Vierailija

20.3.2019

 Tuovi Rautjoki 

Esimies on muutoksen tekijä

Työyhteisöissä eletään nykyään jatkuvan muutoksen keskellä. Yritämme sopeutua toimintaympäristömme muutoksiin ja samalla muuttua itse. Vaatimukset osaamisen kehittämiselle ovat aiempaa suurempia: toimintaympäristö ja työnteon tavat muuttuvat vauhdilla. Muutoksen ja kehittymisen paine kohdistuu erityisesti esimiehiin, joiden tehtävä on toteuttaa työyhteisön strategiaa yhdessä henkilöstön kanssa.

Esimiehen osa on olla auttaja. Esimies auttaa tiimiään onnistumaan työssään ja johtoa toteuttamaan strategiaa. Esimies auttaa ja toimii vertaistukena myös kollegoilleen, muille esimiehille. Moni esimies tekee tämän lisäksi myös omaa asiantuntijatyötään.

Esimies, laita happinaamari ensin itsellesi

Auttajan työssä onnistuminen edellyttää toisen jatkuvaa kuuntelua, asioiden selittämistä ja tulkintaa, rohkaisua ja tukea. Esimies kohtaa työssään erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Työn ja yksityiselämän haasteet kietoutuvat toinen toisiinsa ja vaikuttavat työssä jaksamiseen. Esimies tasapainottelee auttajana organisaation tulostavoitteiden ja henkilöstön voimavarojen välissä.

Toisen onnistunut auttaminen vaatii esimieheltä hyvää itsetuntemusta ja hyviä omia voimavaroja. Esimieheltä vaaditaan tunnetaitoja eli toisen tunteiden huomaamista, ymmärtämistä ja sanoittamista. Tunnetaitojen edellytys on omien tunteiden ja niiden vaikutuksen ymmärtäminen. Muutoin esimies on vaarassa ajautua toisen tunnetilojen vietäväksi tai välittää liikaa toiselle henkilökohtaisia tunteitaan. Toisaalta esimies ei voi auttaa ilman omien tunteiden ja kokemusten peilaamista auttamistilanteessa. Ilman niitä auttamisesta tulee teknistä ja kylmää suorittamista. Esimiehen tulisi siis olla henkisesti riittävän lähellä ja kuitenkin riittävän kaukana.

Strategiat muuttuvat nopeasti, ihminen hitaasti

Työyhteisöjen muutos on jatkuvaa. Uudet strategiat ja organisaatiomuutokset kiihdyttävät muutoksen tahtia hetkellisesti. Henkilöstö pyrkii pysyttelemään tahdissa mukana: osa pysyy hyvin kärkijoukossa, toiset jäävät vähän jälkeen ja toiset paljon. Esimies on valmentaja, joka yrittää sukkuloida kärkijoukon, keskivälin porukan ja hitaimpien välillä.

Organisaatiomuutoksista ja strategioista on puhuttu paljon, mutta ihmisen kyvystä muutokseen voisi puhua enemmän. Miten voisimme paremmin huomioida työyhteisöissä ihmisten hyvin erilaiset muutosvalmiudet? Riittävätkö esimiesten voimavarat tämän erilaisuuden kohtaamiseen arjessa, sen sanoittamiseen johdolle ja alaisten muutoskyvyn tukemiseen ja rakentamiseen? Kun ihmiset juoksevat muutoksen rataa eri tahtiin, esimiehen voimavarat ovat koetuksella räätälöidyn tuen antamiseen. Aika saattaa mennä helposti hitaimman ryhmän kanssa, jolloin edellä käyvät jäävät huomiotta. Jos asiaa tarkastelee organisaation muutosjohtamisen näkökulmasta, ei tämä ole parasta mahdollista voimavarojen käyttöä.

Miten voisimme paremmin huomioida työyhteisöissä ihmisten hyvin erilaiset muutosvalmiudet?

Esimiestyön rinnalle tarvittaisiinkin paljon nykyistä enemmän työyhteisön ulkopuolisia auttajia: henkilökohtaisia valmentajia ja työnohjaajia. Nämä voisivat vähentää esimiehen auttajan kuormaa erityistilanteissa ja tehdä tilaa esimiesten kokonaisvaltaisemmalle muutoksen johtamiselle, josta hyötyisivät useammat. Esimies ansaitsisi myös itse henkilökohtaisen auttajan, joka voisi valmentaa tarkastelemaan kriittisesti oman esimiestyön käytäntöjä ja tukea työssä jaksamista.

 

Lukuvinkki: Martti Lindqvist, Auttajan varjo (2017)

Tuovi Rautjoki

Kirjoittaja on YTM ja viestintäpäällikkö Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV). Hän aloittaa YKAn uuden asiantuntijaesittelysarjan.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli