23.9.2020

 Marketta Rantama 

Ratkaisevaa on ”pieni” eläkepolitiikka

Eläkepoliittisten päätösten takia eläkeikä nousee vähitellen. Henkilötason eläkepoliittiset neuvottelut käydään kuitenkin työpaikalla kolmannen iän kynnyksellä. Onko työnantajalla ja kaikilla esihenkilöillä valmiutta käydä 60 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa hänen työhönsä liittyviä aitoja neuvotteluja? 

30.3.2020

 Marketta Rantama 

Työuran loppuvaihe tarvitsee valmentavaa johtamista

Miksi työuran loppuvaihe on usein tyhjäkäyntiä ja työpanoksen alasajoa? Eläkeiän odottelu on turhaa resurssien tuhlausta, joka voitaisiin välttää valmentavalla johtamisella, kirjoittaa tietokirjailija ja yrittäjä Marketta Rantama.

2.3.2020

 Anni Vehmaa 

Hallintotieteilijäpäivät vahvistaa tieteenalaa

Neljännet valtakunnalliset Hallintotieteilijäpäivät järjestettiin Tampereella tammi-helmikuun taitteessa. Ainejärjestöjen yhteistyönä järjestetty tapahtuma toi yhteen alan opiskelijoita, opetti uutta työelämästä ja vahvisti tieteenalan tunnettavuutta. YKA oli tapahtumassa yhteistyökumppanina ja kouluttajana.

17.2.2020

 Oras Tynkkynen 

Ilmastokriisi puskee pois mukavuusalueelta

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportin mukaan ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen tarvitaan ennenkokemattomia muutoksia: maailman päästöjä pitäisi onnistua leikkaamaan yli seitsemän prosenttia joka ainoa vuosi. Mutta miten paljon olemme valmiita poistumaan mukavuusalueeltamme ilmaston vuoksi?

16.1.2020

 Ninette Kouhia 

Konfliktinratkaisussa asiantuntemus karttuu pelaamalla

YKA on sponsoroinut kahdesti Konfliktinratkaisusimulaatiota, jossa osallistujat pääsevät ratkaisemaan kuvitteellista konfliktia. Viime syksynä tapahtuman aiheena oli Qatarissa vuonna 2022 järjestettävät jalkapallon MM-kilpailut. Lue valtio-opin opiskelijan Ninette Kouhian kirjoitus tapahtumasta järjestäjän näkökulmasta.

7.1.2020

 Tytti Määttä 

Kuntajohtaminen on moniosaajan unelmatyö

Kuntajohtaminen on kokonaisvaltaista työtä, jota voi tehdä monella tapaa. Myös kunnan koko vaikuttaa siihen, millaista johtamista se vaatii. Moni ei tule kuitenkaan ajatelleeksi, että pienikin kunta on työnantajana iso. Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän mukaan kuntajohtajan pitää olla ennen kaikkea yhteistyökykyinen. Nykyajan kuntajohtamisessa korostuvat näkyvä viestiminen ja yhteisön henkinen johtajuus.

20.12.2019

 Timo Bergman 

Muuttuva toimintaympäristö haltuun

Julkisessa keskustelussa toistellaan usein sitä, miten maailma ympärillämme muuttuu kovaa vauhtia. Kyseistä keskustelua leimaa välillä hyvin vahvasti myös deterministinen henki, jonka mukaan muutokseen voidaan ainoastaan sopeutua tavalla tai toisella. Strategiatyön asiantuntijan, YTM Timo Bergmanin mukaan toimintaympäristön muutoshaasteisiin on mahdollista löytää konkreettisia ratkaisuja.

5.12.2019

 Katri Halen 

Tunnistaako työnantaja kuormituksen asiantuntijatyössä?

Työhyvinvointiin panostaminen on tänä päivänä teema, jota moni imagostaan huolehtiva työnantaja mainostaa työntekijöitä kosiskellessaan. Harmillisen usein esitykset työhyvinvoinnin ja työviihtyvyyden lisäämiseksi perustuvat verraten heikkoon tietämykseen työn ja työolosuhteiden todellisista vaara- ja kuormitustekijöistä. Työsuojelutarkastaja, VTT Katri Halen korostaa, että vaikka päävastuu työpaikan työsuojelusta on työnantajalla, myös työntekijällä on velvollisuutensa.

