9.1.2019

Yhteiskunta-alalla väitellään

Yhteiskunta-alan opinnot ovat yhtä laaja-alaisia ja moninaisia kuin alakin. Tämä näkyy myös tutkimuskohteiden monipuolisesta kirjosta – yhteiskuntaa tarkastellaan monelta kantilta ja monin eri metodein. Tälle palstalle olemme poimineet joitain viime vuoden väitöksistä.

HELSINGIN YLIOPISTO:

Anu Heiskanen: Naisen kokemus, sota ja selviytyminen – Kolmanteen valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset
Poliittiseen historiaan lukeutuva väitöskirja käsittelee Kolmanteen valtakuntaan lähteneitä suomalaisia naisia (arviolta 1 000), jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä 1944 lähtivät maasta. Kolmannessa valtakunnassa osa naisista määrättiin jäämään Norjaan ja osa jatkoi Saksaan. Näiden kahden ryhmän kokemus muodostui erilaiseksi. Suunnilleen 35 % naisista ei palannut kotimaahan vuoteen 1948 mennessä. Aineiston naisista suurin osa oli naimattomia, nuoria naisia, joilla oli sodan aikana ollut jokin kosketus Saksan sotavoimiin. Kun Suomi irtautui sodasta, naisten elämä saattoi olla sosiaalisten ja emotionaalisten siteiden kautta monin tavoin sidoksissa Saksan asevoimiin ja sen edustajiin.

Jaana Näsänen: Supporting and contesting organizational change: a discursive study on contradictory visions of
Yhä useammat organisaatiot muuttavat perinteisiä työtilojaan monitilatoimistoiksi, joissa työntekijöillä ei ole nimettyjä paikkoja vaan työpiste valitaan sen mukaan, mikä paikka on vapaana. Väitöskirja keskittyy tutkimaan tapaa, jolla organisaatiomuutoksesta puhutaan; kuinka sitä puolustetaan ja vastustetaan organisaation sisäisessä puheessa. Tutkimus osoitti, että muutosta puolustavat asenteet liittyivät yhteiskunnallisiin trendeihin ja organisaation kykyyn reagoida ympäristön pakottamiin muutoksiin. Muutosta vastustavat asenteet taas korostivat työnteon arkipäiväisten käytäntöjen ja työn yhteisöllisyyden murtumista sekä ”oikean työn” mahdottomuutta. Tutkimus kannustaa tarkastelemaan muutoksissa sekä puolustavaa että vastustavaa puhetapaa ja integroimaan molemmat näkemykset sekä organisaation kehittämiseen että tuleviin tutkimusasetelmiin.

Tero Toivanen: Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan: Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa
Tutkimus tarkastelee 1800-luvun Kainuun yhteiskunnallista ja ekologista muutosta kapitalistisen maailmanjärjestelmän kehyksessä. Tutkimuskohteena on Kainuun sosioekologinen mullistus eli maailmantalouden pohjoisen rajaseudun pääelinkeinojen, yhteiskunnallisten suhteiden ja yhteisöjen luontokäsitysten kokonaismuutos. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen Kainuun sosioekologisen ympäristön ihmistyön ja ei-inhimillisen luonnon hallintamuoto pohjoinen tervakapitalismi oli. Kainuuta koskevien historiallisten tutkimuslöydöksien avulla tutkimus osallistuu uudella tavalla kapitalismin syntyä ja kehitystä koskevaan teoreettiseen keskusteluun.

 

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sointu Riekkinen-Tuovinen: Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa. Tutkimus erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä
Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä sosiokulttuurisuus on vanhustyössä ja mitä se voisi olla erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä. Perushoitoa ei vanhustyössä voi välttää, mutta tutkimuksessa esitetään perushoidon ja sosiokulttuuristen elementtien integroimista. Tutkimuksen mukaan vanhustyössä tarvittaisiin enemmän gerontologista mielikuvitusta eli kykyä kyseenalaistaa arjen itsestäänselvyydet. Fyysinen perushoito dominoi ja aikatauluttaa vanhustyön arkea sosiokulttuuristen ulottuvuuksien jäädessä toissijaiseksi. Vanhustyössä sosiokulttuurisuus on monelta osin ulkoistettua eli muiden kuin yksikön omien työtekijöiden tuottamaa. Vanhustyössä arkea kuormittavien rutiinien vähentäminen, työntekijöiden asenteiden tarkastelu ja luovuus ovat tärkeitä elementtejä.

