Kuningas jalkapallo maahanmuuttajanuorten integraation tukena
Jalkapallo on maailman pelatuin laji, jota harrastetaan niin Brasilian slummeissa kuin Grönlannin jäätiköllä. Mikko Latvala tutki pro gradu -tutkielmassaan jalkapalloharrastuksen merkitystä maahanmuuttajataustaisten poikien integroitumisessa. Haastatteluaineistosta käy ilmi, että intohimoinen suhtautuminen kuningas jalkapalloon auttaa vuorovaikutuksen syntymisessä, sosiaalisissa suhteissa ja kielen oppimisessa.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten eli Suomeen muuttaneiden tai täällä maahanmuuttajaperheisiin syntyneiden nuorten integroituminen Suomeen ja tämän edistäminen ovat ajankohtaisia kysymyksiä. Tein aiheesta viime vuonna pro gradu -tutkielmani otsikolla Maahanmuuttajataustainen nuori osana suomalaista yhteiskuntaa. Jalkapalloharrastuksen merkitys poikien integraation edistäjänä. Tutkin jalkapallon integroitumista edistäviä vaikutuksia maahanmuuttajataustaisen nuorten parissa. Toteutin tutkielman yhteistyössä Vaasan palloseuran tukisäätiön ja VPS-juniorit ry:n kanssa. Aineisto kerättiin haastattelemalla seurassa jalkapalloa harrastavia nuoria. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry palkitsi tutkielmani Vuoden yhteiskuntatieteellinen pro gradu -palkinnolla 2017.
Mitä integraatio on?
Maahanmuuttajan integraatio voidaan lyhyesti määritellä prosessina, jossa maahanmuuttaja sopeutuu uuden kotimaansa yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Integraatiossa maahanmuuttaja omaksuu hänelle kuuluvat poliittiset ja juridiset oikeudet ja velvollisuudet, saavuttaa tietyn sosioekonomisen aseman ja omaksuu uuteen kulttuuriin kuuluvat tavat ja asenteet pitäen samalla kiinni myös omasta alkuperäisestä kulttuuristaan.
Lajissa on potentiaalia
Tutkielman pohjalta voin todeta jalkapalloharrastuksen olevan hyvä keino maahanmuuttajataustaisen nuoren integraation edistämiseen. Jalkapallo on kiinnostava, tuttu ja turvallinen harrastus, joka helpottaa elämää vieraassa ympäristössä. Eri vapaa-ajanharrastusmahdollisuuksista jalkapallo on ehdottomasti yksi parhaista vaihtoehdoista sen globaalin luonteen vuoksi. Jalkapallo on maailman pelatuin laji, jota harrastetaan niin Brasilian slummeissa kuin Grönlannin jäätiköllä. Jalkapallo on haastatteluun vastanneille maahanmuuttajataustaisille nuorille suuri intohimo. Jalkapallo oli ensimmäisiä asioita, joita he halusivat Suomessa ruveta tekemään.
Jalkapalloharrastuksen kautta kohdataan toisia nuoria ja luodaan harrastuksen ulkopuolelle ulottuvia ystävyyssuhteita. Vuorovaikutus toisten nuorten kanssa tukee integraatiolle olennaista kielen oppimista. Kielen oppiminen auttaa koulussa, kavereiden kanssa ja ylipäänsä ympäristöön sopeutumisessa.
Haastatteluaineistosta nousee esiin useita jalkapalloharrastukseen liittyviä integraation onnistumisen kannalta merkittäviä teemoja. Merkittävin näistä teemoista on uusien sosiaalisten suhteiden syntyminen ja näiden suhteiden kautta tapahtuva vuorovaikutus.
”Se joka kanssa houkutteli oli se, että koulussa näki kun kaikilla oli vepsun vaatteet päällä. Mäkin haluun olla yks noista. Se näytti niin hyvältä se Vepsun logo.— vepsun omat oli niikuin tiiminä.–se oli jotenkin niin siistiä. Iso porukka, sopu, samat vaatteet. Se oli jotenkin niin siistiä silloin. Ja ne nauroi aina. Mä olin kans sitten osa niistä kun mä pääsin Vepsuun.”
Sosiaalisten suhteiden syntyminen mahdollistaa myös suomen kielen oppimisen. Kieli opitaan tietenkin pääsääntöisesti koulussa, mutta haastatellut nuoret kokevat jalkapalloharrastuksen tehokkaaksi ja merkittäväksi tueksi kielen oppimisessa. Kielen oppiminen mahdollistaa aiempaa syvemmän osallisuuden ja integraation uuteen kulttuuriin. Yhteisen kielen kautta vuorovaikutus syvenee ja erilaisen kulttuurin tuntemus ja ymmärrys paranee.
Haastatteluissa nousee esiin myös muutamia maahanmuuttajataustaisen nuoren integraation onnistumisen kannalta haastavia teemoja. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhempien heikko osallisuus jalkapalloharrastukseen nousee esiin. Suurin osa vanhemmista ei ole missään tekemisissä lastensa jalkapalloharrastuksen tai seuran kanssa. Vanhempia kyllä kiinnostaa, miten lapsen harrastus sujuu, mutta he eivät itse ole aktiivisesti mukana. Myös mahdollinen integraatiota häiritsevä rasismi ja kiusaaminen nousevat esiin. Vain yksi haastatelluista nuorista on kohdannut kiusaamista omassa joukkueessaan, mutta vastustajajoukkueiden pelaajien ja vanhempien suunnalta rasistista huutelua on kohdannut useampikin pelaaja.
”Mulla on tullut monestikin (rasistista huutelua). –Ei niistä pitäis välittää, mutta ei mun joukkuelaiset ollu kuitenkaan hiljaa.–aina jos on ollut tommosta huutelua niin joukkuelaiset tai taustajoukot on tullut puolustaan.”
Aikuisilla on mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa
Maahanmuuttajataustaisen nuoren jalkapalloharrastukseen ja integroitumiseen vaikuttavat ympäröivät aikuiset. Harrastuksen aloittaminen ja sen onnistunut jatkuminen edellyttävät toimia niin vanhemmilta kuin harrastukseen liittyviltä aikuisilta. Maahanmuuttajataustainen nuori tarvitsee usein tukea ja kannustusta suomalaiseen kulttuuriin kasvanutta nuorta enemmän. Kielen ja kulttuurin erot on tiedostettava. Olennaisinta on luoda turvallinen ja motivoiva ympäristö, josta mahdollinen kiusaaminen ja rasismi kitketään pois. Nuorelle on tärkeää löytää luotettava aikuinen, jolle jalkapalloon ja elämään liittyviä iloja ja suruja voi purkaa.
Mikko Latvala
Kirjoittaja on Vaasan yliopistosta valmistunut HTM ja sosionomi AMK. Hän sai YKAn myöntämän Vuoden pro gradu -palkinnon marraskuussa 2017.