5.11.2019

 Jaakko Honkalampi 

Paikallisjärjestö sai alkunsa sosiaalisessa mediassa

YKAn paikallistoimintaverkosto on syksyn aikana laajentunut Savo-Karjalaan. Yhdistyksen perustamiseen meni aikaa ideasta toteutukseen lähes kalenterivuosi. Missä vaiheessa sosiaalinen media astui kuvaan, ja miten se mahdollisti yhdistyksen synnyn? Lue sidosryhmävastaava Jaakko Honkalammen blogikirjoitus savolais-karjalaisen paikallisjärjestön ensihetkistä.

29.10.2019

 Tomi Pyyhtiä 

Luottamus ja motivaatio tärkeimmät tekijät ihmisläheisessä johtamisessa

Kun digitalisaatio etenee kovaa vauhtia, käy kilpailu digiajan osaajista kuumana. Miten varmistua, että parhaat osaajat pysyvät organisaatiossa? Hyvä johtaminen on keskeinen tekijä. Ihmisläheiseen johtamiseen panostaminen rakentaa luottamusta ja parantaa työmotivaatiota, kirjoittaa Keskon digitaalisessa yksikössä tiiminvetäjänä työskentelevä Tomi Pyyhtiä.

15.10.2019

 Nina Hyvärinen 

Voiko faktoilla enää voittaa?

Medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä tarvitaan entistä enemmän, kun sosiaalinen media vilisee tekaistuja tilejä, trolleja ja algoritmien valtaa. Yhteiskuntatieteilijöinä meillä on vastuu teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisessa ja avaamisessa, kirjoittaa vaikuttamisen asiantuntija Nina Hyvärinen.

11.10.2019

 Piritta Jokelainen 

Yhteiskuntatieteiden tulevaisuus

Yhteiskunnallisia rakenteita ja inhimillistä olemassaoloa haastavat megatrendit ovat haaste yhteiskuntatieteilijöille niin tieteen, koulutuksen kuin henkilökohtaisen työn ja identiteetin tasolla. Meitä tarvitaan määrittelemään uudelleen yhteiskunnan perusyksiköitä, rakenteita ja prosesseja muuttuneessa maailmassa, meitä tarvitaan tuomaan eri alojen osaamista yhteen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, sanoi YKAn erityisasiantuntija Piritta Jokelainen yhteiskuntatieteellisen alan kehittämisseminaarissa pitämässään puheessa.

8.10.2019

 Mervi Janhunen-Ruusuvuori 

Toiminnanjohtajan tunnustuksia

Johtaminen on omanlaistaan työtä, jossa tarvitaan johtamisosaamista, itsetuntemusta ja kykyä sietää paineita. Kun Mervi Janhunen-Ruusuvuori aloitti vuosi sitten toiminnanjohtajana, hän teki itselleen johtamisohjeet työhuoneen seinälle ja kysyi neuvoa kokeneelta kollegalta.

26.9.2019

 Laura Wathén 

Johtajan tehtävä on kehua ja kannustaa

Miten isolle joukolle opiskelijoita järjestetään vapaaehtoistoimintaa? Entä mitä vapaaehtoiset saavat toiminnasta palkkioksi? HYYn hallituksen puheenjohtaja kertoo blogissaan, miten motivoida vapaaehtoisia tehtäviinsä jollain muulla kuin rahalla tai työsuhde-eduilla.

19.9.2019

 Johan-Eerik Kukko 

Teknologia antoi mahdollisuuden olla viihdyttävä ja asiallinen

Trendit tulevat ja menevät, mutta viestinnän tärkein tehtävä on saada sanoma kuulumaan. Viestinnän parissa työskentelevät eivät tee työtään tyhjiössä vaan yhteistyössä. Oli kyseessä sitten viihteellinen uutislähetys tai kymmenen minuutin podcast-lähetys, niin aihe ja aiheen asiantuntija ovat keskiössä. Viestinnän nykymahdollisuuksista kirjoittaa Lapin yliopiston tiedeviestintäsuunnittelija Johan-Eerik Kukko.

17.5.2019

 Petteri Näreikkö 

Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole vain ilmasto- ja ympäristöpuhetta

Ilmastonmuutos on jo täällä, ja se tulee kiihtymään tulevaisuudessa, halusimme tai emme. Ilmastokeskustelun ratkaisukeskeisyys vie huomion siitä, että me ihmiset voimme lähinnä vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja auttaa myös ympäristöä sopeutumaan. Mikäli haluamme sopeutua ilmastonmuutokseen menettämättä yhteiskuntien hyvinvointia, huomio tulee kohdistaa yksilön sopeutumiskykyyn, kirjoittaa kestävän kehityksen asiantuntija, väitöskirjatutkija Petteri Näreikkö.

7.5.2019

 Marjo-Rita Juntunen 

Miten rakennat asiantuntijuutesi?

Mihin tältä alalta valmistuu? Miten työllistyn ja miten löydän oman alan työn? Mitä osaan ja miten kerron siitä? Nämä ovat kysymyksiä, jotka toistuvat yhteiskuntaosaajien kampuksilla ja joihin YKAn yhteisösuunnittelija Marjo-Rita Juntunen on tottunut vastaamaan. Tässä blogikirjoituksessa hän käsittelee asiantuntijuuden rakentamista kolmen tason kautta.

23.4.2019

 Satu Spratley 

Kahdenvälistä diplomatiaa ja monikulttuurista vuorovaikutusta

Suomessa presidenttikin voi tehdä omat lumityönsä tai ajaa raitiovaunulla. Tämä kuvastaa suomalaisen yhteiskunnan matalaa hierarkiaa, avointa ja turvallista yhteiskuntaa, kirjoittaa Malesian Suomen-lähetystössä työskentelevä Satu Spratley, joka tarkastelee paikallisen lähetystötyöntekijän positiosta suomalaista yhteiskuntaa kaakkoisaasialaisesta näkökulmasta. Hän pitää malesialaisia diplomaatteja ajan tasalla Suomen asioista ja toimii paikallisena linkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näiden kahden yhteiskunnan välillä on?

10.4.2019

 Piritta Jokelainen 

Viestejä oppimisen tulevaisuudesta

Millainen on suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus? Onko mahdollista, että tulevaisuudessa jokainen oppija voi löytää innostavaa opittavaa maantieteen ja organisaatioiden rajoituksista riippumatta ja koko korkeakoulukenttä toimii joustavana oppimisen alustana elämänvaiheesta riippumatta? Vision toteutuminen edellyttää ennen kaikkea poliittista tahtoa, kirjoittaa erityisasiantuntija Piritta Jokelainen.

26.3.2019

 Tommi Kotonen 

Soinin-hakkaushuppari

Suomessa vaalit ovat perinteisesti sujuneet ilman erityisiä levottomuuksia. Valitettavasti on merkkejä siitä, että tämä on muuttumassa. Merkkejä muutoksesta on toki ollut jo aiemminkin. Soldiers of Odin -hupparia kantaneen miehen yritys hyökätä ulkoministeri Soinin kimppuun ja eilen julkisuuteen tulleet tiedot pakolaistaustaisen ehdokkaan pahoinpitelystä ovat oireita laajemmasta ilmiöstä.

25.3.2019

 Piritta Jokelainen 

Työvoima­politiikkaa Homo economicukselle?

Kuluneella hallituskaudella on käyty vilkasta keskustelua työllisyyden ja työttömyyden ympärillä. Erityisesti vuoden 2018 alusta voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia on kritisoitu ja puolustettu kovaäänisesti ja intohimoisesti. Mitä työvoimapolitiikan keinovalikoima kertoo päättäjien ihmiskuvasta? Mihin on seuraavalla hallituskaudella syytä kääntää katse? Teemaa pohtii YKAn esityisasiantuntija Piritta Jokelainen blogissaan.

20.3.2019

 Tuovi Rautjoki 

Esimies on muutoksen tekijä

Työyhteisöissä eletään nykyään jatkuvan muutoksen keskellä. Yritämme sopeutua toimintaympäristömme muutoksiin ja samalla muuttua itse. Vaatimukset osaamisen kehittämiselle ovat aiempaa suurempia: toimintaympäristö ja työnteon tavat muuttuvat vauhdilla. Muutoksen ja kehittymisen paine kohdistuu erityisesti esimiehiin, joiden tehtävä on toteuttaa työyhteisön strategiaa yhdessä henkilöstön kanssa.

