Kahdenvälistä diplomatiaa ja monikulttuurista vuorovaikutusta
Suomessa presidenttikin voi tehdä omat lumityönsä tai ajaa raitiovaunulla. Tämä kuvastaa suomalaisen yhteiskunnan matalaa hierarkiaa, avointa ja turvallista yhteiskuntaa, kirjoittaa Malesian Suomen-lähetystössä työskentelevä Satu Spratley, joka tarkastelee paikallisen lähetystötyöntekijän positiosta suomalaista yhteiskuntaa kaakkoisaasialaisesta näkökulmasta. Hän pitää malesialaisia diplomaatteja ajan tasalla Suomen asioista ja toimii paikallisena linkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näiden kahden yhteiskunnan välillä on?
Istun diplomaattien kanssa Malesia-kyltin takana erilaisissa kansainvälisissä ja ulkopoliittisissa seminaareissa. ”Et näytä malesialaiselta…”- on usein ensimmäinen kommentti esitellessäni itseni suurlähetystön edustajana. Suomalaisena työntekijänä Malesian alaisuudessa aiheutan usein hämmennystä.
Paikallisena lähetystötyöntekijänä olen erityisessä asemassa tarkastelemassa suomalaista yhteiskuntaa kaakkoisaasialaisesta näkökulmasta. WTC-Helsingin kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa edustustossa pidän malesialaisia diplomaatteja ajan tasalla Suomen asioista ja toimin paikallisena linkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Malesian yhteiskuntien välillä
Suomessa presidenttikin voi tehdä omat lumityönsä tai ajaa raitiovaunulla. Tämä kuvastaa suomalaisen yhteiskunnan matalaa hierarkiaa, avointa ja turvallista yhteiskuntaa, joka pistää erityisesti silmään kaakkoisaasialaisesta näkökulmasta. Täällä korostuvat muun muassa vapaamuotoisempi koulujärjestelmä ja lasten itsenäisyys, luonnossa liikkuminen ja hyvin toimiva julkinen liikenne.
Suomalaisella liiketoiminnalla ja osaamisella on mahdollisuuksia laajentaa Malesian ja muiden Kaakkois-Aasian maiden markkinoille esimerkiksi ympäristöteknologian, tietotekniikan ja palveluiden ja koulutustuotteiden ja palveluiden viennissä. Tutkimusyhteistyö on myös alue, jossa on potentiaalia hyötyä molemmin puolin esimerkiksi metsäalan, uusiutuvan energian, biomassan ja jätteiden hyödyntämisen parissa. Myös suomalaiset tekonologiset, digitaaliset ja instituutionaaliset toimintatavat kiinnostavat Malesiaa.
Yhteisöllisyyden lisäksi suomalaisessa palvelukulttuurissa voitaisiin myös ottaa oppia malesialaisesta ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa on myös osa-alueita, joissa voisimme ottaa esimerkkiä Malesiasta. Lähetystössä työskennellessäni malesialaisessa kulttuurissa on korostunut yhteisöllisyys ja rakkaus ruokaan. Lähetystön tapahtumissa ja juhlissa keskiössä on yhdessä syöminen. Samoin henkilöstön kesken kokoonnumme noin kerran kuukaudessa yhdessä nasi lemak-riisin ja muiden malesialaisten ruokien ääreen. Yhteisöllisyyden lisäksi suomalaisessa palvelukulttuurissa voitaisiin myös ottaa oppia malesialaisesta ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta.
Diplomatian taustalla ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhteisymmärrys
Suomalaisena työntekijänä toisen valtion alaisuudessa haluan edistää molemminpuolista oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa molemmista yhteiskunnista. Kansainvälisen taustani ansiosta olen sopeutuvainen ja osaan nähdä asiat erilaisista näkökulmista. Lähetystön kokemusten – myös konfliktien ja kulttuurierojen – myötä olen aina oppinut lisää ihmisistä ja monikulttuurisesta vuorovaikutuksesta.
Maailmanpolitiikan ja yhteiskunnan myllerryksissä perinteisellä diplomatialla on edelleen tärkeä roolinsa valtioiden välisten sopimusten ja kansainvälisten lakien edistämisessä. Toisaalta ruohonjuuritasolla tärkeintä on ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhteisymmärrys ihmisinä. Olemme loppupeleissä kaikki ihmisiä, yksilöitä kulttuuritaustasta riippumatta.
Satu Spratley
Kirjoittaja on paikallinen lähetystötyöntekijä Malesian Suomen-suurlähetystössä. Hän on myös YKAn paikallisjärjestö Pääsyn puheenjohtaja. Lue hänen asiantuntija-esittelynsä
