Kun aktiivimalli tuli iholle
Kun aktiivinen ja osaava ammattilainen jää työttömäksi, muuttuuko hän aktiivimallin aikakaudella pasiiviseksi ilman pakkoyrittäjyyttä tai leikkityöpaikkaa? Erja Lohikoski joutui kohtaamaan aktiivimallin vaatimukset mutta pääsi myös ilokseen korjaamaan nurjamielisiä odotuksiaan TE-toimiston palveluista.
Huikea matka julkisen hallinnon digitalisaatioon oli päättymässä viime keväänä. Seuraavaa paikkaa olisi pitänyt hakea kuumeisesti, mutta Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman viimeistelytyöt ja Keväthumaus-tapahtuman järjestelyt polttivat kaiken liikenevän energian. Kun 30.4. olin ollut aktiivinen ja osaava virkamies, 1.5. olin yhtäkkiä ”passiivinen” työtön.
Miten täyttää aktiivimallin ehdot – ja välttää päivärahan leikkautuminen?
Pitäisikö perustaa yritys, jotta voisin seuraavan 60 päivän aikana laskuttaa joltain taholta 241 e + alv? Kun ammattiosaamiseni on painottunut viestintään, voisin myydä yhden jutun tuolla hinnalla, mutta olisinko sen jälkeen TE-palvelujen näkökulmasta itseni työllistävä freelance-toimittaja?
Kuka sitten voisi palkata minut – tai ylipäätään ketään – 18 tunniksi töihin? Ja millaisiin? Kaksi ensimmäistä päivää menevät työyhteisöön, -ympäristöön, -turvallisuuteen ja työtehtäviin perehtyessä. Tehokasta työaikaa jäisi kaksi tuntia. En minä ainakaan ketään noilla ehdoilla haluaisi yritykseeni ”päivähoitoon”.
Sitten se kolmas vaihtoehto: työllistymistä edistävä palvelu, esimerkiksi koulutus tai työnhakuvalmennus. Aiemmilta vuosilta kokemus tarjonnasta oli laihanlainen, ja odotusarvo työllisyyskoulutukselle kovin alhainen. Mitä voisivat TE-palvelut tarjota kokeneelle ammattilaiselle?
Iloisia yllätyksiä TE-palveluista
Olen joutunut korjaamaan nurjamielisiä odotuksiani. TE-toimistolta otettiin minuun yhteyttä ja neuvottiin Uudenmaan Sampo-uravalmennuskokeilun piiriin. Aktiivimallin ehto tuli täytettyä ilman pakkoyrittäjyyttä tai leikkityöpaikan kaivelua. Henkilökohtaiset tapaamiset oman valmentajan kanssa olivat hyödyllisiä. Ryhmäkokoontumisissa tosin käsiteltiin samoja aiheita kuin liiton webinaareissakin, jotka ovat olleet tehokkaampia sekä sisällöltään että ajankäytön kannalta.
Entä se opiskelu sitten? TE-palveluista löytyi tähänkin iloinen yllätys: Future Digital Talent F.E.C. -ohjelma (eli Further Educated with Companies): Puoli vuotta töitä yrityksessä ja samaan aikaan täsmäopintoja omalta ammattialalta. Kumppaniyrityksen tavoitteena on palkata minut firmaan, kun koulutusjakso päättyy.
Ei aktiivimalli oikeasti aktivoi
Työttömyyskorvauksen leikkautumisen pelko ei kannustanut hakemaan töitä yhtään pontevammin kuin olisin muutenkin hakenut. Hakemusten lukumääräinen pakkotehtailu tuskin kannustaisi yhtään sen enempää. Kumpikaan keinoista ei luo ainuttakaan uutta työpaikkaa. Leikkausten ja rangaistusten sijaan tarvitaan positiivisia tapoja tukea työttömän ponnisteluja uuden työpaikan löytämiseksi.
Jos jotain pientä saisi toivoa, liiton järjestämä työnhaku- ja uravalmennus pitäisi kelpuuttaa aktiivimalliin. Liiton jäsenenä maksan palvelusta ihan itse, jolloin TE-palvelut voisivat kohdentaa resurssinsa niiden hakijoiden valmentamiseen, jotka oikeasti tarvitsevat tukea työelämän perustaidoista alkaen.
Ja hei, voisiko sen ”aktiivimallin” nimen muuttaa?
Erja Lohikoski
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen, jolla on omakohtaisia kokemuksia aktiivimallista. Hän on myös YKAn Wanha Maisteri.
- aktiivimalli
- digitalisaatio
- Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma
- Keväthumaus
- päiväraha
- TE-toimisto
- työnhakuvalmennus
- työttömyys
