Vierailija

8.12.2016

 Eetu Heiska 

#EetulleTöitä – Tärpit sosiaaliseen työnhakuun

Syyskuun lopussa vapauduin työmarkkinoiden käytettäväksi määräaikaisen sopimukseni päättyessä. Olin valmistumiseni jälkeen tehnyt taloushallinnon töitä, mutta minulla oli kova halu päästä nk. oman alan töihin. Tulin johtopäätökseen, että jos koulutus tuntuu menevän töissä hukkaan, silloin pitää uskaltaa hypätä. Vaikka olinkin hakenut aktiivisesti kiinnostaviin paikkoihin myös töiden ohessa, halusin panostaa työnhakuun kaikkeni, ja se vaatii aikaa. Alusta […]

Syyskuun lopussa vapauduin työmarkkinoiden käytettäväksi määräaikaisen sopimukseni päättyessä. Olin valmistumiseni jälkeen tehnyt taloushallinnon töitä, mutta minulla oli kova halu päästä nk. oman alan töihin. Tulin johtopäätökseen, että jos koulutus tuntuu menevän töissä hukkaan, silloin pitää uskaltaa hypätä. Vaikka olinkin hakenut aktiivisesti kiinnostaviin paikkoihin myös töiden ohessa, halusin panostaa työnhakuun kaikkeni, ja se vaatii aikaa.

Alusta asti oli selvää, että hyödyntäisin verkostojani parhaani mukaan. Näinhän meitä neuvotaan, ja etenkin yhteiskuntatieteellisellä alalla korostetaan syystäkin verkostojen tärkeyttä. Suomi on myös kovin pieni maa. Tietenkään en rajoittanut työnhakuani Jyväskylään tai edes Suomeen, vaan hain kiinnostavia paikkoja pitkin Eurooppaa. Kerroin työnhaustani sosiaalisessa mediassa, joidenkin mielestä varmasti kyllästymiseen asti. Aktivoin LinkedIn-profiiliani; pyysin työkavereiltani suosituksia, jaoin kokemuksiani työnhausta Facebookissa ja Twitterissä omalla aihetunnisteellani #EetulleTöitä. Lisäksi aina ihmisiä tavatessani muistutin työnhaustani. Havaitsin, että verkostoissani on runsaasti ihmisiä, jotka tsemppaavat, vinkkaavat työpaikoista ja ovat valmiita tukemaan minua jopa kommentoimalla hakemuksiani.

Ensimmäiseen haastatteluun pääsin jo ensimmäisenä työttömyyspäivänäni. Vaikkei se johtanutkaan palkkaamiseen, oli se varsin hyvä alku. Sen kautta löysin Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen Koutsaamo-hankkeen, jossa korkeakoulutettuja valmennetaan yksilöllisesti työnhakuun. Sieltä sain arvokasta tukea, tsemppausta ja apua hakemusten viilaamiseen.

Yksi vaikeimmista asioista työnhaussa minulle oli oman osaamisen sanallistaminen. Opinnoista, töistä ja järjestöhommista osaamista on kuitenkin kertynyt monipuolisesti, mutta sen auki kirjoittaminen tuotti ajoittain ongelmia. Toinen hankaluus on yrittää saada työnantaja ymmärtämään, että ekonomin tai diplomi-insinöörin sijaan aika moneen työhön voisi palkata myös yhteiskuntatieteilijän. Tässä liitto tekee hyvää työtä yhteiskuntatieteilijän profiilia nostaessaan.

Päädyin hakemaan runsaasti järjestösektorin työpaikkoja, sillä ne vastasivat osaamistani parhaiten. Kävin muutamissa haastatteluissa ja lopulta työpaikka irtosi vain kuuden viikon hakemisen jälkeen. Pian ensimmäisen jälkeen tulin valituksi toiseenkin paikkaan. Ainakin viisi ihmistä ehti vinkata minulle saamastani työpaikasta sen haun alettua. Näkisin, että kannattaa siis rekrytoida verkostot mukaan omaan työnhakuun.

Hetkittäin työnhaussa kokee kelpaamattomuutta, kun sähköpostilaatikkoon kilahtelee haastattelukutsujen sijaan ”Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun”-kirjeitä. Silloin vertaistuki, ystävien tsemppaaminen ja vanhojen työtodistusten lukeminen auttoivat minua. Useasti sain kuulla, että: ”sun on pakko saada töitä. Jos sua ei onnista, niin ei meillä muilla ole mitään mahdollisuutta!” Vaikka välillä tuntui vaikealta korostaa itseään, niin vanha sanonta kissan hännän nostamisesta pitää työnhaussa paikkansa. Kehut kannattaa hakemuksissa sijoittaa toisten suuhun, jos itse epäröi omaa erinomaisuuttaan.

Parhaat vinkit, joita voin antaa:

  • Aktivoi verkostot. Kerro työnhaustasi sosiaalisessa mediassa ja ystävillesi kasvokkain.
  • CV kuosiin. Visuaalinen ansioluettelo tai perinteisempi, luetuta muilla, ota ideoita vastaan.
  • Älä lannistu, vaikka välillä tuntisit kelpaamattomuutta. Työmarkkinatilanne on vaikea.
  • Kokeile sosiaalisen median voimaa. Luo oma aihetunniste, kerro työnhakuprosessistasi.
  • Löydä oma ydinosaamisalueesi, sanallista osaamisesi. Saatat löytää ihan uusia mahdollisia työpaikkoja.

Lykkyä työnhakuun. Toiselle sijalle rekrytoinnissa päätyminen ottaa hetken päähän, mutta vahvistaa jatkossa. Näin voin omakohtaisesti kertoa. Passivoituminen on pahinta, mitä voi itselleen tehdä. Ainakin yksi hakemus arkipäivässä, niin rytmi pysyy yllä ja aamulla on syy nousta sängystä. Itse en malta odottaa vuoden vaihtumista ja töiden alkamista. Hieno tunne, kun tietää saavansa tehdä ensi vuoden haastavia ja mielekkäitä töitä.

Eetu Heiska

Kirjoittaja aloittaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäsenpalvelu- ja järjestösihteerinä vuoden alussa.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli