Ilmastopoliittiseen keskusteluun ei tarvita muiden lupaa

Jälleenrakennus tarjoaa tilaisuuden nostaa keskusteluun mukaan ekologisen kestävyyden, ja tässä on työmarkkinajärjestöille seuraava toimijuuden paikka. Akavan kokoisen toimijan ei tarvitse odottaa, että joku pyytää mukaan ilmastopolitiikan pelikentälle – etenkään silloin, kun kyse on ekologisesti kestävän työelämän kehittämisestä. Uuden ajan työelämän tulee olla paitsi reilua myös kestävää.

Koronakriisin alkuvaiheessa työmarkkinajärjestöt näyttivät toimintakykyään sopien ennätysajassa mm. työlainsäädännön muutoksista ja saivat tästä laajasti kiitosta. Viime viikkoina yhteiskunnallisen keskustelun painopiste on siirtynyt siihen, miten Suomi nostetaan pandemian jälkeen jaloilleen. Kykeneekö ay-liike samanlaiseen toimijuuteen myös jälleenrakennusvaiheessa?

Selvää on, että työllisyystilanne tulee olemaan haastava vielä pitkään pandemian jälkeenkin, ja Akavan tulee olla aktiivinen paitsi edunvalvonnassa myös työllisyyttä ja osallisuutta edistävien ratkaisujen etsimisessä. Etuja ei voi kuitenkaan uskottavasti valvoa ilman visiota siitä, millaista Suomea ja millaista työelämää haluamme olla rakentamassa. Entiseen ei ole paluuta, joten nyt jos koskaan on tilaisuus uudistaa työelämää uudelta pohjalta.

Entiseen ei ole paluuta, joten nyt jos koskaan on tilaisuus uudistaa työelämää uudelta pohjalta.

Keskusjärjestöjen keskeinen tehtävä on edistää hyvää työelämää yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. Akavan viime vuonna julkaistuissa ilmastolinjauksissa esitetään, että työmarkkinajärjestöt on otettava entistä laajemmin mukaan kansallisen ilmastopolitiikan suunnitteluun. On hyvä, että Akavalla on ilmastolinjaukset ja niiden tavoitteet on sinänsä helppo allekirjoittaa, mutta: miksi tyytyä ilmastopolitiikan suunnittelussa passiiviin? Akavan kokoisen toimijan ei tarvitse odottaa, että joku pyytää mukaan ilmastopolitiikan pelikentälle etenkään silloin, kun kyse on ekologisesti kestävän työelämän kehittämisestä.

Viime kuukaudet ovat tehneet meille näkyväksi sen, miten perusteellisesti globaali kriisi voi haastaa talouden, työelämän ja laajemmin koko yhteiskunnan perusrakenteita. Juuri siksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ohella ekologinen kestävyys tulee nostaa jälleenrakennuksen johtavaksi teemaksi. Ilmastonmuutos tuo eteemme samat haasteet kuin koronakriisi; ei ehkä samanlaisella kaiken seisauttavalla rytinällä, mutta silti nopeammin kuin osaamme kenties aavistaa.

Ilmastonmuutos tuo eteemme samat haasteet kuin koronakriisi.

Yksi ay-liikkeen kohtalonkysymyksistä on se, kokevatko nuoret liikkeen liittymisen arvoiseksi. Samaan aikaan nuoret ovat olleet jo pitkään ilmastotietoisuuden edelläkävijöitä. Uudet sukupolvet janoavat arvoja ja arvojohtamista, ja siksi keskusjärjestön on tärkeää paitsi olla aktiivinen keskustelija myös löytää tapoja, joilla akavalaiset kaikessa kirjossaan otetaan mukaan ilmastopoliittiseen vaikuttamistyöhön. Kestävää työelämää voidaan edistää jokaisella suomalaisella työpaikalla – tähänkin meidän tulee antaa jäsenillemme välineitä.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ekologinen kysymys ja samalla mitä suurimmassa määrin myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Talouden rakenteiden ohella ilmastonmuutos vaikuttaa jokapäiväiseen hyvinvointiin, ja juuri siksi se huolestuttaa erityisesti nuorempia ikäluokkia. Samaan aikaan keskustelua työelämän muutoksesta on hallinnut puhe teknologisesta kehityksestä ja alati muuttuvista osaamisvaatimuksista ilman ilmastonäkökulmaa. Koronan jälkeinen jälleenrakennus tarjoaa tilaisuuden nostaa keskusteluun mukaan ekologisen kestävyyden, ja tässä on työmarkkinajärjestöille seuraava toimijuuden paikka. Uuden ajan työelämän tulee olla paitsi reilua myös kestävää.