Hallitus, tässä korjaussarja työttömyysturvan aktiivimalliin!
Kolmikantainen työllisyysryhmä päätti viime viikolla työskentelynsä – yhteistä näkemystä työttömyysturvan kehittämisestä ei löytynyt. Tämän jälkeen Sipilän hallitus ilmoitti jatkavansa työttömyysturvan ”aktiivimallin” valmistelua työryhmän raportin perusteella. Työttömällä työnhakijalla olisi jatkossa omavastuupäiviä, jotka muuttuisivat korvauspäiviksi, jos tämä on ollut edeltävän kolmen kuukauden aikana töissä vähintään 18 tunnin ajan neljän viikon aikana TAI osallistunut työllistymistä edellyttäviin palveluihin viiden […]
Kolmikantainen työllisyysryhmä päätti viime viikolla työskentelynsä – yhteistä näkemystä työttömyysturvan kehittämisestä ei löytynyt. Tämän jälkeen Sipilän hallitus ilmoitti jatkavansa työttömyysturvan ”aktiivimallin” valmistelua työryhmän raportin perusteella.
Työttömällä työnhakijalla olisi jatkossa omavastuupäiviä, jotka muuttuisivat korvauspäiviksi, jos tämä on ollut edeltävän kolmen kuukauden aikana töissä vähintään 18 tunnin ajan neljän viikon aikana TAI osallistunut työllistymistä edellyttäviin palveluihin viiden päivän ajan. Jos nämä ehdot eivät täyty, työtön menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa – eli työttömyysturvan taso laskee 4,65 prosenttia (Lähde: Akava)
Työttömän aktiivisuutta arvioidaan kolmen kuukauden välein järjestettävissä haastatteluissa.
Mitä tämä sitten tarkoittaa työttömälle korkeakoulutetulle? Asiantuntijoille ja esimiehille ei varsinaisesti ole 18 tunnin pätkätöiden markkinoita. Uudistuksen ajatuksena lienee sinällään oikeansuuntainen ajatus siitä, että lyhytkin työpätkä on parempi kuin 100 prosenttinen työttömyys ja työkokemus voi edistää pysyvämmän pestin saamista. Korkeasti koulutetulle ei kuitenkaan
- ole tarjolla osaamistaan vastaavaa työtä vähintään 18-tuntisina minipätkinä tai
- ole vähemmän vaativasta työstä (jota voisi olla tarjolla) hyötyä työllistymisessä osaamista vastaaviin töihin.
Entäs ne työllistymistä edistävät toimenpiteet? Kuten TE-toimistojen ja akavalaisten ammattiliittojen pilottiyhteistyössä viime vuonna (jossa YKA oli mukana) todettiin, ei TE-toimistoilla ole tarjolla juurikaan toimenpiteitä tai palveluita korkeasti koulutetuille, joiden oletetaan hakevan työtä ja työllistyvän omatoimisesti. Aktiivinenkaan itsenäinen työnhaku ei riitä täyttämään aktiivisuuden kriteereitä niin, että omavastuupäiviltä välttyisi. Osuvien palveluiden puuttuessa moni korkeasti koulutettu käyttäisi myös mielellään työttömyysaikaa hyödykseen ja kehittäisi osaamistaan, mutta omaehtoiseen opiskeluun liittyvät rajaukset ja tarveharkinta saattavat estää esimerkiksi oma-aloitteisen kurssien käymisen.
Tilanne on siis kinkkinen: aktiivinen itsenäinen työnhaku (jota korkeakoulutetulta työttömältä nimenomaan odotetaan) ei riitä aktiivisuudeksi, työllistymistä edistäviä palveluita on heikosti tarjolla ja omaehtoiseen opiskeluunkaan ei välttämättä lupaa heru. Asiantuntijoiden osaamista vastaavaa työtä ei tehdä 18 tunnin pätkissä.
Parhaalla tahdollakaan ei voi sanoa, että hallituksen suunnittelema työttömyysturvan ”aktiivimalli” olisi korkeasti koulutetuille juuri muuta kuin työttömyysturvan leikkausautomaatti työttömyyden pitkittyessä.
Miten hallituksen suunnitelmia pitäisi muuttaa – jos siis työttömyysturvan porrastus halutaan tehdä ja samalla aidosti edistää työllistymistä? Tässä muutama ehdotus:
- Aktiivisuuden osoitukseksi hyväksytään myös uuttera omatoiminen työnhaku. Tämän voisi todistaa esimerkiksi työhakemuksilla ja tarvittaessa tarkistaa asia hakemuksen vastaanottaneelta työnantajalta.
- Aktiiviseksi työllistymispalveluihin osallistumiseksi hyväksytään myös viiden päivän työtä vastaava omaehtoinen opiskelu. Tätä voi tarvittaessa arvioida esimerkiksi suoritetuilla opintopisteillä: viiden 7,5 tunnin mittaisen päivän opiskelu (37,5 h) vastaa 1,4 opintopistettä (yksi opintopiste vastaa 27 tunnin työpanosta). Riittävä aktiivisuus voisi siis edellyttää 2 opintopisteen suorittamista kolmen kuukauden aikana.
- Väljennetään omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia työttömyysturvalla. Esimerkiksi Akava on ehdottanut omaehtoisen opiskelun mahdollistamista kaikille työttömille, kunhan työtön olisi samalla työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä.
- Lisäksi huolehditaan siitä, että jokaiselle TE-palveluiden asiakasryhmälle on näiden tarpeita vastaavia palveluita tarjolla. Tämä tarkoittaa asiakaspalvelun riittävää resursointia ja palvelutarjonnan (esimerkiksi koulutusten ja valmennusten) lisäämistä esimerkiksi ostopalveluina.
Piritta Jokelainen
Kirjoittaja on YKAn koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija. Hän on koulutukseltaan VTM.
