Hyvä johtaja palvelee koko Akavaa

Johtamisella on iso merkitys organisaatiossa. Myös Akava tarvitsee kukoistaakseen hyvää johtamista. Miten Maria Teikari edistäisi Akavan puheenjohtajana parempaa johtamista sekä Akavassa että koko suomalaisessa yhteiskunnassa?

Tiedämme tutkimuksista, että jos suomalaisilla työpaikoilla panostettaisiin johtamisen laatuun, henkilöstön tuottavuus ja hyvinvointi kasvaisivat. Panostukset johtamiseen voisivat johtaa merkittävään tuottavuuden kasvuun työpaikoilla.

Merkittäviä panostuksia, jotka kasvattaisivat Suomen kilpailukykyä ja kohentaisivat suomalaisten mielenterveyttä.

Johtaminen on minulle tärkeä aihe. Harmillisesti sitä usein mystifioidaan liikaa. Johtamisella on organisaatioissa iso rooli, ja johtajalla paljon valtaa ja vastuuta.

Johtajamyyttien on aika kuolla

Suomessa elää edelleen vahva myytti synnynnäisestä johtajasta. Todellisuudessa hyväksi johtajaksi voi oppia melkein kuka vain, koska kyse on ammattitaidosta. Johtaminen on sitä, että luottaa itseensä ja työntekijöihinsä, kuuntelee heitä aktiivisesti ja etsii ratkaisuja yhdessä heidän kanssaan. Työntekijät ansaitsevat tasokasta johtamista ja motivoituneita johtajia.

Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuraaminen selkeyttää työtä ja tuo onnistumisen kokemuksia. Työnsä kokee todennäköisesti merkityksellisemmäksi, jos huomaa, että saavuttaa tavoittelemiaan asioita. Tämä taas edellyttää, että on asettanut työlleen sekä isompia että pienempiä tavoitteita. Fiksu johtaja auttaa tiimiläisiään tavoitteiden laatimisessa. Tulosten saavuttaminen on sekä työntekijän että organisaation etu.

Työntekijät ansaitsevat tasokasta johtamista ja motivoituneita johtajia.

Itse tuskailin vielä nuorempana, etten hallinnut mitään substanssia, kun osasin – ja halusin – vain johtaa. Hallintotieteiden opiskelukin valmensi minua johtajaksi, mutta koin jonkinlaisen osaamisen ytimen vielä puuttuvan: Näin virheellisesti johtamisen kehyksenä, en substanssina. Kokemuksen myötä tajusin nielleeni kotimaisen ajatusharhan.

Johtaminen on osaamiseni ydin, ja johtajana palvelen organisaatiotani.

Johtaminen onkin nimenomaan palvelua. Yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden palvelua kohti tavoitteita ja parempia tuloksia.

Myös Akava tarvitsee kukoistaakseen hyvää johtamista. Hyvä johtaja ymmärtää Akavan jäsenten moninaisuuden ja kuuntelee heitä – myös eriäviä mielipiteitä. Hän hyödyntää Akava-yhteisön asiantuntemusta ja asiantuntijoita kantojen valmistelussa ja tuo Akavan kenttää yhteen sitouttaen yhteisten tavoitteiden taakse. Hyvä johtaja on koko Akava-yhteisön käytettävissä, kuten ammattijohtajan kuuluukin olla.

Kuinka sitten Akavan puheenjohtajana edistäisin parempaa johtamista koko suomalaisessa yhteiskunnassa?

Haluan käynnistää kansallisen johtamisohjelman, jossa monialaisesti ja -tasoisesti käymme tuottavuusongelman kimppuun. Akavan pitäisi työelämän suunnannäyttäjänä olla tässä avauskokoonpanon hyökkääjä.

Mitä jos pelkkien taloudellisten tulostavoitteiden sijaan johtajia palkittaisiin työyhteisön hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden perusteella?

Konkreettisena keinona johtamisen kehittämiseen voisi olla esimerkiksi johtajien palkitseminen uudella tavalla. Mitä jos pelkkien taloudellisten tulostavoitteiden sijaan johtajia palkittaisiin työyhteisön hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden perusteella? Tiedämme, että nämä seikat takaavat parhaiten tuloksetkin. Toisaalta meidän on taattava johtajille tukea osaamisen ylläpitämiseen ja tarpeeksi aikaa johtamistyön tekemiseen. Entä missä substanssiosaajista kasvatetaan johtamisosaajia? Tässäkin meillä olisi ay-liikkeessä paljon enemmän annettavaa. Kaikki työntekijät ansaitsevat osaamisen kehittämisen suunnitelman, myös pomot.

Niin yksittäisillä työpaikoilla kuin laajemmin työelämässä ja yhteiskunnassa, joku johtaa aina. Jos johtovastuuta ei ole asetettu tai johtajan tittelin saanut ei osaa johtaa, joku ryhtyy silti luotsaamaan tiimiä.

Siksi olisi parempi, että johdossa on ammattijohtaja.