Iso tieto vaatii isoa kuvaa
Tieto on valtaa, kuuluu vanha sananlasku. Yhteiskuntatieteilijöinä tiedämme, että erityisesti tiedon annosteleminen itselle sopivissa määrin on ollut historiallisesti merkittävä vallankäytön väline. Internetin myötä hallinta vaikeutuu ja on puhuttu tiedon demokratisoitumisesta. Ainakin informaation määrä on räjähtämässä käsiin. Jos maailman historiassa kaikenlaista tietoa aina saviruukkujen sirpaleista pankkitositteisiin oli vuoteen 2009 mennessä kerääntynyt 0,8 zettabittiä, nousee tiedon määrä […]
Tieto on valtaa, kuuluu vanha sananlasku. Yhteiskuntatieteilijöinä tiedämme, että erityisesti tiedon annosteleminen itselle sopivissa määrin on ollut historiallisesti merkittävä vallankäytön väline. Internetin myötä hallinta vaikeutuu ja on puhuttu tiedon demokratisoitumisesta. Ainakin informaation määrä on räjähtämässä käsiin.
Jos maailman historiassa kaikenlaista tietoa aina saviruukkujen sirpaleista pankkitositteisiin oli vuoteen 2009 mennessä kerääntynyt 0,8 zettabittiä, nousee tiedon määrä nyt kuluvalla vuosikymmenellä 35 ZB:iin. Siis 35-kertaistuu kymmenessä vuodessa. Tämä yksinkertaisesti siksi, että prosessoreiden teho kasvaa Mooren lain mukaan, ja tiedon varastoinnin hinta on jo nyt romahtanut.
Mistä tämä tieto kertyy?
Tulevaisuudessa kaikki koneet ovat yhteydessä toisiinsa – jääkaappeihimme, autoihimme ja Google-laseihimme. Kaikki toimintamme ja kaikki toiminta yleensä rekisteröityy ja varastoidaan. Aikaa, jossa kaikki on kytköksissä kaikkeen, reaaliajassa, kutsutaan asioiden internetiksi. Ja näitä valtavia tietomassoja, joiden hyödyntäminen vaatii edistyneitä datan käsittely- ja analyysimenetelmiä, kutsutaan Big dataksi.
Big data on kansainvälisesti kuuma puheenaihe, koska se tulee muuttamaan kaikkea yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tieteellisen tutkimuksen kautta yritysten liiketoimintamalleihin. Sen taloudellinen potentiaali on vuositasolla kymmeniä miljardeja euroja. Big dataan liittyviä kansallisia linjauksia ja strategioita on kuitenkin tehty maailmalla varsin vähän. EU-tasolla aihe noussut nyt vahvasti agendalle, sillä komissio julkaisi big data -tiedonannon hiljattain. Suomessa periaatepäätös kansalliseksi strategiaksi on valmisteilla.
Mitä tekemistä tällä on yhteiskuntatieteilijöiden kanssa?
Suomea ravisteleva talouden rakennemuutos on raju ja rujo, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia jos niihin osataan tarttua. Monet yhteiskuntatieteilijät ovat vuosia hieman kadehtineet juristien, lääkäreiden tai muiden nk. vapaiden ammattien palkkatasoa ja vahvaa ammattibrändiä. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuissakin ollaan kovin pähkitty, mikä on juuri meidän erikoisuutemme ja valttimme työmarkkinoilla.
Väitän, että se on nimenomaan se vähän väljähtäneeltä kuulostava generalismi ja laajojen syy-seuraussuhteiden hahmottaminen. Tulevaisuudessa arvokasta on suurten tietoaineistojen parempi, tehokkaampi ja monialaisempi hyödyntäminen. Eikä tässä pidä pelästyä kenenkään, joka aikanaan pakeni matematiikan tuntien traumoja valtio-opin luennoille. Big datan hyödyntäminen edellyttää kykyä pyörittää hiukan numeroita, mutta ennen kaikkea nähdä suuria kokonaisuuksia ja osaamista viedä ne joko markkinoiden tai yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi.
Tällaista osaamista meillä pitäisi olla jo nyt ja ennen kaikkea sitä pitäisi sisältyä tulevien ykalaisten koulutukseen. Yhteiskuntatieteilijöiden osaamisen vahvistaminen on hidasta, mutta minusta juuri liiton parasta brändityötä. Pitkällä aikavälillä se johtaa varmempaan työmarkkina-asemaan, parempiin palkkoihin, korkeampaan työtyytyväisyyteen ja vahvempaan identiteettiin yhteiskunta-alan osaajina.
Big datan mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä paljon periaatteellista keskustelua siitä, miten tietoa saa ja voi käyttää. Siinäkin tarvitaan meitä ykalaisia.
Lisää aiheesta esim: http://yle.fi/uutiset/big_data__talouskasvua_vai_valvontaa/7459985
Artikkelikuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File%3ABigData_2267x1146_white.png
Antton Rönnholm
Kirjoittaja on VTM, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liittovaltuutettu ja hallituksen jäsen 2015–16 sekä viestintäministerin erityisavustaja.
[…] koulutuksen kehittämisen kohteina digitaalisten aineistojen käsittelyä ja analysointia (big data ja tietokannat) ja digitaalisten palveluiden […]