Eine Pakarinen: Maahanmuuttajien ohjaus työvoima­hallinnossa ja aikuiskoulutuksessa − kohti interkulttuurista ohjausta
Maahanmuuttajien ohjaus työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa on kansainvälisen muuttoliikkeen yleistyessä ajankohtainen kysymys, sillä sen merkitys heidän kotoutumisessaan ja työllistymisessään on suuri. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia ohjauksen orientaatioita on tunnistettavissa maahanmuuttajien ohjauksessa, miten ohjauksen orientaatiot ilmenevät työntekijöiden ammattikäytännöissä ja millaisia kehittämistarpeita on tunnistettavissa maahanmuuttajien ohjauksessa. Tutkimukseen osallistuneet työntekijät näkivät kehitettävää aika- ja taloudellisissa resursseissa sekä erilaisista kulttuuritaustoista tiedon lisäämisessä ja ammattitaitojen parantamisessa. Maahanmuuttajien ohjauksen pitäisi olla nykyistä pitkäjänteisempää, oikea-aikaista, tavoitteellista ja prosessimaisempaa.

 

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Kirsikka Selander: Työhyvinvoinnin paradoksit kolmannen sektorin palkkatyössä
Kolmannella sektorilla tehtävä palkkatyö on Suomessa lisääntynyt erityisesti 1990-luvun laman ja Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Tutkimus selvitti kolmannen sektorin palkkatyön määrän kehitystä ja vertasi kolmannen sektorin palkansaajien työhyvinvointia julkisella ja yksityisellä sektorilla työskenteleviin. Tutkimuksessa paljastui, että kolmannen sektorilla tehtävää palkkatyötä leimaa vapaaehtoistyön organisaatiokulttuuri, joka ei kaikilta osin tue palkatun henkilöstön työhyvinvointia. Vaikka vapaaehtoistoimintaan pohjautuva organisaatiokulttuuri tarjoaa työntekijöille runsaasti autonomiaa ja työn imun kokemuksia, työ on samanaikaisesti kiireistä ja ennakoimatonta. Työhyvinvointiin liittyvien puutteiden vuoksi kolmannella sektorilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota työn organisointiin ja johtamiseen.

Markus Mykkänen: Autopoiesis of Organisations – The Perspective of the Luhmannian Social System Paradigm
Väitöksessä tutkittiin tiedottajien ja viestintäpäälliköiden työtä ja sen merkitystä organisaation päätöksenteolle. Tutkimuksessa havaittiin, että viestijöiden työnkuva on monipuolistunut. Viestintäammattilaiset osallistuvat useisiin eri vaiheissa oleviin päätöksentekoprosesseihin yhtä aikaa ja tukevat päätöksentekoa koko organisaatiossa. Viestintäammattilaisten tuki päätöksenteolle on merkittävää päätösprosessin kaikissa vaiheissa. Erilaisten roolien omaksuminen edellyttää viestinnän ammattilaisilta aiempaa enemmän joustavuutta Parempi omien roolien ja tehtävien ymmärtäminen antaisi ammattilaisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon niin ylimmän tason johtoryhmissä kuin operatiivisella tasolla.

Cheng Zeng: Exploring organizational dissent in a global setting
Erimielisyydet ovat tarpeellisia moderneissa organisaatioissa, sillä ne auttavat organisaatioissa tapahtuneiden rikkomusten korjaamisessa ja helpottavat ryhmäinnovaatiota. Työntekijät jättävät kuitenkin ristiriitatilanteissa usein suunsa avaamatta. Väitöstutkimus tarkastelee tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden toimintaan ristiriitatilanteissa. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan erityislaatuista työntekijän äänen muotoa: organisatorista erimielisyyttä. Siinä havaittiin, että työntekijät käsitteellistävät erimielisyyttä eri tavoin eri kulttuureissa.

 

LAPIN YLIOPISTO

Heidi Pyyny: Työssä sitoutumisen kokemukset korkeakoulujen muutoksissa
Suomalaista korkeakoulujärjestelmää on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Korkeakoulujen työntekijät kohtaavat työssään yhä enemmän ja nopeammin tapahtuvia muutoksia, joihin pitää sopeutua. Muutokset haastavat työntekijän työssä sitoutumista. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan työntekijän työssä sitoutumisen kokemusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä korkeakouluorganisaation muutostilanteissa. Työssä sitoutuminen on monitahoista ja dynaamista, mikä näyttäytyy eri tavoin yksilöiden ja työyhteisöjen toiminnassa. Työyhteisön yhteisöllisyydellä on merkittävä rooli yksilön työssä sitoutumisen syntymiselle ja ylläpitämiselle. Epätyypilliset ja epävarmat työsuhteet, teknologian tuomat muutokset sekä tarve jatkuvaan osaamisen kehittämiseen pakottavat pohtimaan uudelleen työssä sitoutumisen merkitystä ihmisten elämässä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten johtamisella voidaan vaikuttaa työssä sitoutumiseen.

Tarja Salmela: The (dis)organized sleeping body: transgressing boundaries
Johtamis- ja organisaatiotutkimuksen väitöskirjassa tarkasteltiin nukkumisen ja unien hämmentävää voimaa horjuttaa organisoidun elämän tukipilareita. Unen ja nukkumisen rooli länsimaisessa yhteiskunnassa näyttäytyi tutkijalle häilyvänä ja ristiriitaisena: nukkuva ruumis vaikutti olevan ristiriitaisella tavalla valjastettu kapitalistisiin agendoihin, kun se samaan aikaan pakeni hallinnoivaa ja hyötyhakuista vallan kouraa. Väitöskirja on kolmen artikkelin ympärille rakentuva autoetnografia. Läpileikkaava monitieteinen tutkimusote auttaa näkemään organisaatioiden toimijat enemmän kuin pelkkinä tietoisina subjekteina, ja nukkumisen enemmän kuin analysoitavana fysiologisena prosessina. Lisäksi nukkuva ruumis avaa oven akateemisen tiedontuotannon kriittiseen tarkasteluun.

 

TAMPEREEN YLIOPISTO

Markus Kaakinen: Disconnected online: A social psychological examination of online hate
Viime vuosina nettiviha on ollut yhteiskunnallisen keskustelun kohteena, ja sen on pelätty paitsi vahingoittavan kohteitaan myös lisäävän yhteiskunnallisia konflikteja. Väitöskirjassa tutkitaan, miten verkkovihan tuottaminen tai sen kohteeksi joutuminen ovat yhteydessä nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisiin suhteisiin verkossa ja sen ulkopuolella. Tarkemmin työssä tarkastellaan verkkovihan yhteyksiä sosiaaliseen pääomaan ja ryhmäkäyttäytymiseen. Väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, joissa käsitellään sekä verkkovihan tuottamista että sen kohtaamista ja kohteeksi joutumista Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimustulosten mukaan verkkoviha on yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin, mutta nämä yhteydet ovat erilaisia verkossa ja sen ulkopuolella. Nettivihan ytimessä on sosiaalisen median ryhmädynamiikka. Nettivihan tuottajat suosivat samanmielisiä verkostoja ja samastuvat muita vahvemmin sosiaalisen median ryhmittymiin. Myös nettivihan uhreilla on tyypillisesti muita kiinteämmät suhteet sosiaalisen median yhteisöihin. Toisaalta ne käyttäjät, joilla on läheiset suhteet verkon ulkopuolisiin yhteisöihin, ovat muita harvemmin vihan tuottajia ja uhreja. Tutkimustulokset osoittavat, että verkossa leviävä vihasisältö heijastaa yhteiskunnan sosiaalisia jännitteitä.

Katri-Maria Järvinen: Miten mittari toimii? Tutkimus työelämän kyselymittarin rakentumisesta
Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka yhteiskuntatieteellisen tiedon tuottamisen keskeinen väline, kyselymittari, rakentuu yhteiskuntatieteellisissä tutkimuskäytännöissä. Tutkimuksen tavoitteena ei ole tutkia kyselymittarien luotettavuutta, vaan tutkimuksessaan tarkastellaan sitä, millaisista elementeistä kyselymittarit koostuvat ja miten ne yhteiskuntatieteellisissä tutkimuskäytännöissä toimivat. Tutkimus avaa uuden näkökulman valtavirraltaan tilastotieteelliseen ja kognitiiviseen vastaajapsykologiseen kyselymittarien tutkimiseen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittava tapaus on vuosina 2008–2011 käynnissä ollut määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden hyvinvointia käsitellyt tutkimusprojekti. Tutkimus osoittaa kyselymittarien tapauksen avulla, miten kyselymittarit eivät ole yksiselitteisiä tai itsestään selviä kysymyksen ja vastausvaihtoehtojen muodostamia kokonaisuuksia, vaan ne rakentuvat tilannekohtaisesti sekä inhimillisistä että ei-inhimillisistä elementeistä.

Mikko Poutanen: Business Meets Politics: Intertwined economic and political discursive structures in the case of Nokia in Finland
Väitöskirjatutkimus tarkastelee julkisen diskurssin ja argumentoinnin tilaa Suomessa. Julkisuudessa esiintyvä poliittinen argumentaatio toimii hegemonisen vaikutusvallan areenana, jolla määritellään mistä asioista puhutaan, miten ja kuka puhuu. Joitain argumentteja edistetään strategisesti poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas toisia otetaan itsenäisesti käyttöön niiden toimivuuden vuoksi. Tutkimuksen teoreettinen kolmijakoisuus yhdistyy tutkimusaineiston omaan kolmijakoisuuteen: tutkimusalueena ovat yhtä lailla yritysten, median ja politiikan diskurssit. Nokia toimii tässä tutkimuksessa suuntaa-antavana esimerkkinä yritysten talousdiskurssista globalisaation aikakaudella ja markkinoita korostavan logiikan ja puhetavan malliesimerkkinä Suomessa. Tutkimuksessa käy ilmi, kuinka kansantalouden tasapainottaminen ottaa usein talouskurin (”austerity”) muodon.

 

TURUN YLIOPISTO

Sirpa Weckström: Views of Finnish Mothers on Childcare and Labour Market Participation: A Cross-European Comparison
Väitöksessä tutkittiin äitien asennetta palkkatyön vähentämistä kohtaan, lasten kotihoidon koettua vaikutusta ammatilliseen uraan sekä äitien työelämän kokemuksia ja yleistä elämään tyytyväisyyttä. Huolimatta pitkistä kotihoitojaksoista lasten kotihoidon ei yleensä katsottu heikentäneen äidin ammatillista uraa. Alle viidennes kaikista suomalaisäideistä arveli uransa kärsineen kotihoidon takia. Kouluikäisten lasten äideistä näin ajatteli enää joka kymmenes. Myös ne suomalaisäidit, jotka olivat hoitaneet lapsiaan pitkään kotona, raportoivat verrattain vähän negatiivisia uravaikutuksia. Tutkimuksen mukaan sekä kotona lapsiaan hoitavat että työssäkäyvät suomalaisäidit olivat tyytyväisiä elämäänsä. Työstä perheeseen suuntautuva ristiriita kuitenkin heikensi työssäkäyvien äitien elämään tyytyväisyyttä.

Liisa-Maria Palomäki: Pensioners’ subjective economic well-being in European countries:
comparisons behind the income satisfaction paradox
Eläkkeelle siirtyminen heikentää yleensä ihmisen toimeentuloa, mutta tulojen vaikutukset toimeentulokokemuksiin eivät ole niin jyrkkiä kuin monesti ajatellaan. Tutkimuksessa Euroopan laajuinen vertailu osoittaa, että tulojen merkitys eläkeläisten toimeentulokokemuksille on verrattain pieni. Tuloja enemmän eurooppalaisten toimeentulokokemuksiin vaikuttaa eläkereitti: Työttömille ja muille työelämän ulkopuolisille eläketulo merkitsee kaivattua varmuutta toimeentulon jatkuvuudesta, mutta työllisten toimeentulokokemukset heikkenevät eläkkeelle jäädessä. Korkean tulotason maissa eläkeläiset kokevat oman toimeentulonsa heikommaksi kuin matalamman tulotason maissa. Eläkeläisten tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa on tilastojen valossa Euroopassa parempi kuin väestöllä keskimäärin.

 

VAASAN YLIOPISTO

Päivi Kukkola: Luottamusmiesjärjestelmä systeemisenä ilmiönä – tarkastelussa yksityisen terveyspalvelualan luottamusmiesjärjestelmä
Yksityisellä terveyspalvelualalla työntekijöiden on haasteellista löytää keskuudestaan luottamusmiestä. Työntekijät eivät ole aina riittävän kiinnostuneita työehtoihin liittyvistä asioista tai heillä ei ole uskallusta ryhtyä luottamusmieheksi. Työnantajakin saattaa suhtautua luottamusmiehen valintaan kielteisesti. Väitöksessä tutkitaan, miten luottamusmiesjärjestelmä yksityisellä terveyspalvelualalla toimii. Keskeisenä tutkimustuloksena oli, että toimivasta luottamusmiesjärjestelmästä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja. Luottamusmies on näillä työpaikoilla olennainen osa organisaation toimintaa. Yhteisenä tavoitteena oli se, että sekä yritys että henkilöstö voivat hyvin. Tavoitteeseen on mahdoton päästä, jos osapuolet kokevat olevansa toisensa vihollisia. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden myötä yritykset saavat nykyistä tärkeämmän roolin terveyspalvelujen tuottajina. Yleisessä työmarkkinakeskustelussa on esillä paikallisen sopimisen lisääminen ja vahvistaminen. Siihen tarvitaan luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Mitä tapahtuu niillä työpaikoilla, joilla luottamusmiesjärjestelmää ei saada toimimaan? tutkimuksessa kysytään.

 

Lisää alan väitöksiä yliopistoittain: www.yhteiskunta-ala.fi/vaitokset

Jaa artikkeli

Ammattilaiset