22.10.2015

 Laura Ventä 

Ihmisiä ja työntekijöitä

Mitä yhteistä on suomalaisella ja thaimaalaisella työntekijällä? Me pitkät, vaaleat ja vakavat. He pienet, tummat ja hymyilevät. Taidamme molemmat olla maailmalla ahkeran työntekijän maineessa (hyvä me!). Tuoreempi yhtäläisyys on se, että kummassakin maassa taistellaan parhaillaan työntekijöiden perusoikeuksien puolesta (tsemppiä me!). Mutta ennen kaikkea – me työtä tekevät olemme kaikkialla myös ihmisiä, ihan samanarvoisia. Ja työelämän […]

Mitä yhteistä on suomalaisella ja thaimaalaisella työntekijällä? Me pitkät, vaaleat ja vakavat. He pienet, tummat ja hymyilevät. Taidamme molemmat olla maailmalla ahkeran työntekijän maineessa (hyvä me!). Tuoreempi yhtäläisyys on se, että kummassakin maassa taistellaan parhaillaan työntekijöiden perusoikeuksien puolesta (tsemppiä me!). Mutta ennen kaikkea – me työtä tekevät olemme kaikkialla myös ihmisiä, ihan samanarvoisia. Ja työelämän oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Suomen parjattu ay-liike ei ole keksinyt niitä omasta päästään.

Työelämän oikeudet on kirjattu jo yli 60 vuotta sitten YK:n ihmisoikeusjulistukseen, joka hyväksyttiin yksimielisesti pian toisen maailmansodan jälkeen. Ne velvoittavat valtioita, mutta silti niitä rikotaan jatkuvasti. Thaimaassa ja monessa muussa kehitysmaassa on edelleen lapsityötä, epäinhimillisiä työoloja ja suoranaista riistoa. Ongelma koskee satoja miljoonia, ellei miljardeja ihmisiä.

YK:n julistuksen mukaan jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan sekä oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin. On myös oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan sekä oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin.

Ay-liikkeen työ perustuu vahvasti juuri näihin yhteisesti sovittuihin oikeuksiin. Jos ne toteutuisivat, maailma olisi aika paljon reilumpi paikka. Viimeistään nyt olemme kuitenkin saaneet huomata, mihin johtaa maiden keskinäinen kilpailu työehtoja polkemalla. Englanniksi sille on osuva termikin: ”race to the bottom”. Työpaikat valuvat meiltä halpamaihin, ja vastalahjaksi saamme mitä kekseliäimpiä tapoja heikentää työelämää. Eihän tässä näin pitänyt käydä!

Mitä siis voimme tehdä? Ay-liike taistelee tätä kehitystä vastaan ympäri maailmaa, mutta sen toimintamahdollisuuksia rajoitetaan monin paikoin rankasti niin laillisin kuin laittominkin keinoin.

Yksi keino auttaa kehittyvien maiden työntekijöitä pitämään kiinni oikeuksistaan ovat liittojen perustamat solidaarisuusjärjestöt. Ne tukevat kehitysmaiden yhteiskuntia vahvistamalla paikallisia ammattiliittoja. Suomessa sellainen järjestö on SASK, ainoa työelämäkysymyksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö. Sen jäseniä ovat monet ammattiliitot eli välillisesti valtaosa aikuisista, mahdollisesti sinäkin.

SASK tekee työtä, jotta kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus kunnon työhön. Taustalla on ajatus, että paras ja kestävin tapa vähentää köyhyyttä on työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Järjestön yli 60 hankkeen myötävaikutuksesta sadattuhannet ihmiset saavat nyt parempaa palkkaa, tekevät töitä turvallisemmin ja vähän inhimillisemmissä oloissa.

Kun ay-liike vahvistuu, sen vaikutukset ovat joskus jopa häkellyttävän laajoja. Indonesiassa 100 miljoonaa ihmistä pääsi viime vuonna ilmaisen terveydenhuollon piirin, Suomenkin tuella vahvistuneen ay-liikkeen myötävaikutuksesta. Nepaliin saatiin vuosikausien väännön ja verisen sisällissodan jälkeen perustuslaki, jota edelsi ay-liikkeen yhdentyminen ja osallistuminen lain laatimiseen. Sielläkin SASK oli tukemassa yhdistymistä ja vaikutti siihen, että kapinalliset ryhmät luopuivat aseista. Ei siis ehkä ihan turhaa työtä.

Thaimaassa puolestaan kehitetään kuljetusalan työoloja. Jos matkustat sinne lomalle, törmäät siitä hyötyviin ihmisiin ehkä jo lentokoneessa, viimeistään junassa Bangkokin kentältä keskustaan. Hankkeessa on mukana Thai Airwaysin ammattiliitto, jossa juuri taistellaan kohtuuttomia korvausvaatimuksia vastaan. Yhtiö on haastanut liiton aktiivit oikeuteen vaatien 7,3 miljoonan euron korvauksia maineen tahraamisesta. Lentoyhtiön kunniaa on loukattu järjestämällä mielenosoitus palkankorotusten puolesta.

Ehkä huomasitkin, että ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö noteerattiin äskettäin jopa Nobelin rauhanpalkinnolla. Se myönnettiin Tunisiaan yhteenliittymälle, joka on edistänyt maan rauhanomaista demokratiakehitystä. Kansainvälinen tunnustus osoittaa, että ay-liike ja kansalaisjärjestöt ovat tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. Niitä ei kannattaisi pyrkiä nujertamaan – ei Suomessa eikä muualla.

Tulevien kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi moni SASKin hanke on kuitenkin nyt uhattuna. Jos haluat tukea järjestön työtä lahjoittamalla, se onnistuu osoitteessa www.vahvantehtava.fi.

20080318 Helsinki SAK Laura VentŠ by Heli Saarela

Laura Ventä
Kirjoittaja on viestinnän asiantuntija ja äiti, joka toivoo lapsilleen maailmaa, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä ja luottaa siihen että työllä tulee toimeen.

 

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli