Arkista aherrusta kritiikin keskellä
Ensin hyvät uutiset: liiton jäsenmäärä on kesän aikana ylittänyt 12 000. Kiitos luottamuksesta! Mitä enemmän yhteiskunta-alan korkeakoulutettuja on saman katon alla, sitä tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia palveluja liitto pystyy tarjoamaan. Ammattiyhdistystoiminnan perustana on aina ollut joukkovoima, ja kollektiivin tarpeista edunvalvontaa edelleen tehdään. Kollektiivinen edunvalvonta saattaa kuulostaa etäiseltä, mutta on itse asiassa hyvinkin lähellä jokaisen työntekijän […]
Ensin hyvät uutiset: liiton jäsenmäärä on kesän aikana ylittänyt 12 000. Kiitos luottamuksesta! Mitä enemmän yhteiskunta-alan korkeakoulutettuja on saman katon alla, sitä tehokkaampaa edunvalvontaa ja parempia palveluja liitto pystyy tarjoamaan. Ammattiyhdistystoiminnan perustana on aina ollut joukkovoima, ja kollektiivin tarpeista edunvalvontaa edelleen tehdään.
Kollektiivinen edunvalvonta saattaa kuulostaa etäiseltä, mutta on itse asiassa hyvinkin lähellä jokaisen työntekijän arkea. Siinä on kyse järjestäytymisestä ja yhteisten tavoitteiden ajamisesta: neuvotellaan, solmitaan ja valvotaan työehtosopimuksia. Tämä on ammattiliittojen ydinosaamista, jota luottamusmiesjärjestelmä täydentää. Työpaikkojen luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien panosta ei voi liikaa korostaa, sillä he tekevät arvokasta kenttätyötä edunvalvonnan eteen. Tässä lehdessä sivulla 18 liiton neuvottelupäälliköt avaavat arkista aherrustaan kollektiivisen edunvalvonnan parissa ja sivulla 16 pääluottamusmies kertoo, miten ura vei aluehallinnon luottamustehtäviin.
Sitten huonot uutiset: ay-liikkeen tarpeellisuus on kyseenalaistettu monelta suunnalta viime aikoina. Ay-toimintaa on kuvailtu sanoilla jämähtänyt, hierarkkinen, byrokraattinen, vanhanaikainen ja elitistinen. Ammattiyhdistysliikettä tutkiva professori Harri Melin sanoi Ylen haastattelussa kesällä, että ”liittokokoukset ja asiakirjapinot kuulostavat pölyiseltä tuulahdukselta menneestä maailmasta”. Hänen mielestään sosiaalisen median ajalla tarvittaisiin uudenlaista ketteryyttä ja löyhiä verkostoja.
Niin kauan kuin on rekisteröityjä yhdistyksiä, on sääntömääräisiä kokouksia. Mutta ei yhdistyksen sääntöjen mukainen rakenne tee siitä automaattisesti jäykkää. Seurasin viime keväänä liiton uuden valtuuston ensimmäistä kokousta, jossa ei pölyisyydestä ollut tietoakaan. Valtuusto oli valtavan innostunut kehittämään toimintaa ja ideoi ennakkoluulottomasti. Hierarkiaa tarvittiin vain puheenjohtajan nuijan kopauttamisen hetkellä. Näin omin silmin, että ammattiliiton valtuustokin voi olla yhtä innovatiivinen kuin moderni workshop.
Työelämän pelisäännöt ovat pitkälti ammattiliittojen vuosikymmenten työn aikaansaannosta. Koska globalisaatio ja työelämän muutokset haastavat nykyistä sopimusjärjestelmää, järjestelmän täytyy pystyä tarvittaessa muuttumaan. Pistävästäkään palautteesta ei pidä säikähtää vaan tarttua siihen ja miettiä, miten toimintatapoja pitäisi päivittää. Liiton jäsenenä olet osa ammattiyhdistysliikettä: Pitäisikö ammattiyhdistysliikkeen mielestäsi muuttua ja jos, niin miten? Anna rohkeasti palautetta, olemme ketterästi kuulolla postitse, puhelimitse, sähköpostitse – niin, ja tietenkin sosiaalisessa mediassa.
Kati Ahtiainen
Kirjoittaja on VTM ja YKAn viestintäpäällikkö.