25.2.2019

 Salla-Maaria Laaksonen 

Neljä ajatusta yhteiskuntatieteilijän digitaidoista

Yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan rakentamaan digitaalista yhteiskuntaa, mutta mitä taitoja tarvitsemme siihen? Entä yksilöinä toimimiseen mm. muuttuvassa työelämässä? Mitä yhteiskuntatieteilijöiden digitaaliset taidot ylipäätään ovat, ja koskevatko ne meitä kaikkia?

11.12.2018

 Janina Mackiewicz 

Snabb EU-kurs om påverkning

Intressebevakare, lobbyist, samhällspåverkare. Vad är man egentligen och vad gör man? Att följa och påverka i EU-frågor är inte en arbetsuppgift som är solklar för alla. Det är något som sker där i Bryssel, det är något med EU att göra. Jobbar du för EU? Du som är där i EU, kan du nu berätta varför EU ska förbjuda ballonger?

3.12.2018

 Erja Lohikoski 

Kun aktiivimalli tuli iholle

Kun aktiivinen ja osaava ammattilainen jää työttömäksi, muuttuuko hän aktiivimallin aikakaudella pasiiviseksi ilman pakkoyrittäjyyttä tai leikkityöpaikkaa? Erja Lohikoski joutui kohtaamaan aktiivimallin vaatimukset mutta pääsi myös ilokseen korjaamaan nurjamielisiä odotuksiaan TE-toimiston palveluista.

23.8.2018

 Riikka Pajunen 

Tunnista vahvuutesi, hyödynnä osaamisesi!

Monilla menee sekaisin osaaminen ja haluaminen. Voit osata jotain, muttet enää halua tehdä sitä. Voit haluta tehdä jotain, muttet vielä osaa. Mitä luulet, kummanlaisia tehtäviä kannattaa hakea? Tule valmentaja Riikka Pajusen webinaariin oppimaan vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä! Saat myös kullanarvoisia vinkkejä työnhaussa erottumiseen.

20.6.2018

 Koko Hubara 

Lomailu on poliittinen teko

Väitän, että jokaisessa yhteiskunta-alalla työskentelevässä ihmisessä elää pieni aktivisti ja idealisti. Olemme valinneet juuri tämän alan siksi, että haluamme muuttaa maailmaa. Tehdä asioita paremmin kuin ennen niin, että kaikilla olisi hyvä olla.

13.6.2018

 Mikko Latvala 

Kuningas jalkapallo maahanmuuttajanuorten integraation tukena

Jalkapallo on maailman pelatuin laji, jota harrastetaan niin Brasilian slummeissa kuin Grönlannin jäätiköllä. Mikko Latvala tutki pro gradu -tutkielmassaan jalkapalloharrastuksen merkitystä maahanmuuttajataustaisten poikien integroitumisessa. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että intohimoinen suhtautuminen kuningas jalkapalloon auttaa vuorovaikutuksen syntymisessä, sosiaalisissa suhteissa ja kielen oppimisessa.

15.5.2018

 Anneli Pekkala 

Päätätkö sinä, miten johdat omaa työtäsi?

Oman ajattelun johtaminen on olennainen asia, kun puhutaan oman työn johtamisesta. Mitä asioita pidän tärkeänä? Mihin asioihin kiinnitän huomiota? Mihin suuntaan toimintani? Työvalmennus Futuurin uraohjaaja Anneli Pekkala kehottaa keskittymään asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.

8.5.2018

 Piritta Jokelainen 

Maailma ja yhteiskunta muuttuvat – miten osaamispolitiikka vastaa muutokseen?

Työ ja yhteiskunta muuttuvat tulevaisuudessa perinpohjaisesti tekoälyn, automatisaation ja robotisaation vaikutuksesta. Korkeasti koulutetut ovat toisaalta maailman ja työelämän muutosten kohteena, toisaalta myös tulevaisuuden suuntaa rakentavia muutosagentteja. Maailman mukana muuttuvat myös korkeakoulutuksen kohtalonkysymykset. Murtautuuko koulutus organisaatiorajojen läpi osaksi oppivaa yhteiskuntaa, miten tieteenalarajat elävät kompleksisen maailman ja viheliäisten ongelmien paineessa, pystyvätkö korkeakoulut vastaamaan elinikäisen oppimisen haasteisiin?

2.5.2018

 Salla Mikkonen 

Mitä rekisteri voi kertoa lobbauksesta?

Käsi ylös – kuinka moni on käynyt penkomassa EU:n avoimuusrekisteriä? Se on julkinen ja sieltä löytyy valtavasti tietoa lobbareista, myös suomalaisista toimijoista. Suomessa tarvetta avoimelle lobbaukselle ja lobbausrekisterille perustellaan kansalaisten oikeudella saada tietoa lobbauksesta. Mutta avautuuko lobbaus rekisterillä?

4.4.2018

 Jenni Karjalainen 

Näin minusta tuli setäkuiskaaja

Työelämä on isossa murroksessa, jonka taustalla on muutoskulkuja teknologisista kulttuurisiin. Työelämäasiat kiinnostavat ja puhuttavat. Viime aikoina myös tasa-arvokysymykset ovat nousseet…

27.3.2018

 Pauli Forma 

Digitalisaatio mullistaa myös työelämätiedon

Digitalisaatio mullistaa työelämätutkimusta. Uudet aineistolähteet ja niiden analysointi antavat uudenlaisia mahdollisuuksia päästä kiinni työntekijöiden kuormitukseen, palautumiseen ja hyvinvointiin. Ongelmana on, että tieto pirstaloituu eri rekistereihin, tutkimuksiin ja työntekijöiden hyvinvointilaitteisiin. Kokonaiskuvaa suomalaisen työelämäntilanteesta on siksi vaikea muodostaa. Työterveyslaitos on parhaillaan yhdessä sidosryhmiensä kanssa viemässä eteenpäin hanketta, jotta relevantti ja ajantasainen työelämätieto on aikaisempaa kootummin saatavissa.

20.3.2018

 Petri Toiviainen 

Neuvottelukierros paketissa – mistä sovittiin julkisella sektorilla?

Uusia työ- ja virkaehtosopimuksia koskeva neuvottelukierros alkaa olla julkisen sektorin osalta maalissa. Kierros alkoi marraskuussa, ja akavalaisia liitoja edusti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Mikä oli JUKOn keskeinen tavoite ja saavutettiinko se? YKAn neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen kertoo neuvottelujen kulusta eri sopimusaloilla.

13.3.2018

 Petri Toiviainen 

Mikä ihmeen järjestöpäätös?

Kun ammattiliitto tekee järjestöpäätöksen osallistumisesta työtaisteluun, se tavallaan levittää ”sateenvarjon” jäsenistönsä ylle. Mahdolliset saktiot tulevat liiton maksettaviksi, eivät yksittäisten jäsenten.

28.2.2018

 Riikka Pajunen 

8 keinoa parempaan palautteeseen

Kyllä työ tekijäänsä kiittää – vai kiittääkö? Ratkaisukeskeinen uravalmentaja Riikka Pajunen kirjoittaa blogissaan, miten esihenkilö voi kehittää taitojaan palautteenantajana. Tai ei pelkästään esihenkilö, muutkin työyhteisössä voivat opetella antamaan palautetta.

19.12.2017

 Vesa Vihriälä 

Julkinen sektori – pyhimys vai piru?

Sote-uudistus on oiva esimerkki julkista sektoria koskevasta ideologisesta keskustelusta. Uudistuksen kriitikoiden mielestä yksityisten toimijoiden päästäminen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tuottajiksi ja kansalaisten valinnanvapaus johtavat voitontavoittelun takia alihoitoon ja ylihoitoon sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Yksityinen palveluntuotanto on myös moraalisesti arveluttavaa, kun ihmisten hädällä ”rahastetaan” ja voitot pahimmillaan viedään ulkomaille suomalaisen verotuksen ulottumattomiin.  Tässä katsonnassa julkinen sektori näyttäytyy paitsi tehokkaana ja oikeudenmukaisena toimijana myös yleistä etua ajaessaan moraalisesti ylivoimaisena.

4.12.2017

 Olli Kangas 

Tutkimuksen ja politiikan vaikea yhteiselo

Saksalaisen sosiologi Max Weber (1864–1920) pohti aikoinaan politiikan ja tutkimuksen välistä suhdetta. Hän erotti kaksi käsitettä: Das Sein ja das…

1.12.2017

 Katri Blomster 

Utopia naisten oikeuksista

Suomessa poliisi on ystävä, ja kaikki lapset pääsevät tarhaan. Näin paukuttaa filippiiniläinen kollegani huoneelliselle kotiapulaisia Metro Manilassa kesäkuun aamuna. Naiset…

26.10.2017

 Wilma Karikko 

Kantaaottavampi ay-liike lunastaa legitimiteettinsä

Hankalina aikoina on helppoa sortua populismiin, jossa syntipukkeja epävarmuuteen ja työelämän huononnuksiin etsitään ulkopuolelta. Tämä ei voi olla meidän tiemme. Ay-liikkeellä on historiastaan nouseva moraalinen velvollisuus toimia paremman kehityksen suunnannäyttäjänä yhteiskunnassa.

5.10.2017

 Tarja Arkio 

Innostus tarttuu

Työn arjessa ei pitäisi olla mitään pidäkkeitä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Itse koen ongelmalliseksi sen, että näiden teemojen ympärillä ei kupli innostusta. Millä tehdä tasa-arvon edistämisestä niin vastaansanomattoman viettelevää, iloista ja innostavaa, että edelläkävijöiden jengiin on tunkua?

5.6.2017

 Maria Loima 

Työura alkaa usein jo opiskeluaikana – ja se on kaikkien etu

Opiskeluaika ja työura eivät ole toisistaan irrallisia, ja siksi on kovin vanhanaikaista ajatella, että työura alkaisi valmistumisesta ja työelämä olisi jokin muusta elämästä irrallinen musta aukko, johon valmistuttuaan putoaa.

2.6.2017

 Veera Reko 

Opiskelijan työ kehittää itsetuntemusta

Omaa osaamistaan on helpompi perustella, jos on kerryttänyt työkokemusta. Työuran aloittaminen jo opintojen aikana ei välttämättä aina tarkoita pelkästään palkkatyötä. Monet järjestöaktiivit kerryttävät opintojensa ohella osaamistaan lähes huomaamattaan hyvinkin ammattimaisesti.

26.5.2017

 Jaakko Kalske 

Opiskelijan työ – ei ahneutta vaan elämää

Opiskelijoiden työelämään siirtyminen on joko suoraan tai välillisesti otsikoissa suhteellisen usein. Useimmiten keskustelu kiteytyy lähinnä opiskeluaikojen rajauksiin tai ”kannusteisiin” saada opinnot valmiiksi nopeammin kuin nykyään.

15.5.2017

 Juha Itkonen 

Oikeassa paikassa

Kolmas kerta toden sanoi. Olin perheeni vanhin lapsi, vanhempani eivät olleet edes ylioppilaita, käsitykseni akateemisista opinnoista olivat olemattomat. Jälkikäteen ajatellen ei siis tunnu kovinkaan ihmeelliseltä, etten osunut ensimmäisellä yrittämällä itselleni sopivaan paikkaan.

5.5.2017

 Rosa Meriläinen 

Ihana yhteiskunta­tieteilijyys

Käsitteet on määriteltävä ja yhteiskunnan rakenteet tunnistettava. Nämä lienevät kaksi tärkeintä oppia, jotka ovat tehneet minusta yhteiskuntatieteilijän.

23.1.2017

 Laura Salonen 

Työkyky yhteiskunnan perustana

Tehokkain tapa työkykyongelmien tunnistamiselle, ennaltaehkäisemiselle ja estämiselle on jatkaa laadukasta tutkimustyötä ja tiivistää yhteistyötä alan osaajien sekä poliittisten päättäjien kesken.

17.1.2017

 Minna Toivanen 

Kun sähköposti kilahtaa

Uppoudun työhöni, syvennyn asiantuntijuuteni sisältöihin. Perehdyn, annan sisältöjen kuljettaa, intohimon viedä.

13.12.2016

 Piritta Jokelainen 

Kolmen kutosen remontti – perhevapaat uusiksi

YKA on tänään 13.12. julkaissut ehdotuksensa perhevapaiden uudistamiseksi. YKAn malli perustuu 6+6+6-malliin, jota on muokattu lisäämällä vapaiden käytön joustoja sekä huomioimalla…

8.12.2016

 Eetu Heiska 

#EetulleTöitä – Tärpit sosiaaliseen työnhakuun

Syyskuun lopussa vapauduin työmarkkinoiden käytettäväksi määräaikaisen sopimukseni päättyessä. Olin valmistumiseni jälkeen tehnyt taloushallinnon töitä, mutta minulla oli kova halu päästä…

2.11.2016

 Johanna Maaniemi 

Saanko riittävästi palkkaa?

