21.8.2013

 | Teksti: Matti Välimäki 

| Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Anne Wilenius: Yhteiskunta tarvitsee muistia

Arkistolaitos siirtää asiakirjallista kulttuuriperintöämme tuleville sukupolville. Ylitarkastaja, luottamusmies Anne Wilenius on huolissaan siitä, miten tämä onnistuu, kun arkistojen taloudellisia resursseja pienennetään koko ajan.

Seilin saareen rantautuu vene, jossa on hiljaisia matkustajia. Kuningas Fredrik I on karkottanut lahkolainen Olof Normanin perheineen spitaalisten saarelle. Mies on esittänyt vaarallisen ajatuksen, että kirkko ja valtio pitäisi erottaa toisistaan…

1700-luvulla eläneen toisinajattelija Olof Normanin tarina löytyy Seilin sairaalan arkistosta, monen muun riipaisevan ihmiskohtalon joukosta. Kun Anne Wilenius tutustui ainutlaatuiseen, neljä vuosisataa kattavaan asiakirja-aineistoon, hänen elämänsä muuttui.

-Työskentelin tuolloin Seilin saarella, Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksessa, ja pidin huolta saaren kirkosta. Kiinnostuin saaren aiemmista asukkaista ja tulin etsimään heistä tietoa maakunta-arkistosta. Sitten siinä tapahtui jotenkin niin, että pian olinkin täällä töissä, Wilenius muistelee.

Vuonna 1983 valtiotieteiden maisteriksi valmistunut Wilenius täydensi opintojaan muun muassa arkistoalan tutkinnoilla ja hankki alan pedagogisen pätevyyden. Hän teki 2000-luvun vaihteessa lisensiaatintyönsä Seilin sairaalan arkistosta ja haaveissa on samasta aiheesta myös väitöskirja.

-Tutkin erityisesti sitä, miten aineisto on valikoitunut nykymuotoonsa. Eli mitä jälkiä haluttiin siirtää tuleville sukupolville ja miten nämä periaatteet muuttuivat eri aikoina, minkälaisia painotuksia oli esimerkiksi Ruotsin vallan ja autonomian ajan hallintokulttuureissa. Nykyäänkin arkisto-laitoksessa pohditaan sitä, mikä todella on yhteiskunnallisesti merkittävää, tutkimusta kiinnostavaa asiakirja-aineistoa.

-Julkishallinnossa syntyy edelleen valtava tieto- ja asiakirjamassa, josta vain osa on mahdollista säilyttää pysyvästi, Wilenius kertoo.

 

KOULUTUSTA JA VIRANOMAISTEHTÄVIÄ

Anne Wilenius toimi arkistolaitoksessa aikaisemmin tutkijana, nykyään hänen ammattinimikkeensä on ylitarkastaja.

-Teen paljon alan opetuksen suunnittelutehtäviä. Vastaanotan alan perustutkintoa, järjestän viranomaisille asiakirjahallintoa ja sähköistä asiakirjahallintoa käsitteleviä koulutuksia sekä ohjaan arkistolinjan korkea-kouluharjoittelijoita. Työnkuvaani kuuluu myös valmistelevia seulontaesityksiä, joissa tehdään asiakirjojen arvonmääritystä. Työssä on antoisinta se, että joka päivä eteen tulee jotain uutta ja opittavaa.

Mutta eikö kaikkien näiden asiakirjojen keskellä ole vaarana, että kun eteen tulee jokin oikein kiinnostava paperi, niin sitä ryhtyy tutkimaan vähän liikaakin, siihen uppoutuu ja muut työt kärsivät?

-Se on aloittelijan moka. Siitä on jo päässyt irti, Anne Wilenius naurahtaa.

 

DIGITAALITEKNIIKKA MUUTTAA ARKISTOMAAILMAA

Viime vuosina digitaalinen tekniikka on muuttanut arkistomaailmaa.

-Digitekniikka mahdollistaa paljon. Siirrämme verkkoon aineiston viite tietoja, niin että asiakkaamme voivat tilata jo koti-koneeltaan asiakaskirjoja luettavaksi tutkija-saleihimme. Arkistolaitos myös digitoi asiakirjoja. Tällöin itse asiakirjat ovat tutkittavissa kotikoneilta. Etenemme niin, että yleisimmin käytetyt dokumentit, kuten kartat ja keskusvirastojen tärkeimmät hakemisto asiakirjat, digitoidaan ensiksi.

Digitointi on hidasta, koska pelkkä kuvaaminen ei riitä, vaan mukaan tarvitaan myös tarkat kontekstitiedot. Urakan suuruudesta – tai loputtomuudesta – saa jotain vihiä, kun huomioi, että Turun maakunta-arkistossa on tällä hetkellä 19 hylly kilometriä asiakirjoja. Yksittäisiä asiakirjoja on arviolta miljardeja ja taas miljardeja.

Turun maakunta-arkiston lisäksi Suomessa on kuusi muuta maakunta-arkistoa sekä Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto. Ne yhdessä muodostavat arkistolaitoksen.

Historian siirtäminen verkkoon on hidasta työtä mutta helpottaa tiedon hallintaa.

 

ARKISTOLAITOS RUMBAN PYÖRTEISSÄ

Anne Wilenius toimii seitsemän maakunta-arkiston jukolaisten luottamusmiehenä sekä arkistolaitoksen varapääluottamusmiehenä. Hän kertoo, että luottamusmiehelle riittää tehtävää.

-Nyt on täysi rumba päällä. Vajaan vuoden aikana on ollut parikin suurta organisaatiomuutosta. Taustalla on sama ilmiö kuin valtionhallinnossa muuallakin – samasta työmäärästä halutaan selvitä entistä vähemmällä henkilökunnalla ja entistä pienemmillä kustannuksilla. Eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia, mutta ainakin toistaiseksi olemme säästyneet irtisanomisilta.

 

EI PIDÄ PROVOSOITUA, JOS PROVOSOIDAAN

Wilenius pelkää, että monet maakunta-arkistot voivat näivettyä, kun voimavarat riittävät hädin tuskin vain ovien auki pitämiseen ja rutiinitehtäviin.

-Turussa tätä vaaraa ei ehkä ole, kun teemme esimerkiksi paljon yhteistyötä yliopistojen kanssa. Luottamusmiehen täytyy olla tilanteessa koko ajan hereillä, selvittää missä mennään ja mitä on tekeillä ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin jo ennakolta.

Mitä ominaisuuksia hyvältä luottamusmieheltä vaaditaan?

-Hyviä yleistietoja, oman alan osaamista ja neuvottelutaitoja. Malttikin on valttia. Ei pidä provosoitua, vaikka provosoitaisiinkin.

 

ARKISTOALAN USEIN VÄHÄINEN ARVOSTUS

Bisnesajattelun läpitunkemassa nykymaailmassa arkistolaitos ei ehkä aina nauti suurinta mahdollista arvostusta. Arkistoalan ammattilaiset ovat sikälikin hankalassa asemassa, että heidän lakkonsa ei saisi yhteiskuntaa samalla tavalla nopeasti polvilleen kuin vaikkapa lääkärien lakko…

-Se on totta. Aluksi ehkä vain yksittäiset ihmiset kärsivät, jos he eivät saakaan tarvit-semaansa perunkirjaa tai kauppakirjaa tai jos leikkaussaliin ei saada juuri oikeaa sairauskertomusta.

Arkistoja vailla olevassa hallinto-kulttuurissa lähestytään silkkaa barbariaa

Voimakkaimmissa kannanotoissa peräti koko arkistolaitoksen olemassaolo ja nykyisen lainen toiminta on kyseenalaistettu.

-Arkistoja vailla olevassa hallintokulttuurissa lähestytään silkkaa barbariaa. Demokratiaan kuuluu oleellisesti, että yhteiskunta jättää toiminnastaan merkkejä ja säilyttää myös edeltäjiensä aineistoja, Wilenius korostaa.

Hän kertoo, että työnantajapuolella alan arvo luonnollisesti ymmärretään. Myös suhtautumien luottamusmiestoimintaan on asiallista ja positiivista.

Miksi Anne Wilenius on ryhtynyt luottamusmieheksi?

-Minua kiinnostaa se, miten pystyn vaikuttamaan asioihin. Luottamusmiehen työssä saan paljon uutta tietoa. Toivottavasti pystyn myös osaltani vaikuttamaan siihen, että asiat toteutuvat parhain päin.

 

MUKANA MYÖS PAIKALLISYHDISTYKSESSÄ

Anne Wilenius toimii myös puheenjohtajana Lounais-Suomen Yhteiskunta-alan korkea-koulutetut ry:ssä. Yhdistys toimi ennen Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät ry:n nimellä mutta nimenmuutoksen myötä toimintaan toivotetaan tervetulleiksi mukaan myös satakuntalaiset. Yhdistys järjestää muun muassa erilaisia koulutustapahtumia sekä retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin.

Apropo, Seilin saari Saaristomerellä, Airiston eteläosassa…

Miten toisinajattelija Olof Normanille lopulta kävi?

-Olof ja hänen perheensä kuolivat Seilissä. Kun Normanin lapsi menehtyi, isä ei halunnut luovuttaa ruumista kirkolle, vaan hän hautasi tämän puutarhaansa.

Teko suivaannutti viranomaiset lopullisesti. Norman ei saanut olla enää missään tekemisissä ulkopuolisten ihmisten kanssa. Kun Norman kuoli, hänen vaimonsa sai miehensä toisen muona-annoksen. Kun vaimo kuoli, perheen jäljelle jäänyt omaisuus myytiin julkisella huutokaupalla hospitaalin laskuun.

Artikkelissa on hyödynnetty myös A.Sarvilinnan teosta Mielisairaanhoidon kehityksestä Suomessa vuoteen 1919 (Uki 1938)

Valtio yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työnantajana

Valtiosektorilla työskentelee kolmasosa työvoimaan kuuluvista liiton jäsenistä.

• Alle 30-vuotiaita 36 %
• 30-39-vuotiaita 30 %
• 40-49-vuotiaita 32 %
• 50-59-vuotiaita 33 %
• 60-vuotiaita tai yli 61%

Valtiosektorin palvelussuhteista kolmannes on määräaikaisia. Johto- ja esimiestehtävissä työskentelee 15 prosenttia, asiantuntijatehtävissä 79 prosenttia.

Keskiarvopalkka:

• Johto- ja esimiestehtävissä 5!110 euroa/kk
• Asiantuntijatehtävissä 3!850 euroa/kk
• Keskiarvo 3!970 euroa/kk
• Mediaani 3!900 euroa/kk
• F10 2!700 euroa/kk
• F90 5!400 euroa/kk

Poimintoja jäsenrekisterin nimikkeistä: projektipäällikkö, yliaktuaari, ylitarkastaja, tarkastaja, neuvotteleva virkamies, kehittämispäällikkö, suunnittelija, tutkija, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, toimistonjohtaja, asiantuntija, kansanedustajan avustaja, tiedottaja

Lähde: Työmarkkinatutkimus 2012

ANNE WILENIUS
Turun maakunta-arkiston ylitarkastaja, luottamusmies

• Syntynyt 1957
• Avoliitossa. Kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.
• Harrastaa historiaa, taiteita sekä saaristoelämää Seilissä ja Rymättylässä.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset