19.12.2017

 Vesa Vihriälä 

Julkinen sektori – pyhimys vai piru?

Sote-uudistus on oiva esimerkki julkista sektoria koskevasta ideologisesta keskustelusta. Uudistuksen kriitikoiden mielestä yksityisten toimijoiden päästäminen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden tuottajiksi ja kansalaisten valinnanvapaus johtavat voitontavoittelun takia alihoitoon ja ylihoitoon sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen. Yksityinen palveluntuotanto on myös moraalisesti arveluttavaa, kun ihmisten hädällä ”rahastetaan” ja voitot pahimmillaan viedään ulkomaille suomalaisen verotuksen ulottumattomiin.  Tässä katsonnassa julkinen sektori näyttäytyy paitsi tehokkaana ja oikeudenmukaisena toimijana myös yleistä etua ajaessaan moraalisesti ylivoimaisena.

1.12.2017

 Katri Blomster 

Utopia naisten oikeuksista

Suomessa poliisi on ystävä, ja kaikki lapset pääsevät tarhaan. Näin paukuttaa filippiiniläinen kollegani huoneelliselle kotiapulaisia Metro Manilassa kesäkuun aamuna. Naiset…

30.11.2017

 Piritta Jokelainen 

Suomen korkeakoulu – enemmän kuin osiensa summa

Lokakuun lopussa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriössä tänä vuonna hartaasti valmisteltu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Korkeakouluvision keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi…

26.10.2017

 Wilma Karikko 

Kantaaottavampi ay-liike lunastaa legitimiteettinsä

Hankalina aikoina on helppoa sortua populismiin, jossa syntipukkeja epävarmuuteen ja työelämän huononnuksiin etsitään ulkopuolelta. Tämä ei voi olla meidän tiemme. Ay-liikkeellä on historiastaan nouseva moraalinen velvollisuus toimia paremman kehityksen suunnannäyttäjänä yhteiskunnassa.

5.10.2017

 Tarja Arkio 

Innostus tarttuu

Työn arjessa ei pitäisi olla mitään pidäkkeitä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Itse koen ongelmalliseksi sen, että näiden teemojen ympärillä ei kupli innostusta. Millä tehdä tasa-arvon edistämisestä niin vastaansanomattoman viettelevää, iloista ja innostavaa, että edelläkävijöiden jengiin on tunkua?

20.6.2017

 Petri Toiviainen 

Päivittyykö työaikalaki 2000-luvulle?

Työaikalakia ollaan uudistamassa, eikä syyttä. Nykyinen laki on tehty aivan toisenlaisiin oloihin kuin missä nyt elämme ja työtä teemme. YKAn neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen avaa blogissaan lakiuudistuksen tavoitteita ykalaisesta näkökulmasta.

5.6.2017

 Maria Loima 

Työura alkaa usein jo opiskeluaikana – ja se on kaikkien etu

Opiskeluaika ja työura eivät ole toisistaan irrallisia, ja siksi on kovin vanhanaikaista ajatella, että työura alkaisi valmistumisesta ja työelämä olisi jokin muusta elämästä irrallinen musta aukko, johon valmistuttuaan putoaa.

2.6.2017

 Veera Reko 

Opiskelijan työ kehittää itsetuntemusta

Omaa osaamistaan on helpompi perustella, jos on kerryttänyt työkokemusta. Työuran aloittaminen jo opintojen aikana ei välttämättä aina tarkoita pelkästään palkkatyötä. Monet järjestöaktiivit kerryttävät opintojensa ohella osaamistaan lähes huomaamattaan hyvinkin ammattimaisesti.

26.5.2017

 Jaakko Kalske 

Opiskelijan työ – ei ahneutta vaan elämää

Opiskelijoiden työelämään siirtyminen on joko suoraan tai välillisesti otsikoissa suhteellisen usein. Useimmiten keskustelu kiteytyy lähinnä opiskeluaikojen rajauksiin tai ”kannusteisiin” saada opinnot valmiiksi nopeammin kuin nykyään.

15.5.2017

 Juha Itkonen 

Oikeassa paikassa

Kolmas kerta toden sanoi. Olin perheeni vanhin lapsi, vanhempani eivät olleet edes ylioppilaita, käsitykseni akateemisista opinnoista olivat olemattomat. Jälkikäteen ajatellen ei siis tunnu kovinkaan ihmeelliseltä, etten osunut ensimmäisellä yrittämällä itselleni sopivaan paikkaan.

5.5.2017

 Rosa Meriläinen 

Ihana yhteiskunta­tieteilijyys

Käsitteet on määriteltävä ja yhteiskunnan rakenteet tunnistettava. Nämä lienevät kaksi tärkeintä oppia, jotka ovat tehneet minusta yhteiskuntatieteilijän.