Angela Merkel: ”Wir schaffen das!”

Saksasta kuuluu kummia. Kymmenen vuotta maataan suvereenisti johtaneen liittokansleri Angela Merkelin poliittinen tähti on kääntynyt jyrkkään laskuun. Syykin on selvä: Merkel on pitänyt itsepintaisesti kiinni lupauksestaan ottaa vastaan kaikki Saksaan pyrkivät pakolaiset ja taata jokaiselle ihmisarvoisen kohtelun. Vuonna 2015 tämän lupauksen lunastaminen tarkoittaa yli 800 000 turvapaikanhakijan vastaanottamista. Mikään ei viittaa siihen, että tulijoiden virta […]

Vuonna 2015 tämän lupauksen lunastaminen tarkoittaa yli 800 000 turvapaikanhakijan vastaanottamista. Mikään ei viittaa siihen, että tulijoiden virta lähivuosina ehtyy.

”Turvapaikkaoikeus on asia, johon ei aseteta määrällisiä ylärajoja.” Tästä periaatteesta Merkel ei aio mistään hinnasta luopua. Hän on selvästi asettanut kaiken arvovaltansa peliin, jossa on kyse, ei enemmästä eikä vähemmästä kuin hänen omasta poliittisesta tulevaisuudestaan.

Tähän saakka saksalaiset ovat luottaneet Merkeliin kuin vuoreen. Pitkiin aikoihin ei Saksassa ole ollut kansleria, jolla olisi ollut niin luja ja laaja kannatus yli puoluerajojen. Pahimman eurokriisin riepotellessakin hän sai rivit pysymään koossa ja nousi kiistatta Euroopan johtavaksi poliitikoksi. Nyt usko on alkanut hiipua, ja mielipidekyselyiden mukaan enemmistö ei enää luota siihen, että Merkel selviytyy kuiville umpikujasta, johon hän on pakolaiskriisissä ajautunut.

Merkelin pakolaispolitiikka on muuttunut suorastaan punavihreäksi

Mielipidemittausten numerot puhuvat selvää kieltään: liittokansleri Angela Merkel ja hänen puolueensa kristillisdemokraattinen unioni CDU ovat kuluneen syksyn aikana ajautuneet kannatusmittauksissa syöksykierteeseen. Lokakuun lopun mittausten mukaan Merkelin johtama CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue kristillissosiaalinen unioni CSU saisivat vain 37 prosenttia äänistä, jos liittopäivävaalit pidettäisiin nyt. Parissa kuukaudessa kannatuksesta on sulanut peräti neljä prosenttiyksikköä. Jopa joka kolmas äänestäjä on sitä mieltä, että kanslerin olisi syytä erota ennenaikaisesti.

Eikä tässä vielä kaikki. Merkelin kannattajien joukossa on tapahtunut myös yllättäviä siirtymiä. Hän on menettänyt joukoittain oman puolueensa väkeä mutta voittanut uusia tukijoita vihreiden ja jopa vasemmistopuolue Linken riveistä. Arvostelijat, joiden mukaan Merkelin pakolaispolitiikka on muuttunut suorastaan punavihreäksi, eivät taida olla ihan väärässä.

Lokakuun lopulla voitiin Suomenkin lehdistä lukea hätkähdyttävä uutinen: Angela Merkeliä vastaan on tehty yli 400 rikosilmoitusta. Ilmiantajat syyttävät kansleria valtiopetoksesta. Teko on heidän mielestään valtiopetos siksi, että pakolaispolitiikan seuraukset horjuttavat Saksan perustuslaillista järjestelmää. On täysin selvää, ettei tuomioistuin syytettä nosta. Se vaatisi, että teosta epäilty on käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhannut väkivallalla.

Saksan politiikassa on nyt uusi tilanne. Viime vuodet Saksaa vakaalla kädellä johtaneen liittokansleri Angela Merkelin poliittinen tulevaisuus on epävarma. Vielä viime elokuun alussa hän antoi ymmärtää pyrkivänsä jatkokaudelle vuoden 2017 vaaleissa. Kun joku, olipa se kuka hyvänsä, hänet haastaa, vaalien ykkösteemaksi nousee vuorenvarmasti pakolaispolitiikka. Saksan vaikean historian muistaen voi vain toivoa, ettei vaalitaistelu kärjisty ja provosoi tarpeetonta muukalaisvihamielisyyttä. Saksassakin sille on valitettavan paljon kasvupotentiaalia.