19.12.2016

 | Teksti: Alisa Kettunen 

| Kuvat: Jarkko Översti, Tosikuva Oy

Yrittäjyyden nousubuumi kiehtoo järjestömaailmassa

Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistunut Joonas Mikkilä on kerryttänyt kokemusta järjestömaailmasta. Suomen Yrittäjien nuorten toimintaan keskittyvä järjestöpäällikkö työskenteli ennen nykyistä pestiään neljä vuotta Suomen Lukiolaisten Liitossa.

Miten päädyit töihin Suomen Yrittäjiin?

Olin työskennellyt jo jonkin aikaa järjestömaailmassa. Se oli tuttu ja kiinnosti myös jatkon kannalta. Keväällä 2014 kartoitin kaikenlaisia järjestötyöpaikkoja, kun tämä työpaikka tuli vastaan.

En tuntenut sinänsä kovin hyvin järjestöä entuudestaan, mutta yrittäjyyden ilmiö oli siinä vaiheessa aikamoisessa nousukiidossa ja työpaikka vaikutti kiinnostavalta. Myös tehtävään liittyvä vahva kehittävä rooli kiinnosti.

Järjestöpäällikön tehtävä keskittyi nuorten toimintaan, mihin minulla oli hyvät valmiudet. Olin toiminut muutaman vuoden nuoriso-opiskelijajärjestökentällä, mitä kautta nuorten maailma oli tuttu. Minulla oli lisäksi jonkin verran kokemusta asiantuntijaroolista ja järjestöjohtamisesta sekä järjestötyön tekemisestä ja kehittämisestä.

 

Millaista on työskennellä Suomen Yrittäjissä?

Tämä on todella mielenkiintoista aikaa olla yrittäjäjärjestössä töissä. Yrittäjyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut aikamoisen muutoksen Suomessa, ja ennen kaikkea nuorten parissa on käynnissä merkittävä murros yrittäjyysasenteissa – nimenomaan myönteisempään suuntaan. Olenkin väittänyt eri yhteyksissä, että 2000-luvun taitteessa tai hieman sitä ennen syntyneet milleniaalit ovat lähihistoriamme yrittäjähenkisintä porukkaa.

Korkeakoulukentällä on myös menty eteenpäin yrittäjyydessä. Ei taida enää olla korkeakoulukampusta, jossa ei toimisi opiskelijavetoista yrittäjyysyhteisöä. Esimerkiksi Aalto-yliopistolla toimii Aaltoes. Inspiraatiota tulee tietysti myös globaalista startup-buumista, joka puhuttelee erityisesti korkeammin koulutettuja. Startup-kulttuuri yhdistettynä yleiseen yrittäjyyden nousukauteen on muuttanut diskurssia huomattavasti positiivisemmaksi.

 

Miten koulutus tukee työtä?

Olen miettinyt paljon koulutuksen merkitystä, sillä olen toiminut tänä vuonna YKAn mentorointiohjelmassa mentorina loppuvaiheen opiskelijalle. Yhteiskuntatieteilijöiden uravalmiuksista on siis tullut juteltua.

Yhteiskuntatieteilijän koulutus antaa erinomaiset valmiudet toimia tällaisessa kansalaisjärjestössä. Väitän, että yhteiskuntatieteilijöillä on koulutuksensa takia sosiaalista herkkyyttä niin mikro- kuin makrotasolla, ehkä enemmän kuin muista koulutustaustoista tulevilla. Meillä on kyky ymmärtää isoja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden välisiä syy-seuraussuhteita. Toisaalta ymmärrämme myös pienempiä yhteisöjä ja verkostoja, mikä on hirveän tärkeää järjestömäisessä työssä ja sen kehittämisessä. Voin siis sanoa, että koulutustausta on antanut hyviä valmiuksia työhön, jossa vaaditaan sekä laajempaa että rajatumpaa sosiaalista näkemystä ja ymmärrystä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Suomen Yrittäjät on pienten ja keskisuurten yritysten etu- ja palvelujärjestö, joka edustaa 115 000 jäsenyritystä. Kyseessä on kolmiportainen järjestö: paikallistasolla on 400 paikallisyhdistystä, aluejärjestöjä on 20 ja keskusjärjestössä henkilöstöä on noin 70. Lisäksi järjestöön kuuluu 63 toimialajärjestöä. Järjestö tekee myös EU-tasoista lobbausta.

Järjestön tehtävä on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä. Jäsenyritykset työllistävät noin 650 000 palkansaajaa eli käytännössä Suomessa lähes joka neljäs palkansaaja saa toimeentulonsa Suomen Yrittäjien jäseneltä. Työnantajayrityksistä noin 60 prosenttia kuuluu Suomen Yrittäjiin.

Jaa artikkeli

Ammattilaiset