puheenjohtajalta

16.2.2015

 Mikko Eskola 

Jäsenten etu sanelee keskusjärjestön

Palkansaajakeskusjärjestökentässä on meneillään murros, joka voi johtaa kahden keskusjärjestön (SAK ja STTK) yhdistymiseen. Akavan jäsenjärjestöissä keskusjärjestöjen yhdistymistä, tai edes sen selvittämiseen osallistumista, ei ole nähty korkeasti koulutettujen etujen mukaisena. Tämä on tilanne etenkin yliopistokoulutetuilla. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut on todennut hallituksensa linjaamana, että jäsenten edunvalvonta, liiton ydintehtävä, toteutuu jatkossakin parhaiten korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen […]

Palkansaajakeskusjärjestökentässä on meneillään murros, joka voi johtaa kahden keskusjärjestön (SAK ja STTK) yhdistymiseen. Akavan jäsenjärjestöissä keskusjärjestöjen yhdistymistä, tai edes sen selvittämiseen osallistumista, ei ole nähty korkeasti koulutettujen etujen mukaisena. Tämä on tilanne etenkin yliopistokoulutetuilla.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut on todennut hallituksensa linjaamana, että jäsenten edunvalvonta, liiton ydintehtävä, toteutuu jatkossakin parhaiten korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavan ja sen neuvottelujärjestöjen jäsenenä. Samalla hallitus on linjannut, että liittomme jatkossakin osallistuu aktiivisesti keskusjärjestörajat ylittävään palkansaajaliikkeen yhteistyöhön. Toimintaympäristössä on viime aikoina tapahtunut muitakin muutoksia, erityisesti työnantajajärjestöjen puolella.

Julkisessa keskustelussa keskusjärjestön valinnasta ja vaihtamisesta on saattanut saada käsityksen, että ikään kuin kyse olisi vain kannatusjäsenyyden siirrosta yhdistyksestä toiseen. Koulutusalapohjaisesti järjestäytyneessä Akavassa olemme keskittäneet mm. työelämäkysymysten edunvalvonnan Akavaan ja neuvottelutoiminnan ja palvelussuhde-edunvalvonnan kahteen neuvottelujärjestöön (JUKO ja YTN). Järjestelmä mahdollistaa paikallisen edunvalvonnan, joka takaa monille työpaikallaan yksin oleville jäsenillemme jukolaisen tai ytn:n luottamus-miehen tuen.

Jäsenillemme keskusjärjestöjäsenyys on edunvalvonnan kannalta iso kysymys. Keskusjärjestöjen linjaerot näkyvät vahvasti vaikkapa koulutuspolitiikassa. Myös palkkaedunvalvonnassa akavalaisten tavoitteet luonnollisesti ja merkittävästi poikkeavat muiden palkansaajajärjestöjen tavoitteista. Esimerkkejä on paljon, työsuojelusta yhteiskuntavisioon.

Liiton hallituksen linjaus ei tarkoita sitä, ettei omassa keskusjärjestössämme, liitossamme tai toimintaympäristössämme olisi kehitettävää. Päinvastoin, myös Akavan rakenteille ja edunvalvonnalle tilanne luo muutospaineita. Oman liittomme kehityssuuntaa valmistellaan muun muassa käynnistyvässä strategiatyössä. Ydin tässä työssä on etujärjestömme tulevaisuuden suunnan ja tehtävien tarkastaminen vastaamaan lähitulevaisuuden tarpeita.

Akavan perustajajäsenyys ei liittoamme velvoita, mutta kertoo Akavaan kuulumisen perusteiden pitkästä jatkumosta. Tärkeintä meille on valvoa jäsentemme etuja, ja edunvalvonnassa keskusjärjestöllä on väliä.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli