
    • Jyväskylän yliopisto, liikuntasuunnittelun yliassistentti 2005, liikuntasosiologian assistentti 2007–2008 ja liikuntasosiologian lehtori 2009–
  • Harrastuksia: lapsiperheen arki, liikunta ja kaunokirjallisuus
  • Unelmia: saisi jatkaa tieteentekijänä ja lapsilla olisi turvallinen tulevaisuus
  • Paras liikuntakokemus: juoksu-lenkki arjessa, koskenlasku Paquare-joella Costa Ricassa.
Jaa artikkeli

Ammattilaiset