Otsikon kysymystä jokainen meistä pohtii väistämättä jossain vaiheessa työuraansa. Se on myös aihe, josta supistaan työpaikkojen käytävillä. Saanko riittävästi palkkaa…

21.10.2016

 Anu Järvensivu 

Peleillä maailmaa parantamaan

Yksi kiinnostavimmista suomalaisista tulevaisuuden lupauksista on kehkeytymässä oleva hyötypelisektori. Digitaalisten hyötypelien markkinoiden uskotaan kasvavan nopeasti miljardeihin euroihin tai dollareihin. Kumpi…

10.10.2016

 Piritta Jokelainen 

Hallitus, tässä korjaussarja työttömyysturvan aktiivimalliin!

Kolmikantainen työllisyysryhmä päätti viime viikolla työskentelynsä - yhteistä näkemystä työttömyysturvan kehittämisestä ei löytynyt. Tämän jälkeen Sipilän hallitus ilmoitti jatkavansa työttömyysturvan…

26.8.2016

 Maria Rytkönen 

Strategisella tiedolla korkeakoulutetuksi

Koulutus periytyy Suomessa, ja vanhempien koulutustaso sekä varallisuus vaikuttavat siihen, millaisia koulutusvalintoja heidän lapsensa tekee. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin monimutkaisempia…

10.6.2016

 Perttu Jämsén 

Työpaikat esiin avoimen datan avulla

Työelämän murros pomppaa silmille ympäri mediakenttää – useimmiten ikävässä valossa. Työmarkkinasopimukset jäävät pöydille samalla kun digitalisaatio hävittää työtä ja globalisaatio…

23.5.2016

 Jaana Villanen 

Nainen, usko osaamiseesi!

Kun saavutamme työssämme jotain sellaista, mitä olemme tavoitelleet, tulee meille päällimmäisenä onnistumisen ilon tunne. Hyvin helposti kuitenkin mieleemme syntyy ripaus…

28.4.2016

 Lotta Metsärinne 

Vad är din talang?

För att bli älskad sägs det att man först måste älska sig själv. För att någon ska förstå ens kunskap…

12.4.2016

 Tero Lahdes 

Luottamus ja yhteistoiminta helpottavat sopimista

Paikallinen sopiminen on päivän kuuma aihe. Työnantaja- ja työntekijäpuoli lienevät yhtä mieltä siitä, että paikallisesti sopimalla voitaisiin tukea yrityksen taloudellista…

6.4.2016

 Anna-Marja Vainio 

Puhetta digitalisaatiosta ja työelämän muutoksesta

Käynnissä oleva digitalisaatio mullistaa työelämämme. Sen myötä voimme hyödyntää tietoa tavalla, josta aiemmin vain tieteiskirjailijat saattoivat haaveilla. Nyt päivittäin syntyy…

3.3.2016

 Tarja Arkio 

Neuron arvoinen nainen

Valitettavasti neuro tavallaan on jo olemassa. Se kuvaa naisten keskiansioiden suhdetta miesten keskiansioihin. Ja siinä missä mies ansaitsee euron, nainen…

11.12.2015

 Heidi Niinikoski 

Työ tekijäänsä opettaa – entä yliopisto?

Kun kritisoi yliopistoa työelämätaitojen opettamisen puutteesta, vastaukseksi saa ”työ tekijäänsä opettaa”. Yliopisto ei siis edes lähtökohtaisesti pyri valmistamaan meitä työelämään.…

10.6.2015

 Marja Känsälä 

Työretriitistä eväitä arkityöhön?

Kesäkuun alussa meitä lähti sekalainen seurankunta Suomenlinnan lautalla kohti AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hankkeen järjestämää työretriittiä. Kukin meistä oli valinnut omia työtehtäviään…

13.3.2015

 Janina Mackiewicz 

Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa

Euroopan komissio on ottanut tehtäväkseen ratkaista Euroopan ongelmat. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeilla Eurooppaan luodaan kasvua, työllisyyttä ja investointeja. Investointipaketin…

25.2.2015

 Ulla-Maija Rajakangas 

Olisiko parempi katsoa kuin katua?

Akava on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ja puheenjohtaja Sture Fjäderin sanoin tehnyt päätöksen, että se ei Insinööriliittoa lukuun ottamatta aio osallistua…