Kestääkö kantti?
On osattava reagoida nopeasti, on opittava nopeasti – niinhän me luulemme. Työelämään kuuluu kiistatta nopeat muutokset, osaamispaineet, kiireen ja uupumisen tunteet. Mitä enemmän lataamme itseemme noita odotuksia, sitä enemmän ylläpidämme työyhteisössämme pikajuoksun harhaa. Jäänkö alkueriin, pääsenkö semifinaaliin vaiko kenties finaaliin huippuajalla? Omalla hallinnan tunteella yhdessä ammattiosaamisen kanssa on suora yhteys työhyvinvoinnin kokemukseen. Psykososiaaliset riskit Työpaikoilla […]
On osattava reagoida nopeasti, on opittava nopeasti – niinhän me luulemme. Työelämään kuuluu kiistatta nopeat muutokset, osaamispaineet, kiireen ja uupumisen tunteet. Mitä enemmän lataamme itseemme noita odotuksia, sitä enemmän ylläpidämme työyhteisössämme pikajuoksun harhaa. Jäänkö alkueriin, pääsenkö semifinaaliin vaiko kenties finaaliin huippuajalla? Omalla hallinnan tunteella yhdessä ammattiosaamisen kanssa on suora yhteys työhyvinvoinnin kokemukseen.
Psykososiaaliset riskit
Työpaikoilla on totuttu tunnistamaan ja arvioimaan riskejä, kun ne liittyvät koneisiin, laitteisiin, ergonomiaan tai vaikkapa työtilaan. Psykososiaalisten riskien tunnistamisessa onkin jo sitten ongelmia, vaikka niitä voi käsitellä yhtä järjestelmällisesti kuin muita työn terveys- ja turvallisuusriskejä. Vaikka nykyään korostetaan psykososiaalisten kuormitustekijöiden merkitystä, ei sovi unohtaa, etteivät työpaikkojen fyysiset haasteet ole mihinkään kadonneet, muuttaneet ainoastaan muotoaan ja kohteitaan. Psykososiaaliset riskit liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja kuinka ollakaan, sosiaalisiin suhteisiin.
Tiesitkö muuten, että mielialat ja tunteet tarttuvat toiseen ihmiseen, myös työpaikoilla?
Mielialat hallintaan
Tiesitkö muuten, että mielialat ja tunteet tarttuvat toiseen ihmiseen, myös työpaikoilla? Kielteiset tunteet siirtyvät herkemmin kuin myönteiset. Pitkittyneet stressiä ilmentävät uupumusoireet voivat tarttua jopa masennusoireisiin asti. Tunteiden siirtymiseen tarvitaan pääasiassa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. On kuitenkin helpottavaa tietää, että tarttuvat tunteet ovat lyhytkestoisia. Ei ole yhdentekevää, millä mielialalla osallistut työpaikkasi tiimityöskentelyyn, viestittelet kumppanisi kanssa tai johdat muutoksia. Varminta olisikin omata sopivassa määrin empaattisuutta, innostusta työhön sekä konfliktien ratkaisutaitoja tai ainakin välttää vuorovaikutustilanteita vahvassa tunnetilassa.
Demokraattisen dialogin sietämätön keveys
Kaikilla lienee yhteinen ymmärrys siitä, että demokraattisessa vuoropuhelussa kahdensuuntainen keskustelu on onnistumisen kannalta perusedellytys. Mutta miksi sitten puhelen ikään kuin olisin yksin, vaikka vierellä on työkaveri? Liian usein osallistun tiedon tuottamiseen unohtaen samalla tiedon vastaanottamisen. Päällimmäiseksi puskee ajatus, tulinkohan juuri minä varmasti kuulluksi ja huomatuksi. Työpaikoilla henkisen hyvinvoinnin taustalla on aina työyhteisön kyky ja valmiudet kehittää sisäistä keskustelua. Miten onnistumme saamaan yhteisön kannalta ne olennaiset asiat käsittelyyn ilman ylikorostunutta individualismin henkeä?
On vain osattava uskoa siihen, että kaikilla työyhteisön jäsenillä on kerrottavaa ja jokaisen pienistä kipposista se sankokin täyttyy, jopa läikkyen yli. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kollektiivinen hyvinvointikokemus voi joskus olla enemmän kuin yksilön pyrkimykset. Mielipide-erojen olemassaolo ja niiden perustelut on kyettävä hyväksymään ilman irvistelyä. Kaunista, mutta totta, eikä edes helppoa.
Vinkki: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ -kampanjan 2014–2015 teemana on työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten riskien hallinta ( www.healthy-workplaces.eu/fi/get-involved ).
Artikkelikuva: https://www.healthy-workplaces.eu/fi/media-centre/infographics
Eini Hyttinen
Kirjoittaja on YTM, aluehallintovirastojen jukolainen pääluottamusmies, Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylitarkastaja, työnohjaaja sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liittovaltuuston jäsen.