Kuntajohtaminen on moniosaajan unelmatyö
Kuntajohtaminen on kokonaisvaltaista työtä, jota voi tehdä monella tapaa. Myös kunnan koko vaikuttaa siihen, millaista johtamista se vaatii. Moni ei tule kuitenkaan ajatelleeksi, että pienikin kunta on työnantajana iso. Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän mukaan kuntajohtajan pitää olla ennen kaikkea yhteistyökykyinen. Nykyajan kuntajohtamisessa korostuvat näkyvä viestiminen ja yhteisön henkinen johtajuus.
Kaupunginjohtajan työ on kokonaisvaltaista. Kuten mitä tahansa työtä, myös tätä työtä voi tehdä monella tapaa. Nautin työssäni siitä, että se on monimuotoista ja välillä varsin haastavaakin. Mitä pienempi kunta, sitä enemmän kuntajohtaja vastaa monista asioista itse ja on samalla niin asiantuntija kuin johtaja. Kuntajohtajan työssä parasta on, että pystyy saamaan asioita aikaiseksi sekä omassa työyhteisössä että yhteisessä elinpiirissä nopeasti.
Kuntajohtaminen on paljon muutakin kuin hallintoa ja taloutta, mutta se on myös sitä. Mikäli kunnassa ei ole erikseen talousjohtajaa, on vastuu talouden suunnittelusta kuntajohtajalla. Mikäli ei ole hallintojohtajaa, hän on vastuussa hallinnosta. Mitä isompi kunta väestöpohjaltaan on, sitä laajempi organisaatio ja sitä enemmän on myös eri alojen asiantuntijoita.
Suomessa on perinne ammattimaiselle kuntajohtamiselle. Pormestarimalli on hyvin tuore tapa johtaa kuntia ja kaupunkeja. Itse pidän suomalaista tapaa erittäin hyvänä tapana. Siinä annetaan valmisteluvastuu sekä viraston johtaminen kuntajohtajalle ja poliittinen johtaminen hallituksen puheenjohtajalle. Mallin toimivuus kuitenkin perustuu siihen, että kumpikin ymmärtää oman roolinsa ja pysyy omalla tontillaan.
Moni ei ymmärrä, että pieni kunta on työnantajana iso. Minulla on organisaatiossani noin 360 työntekijää ja se vastaa Suomessa ison yrityksen henkilöstömäärä. Väestöltään suurissa kaupungeissa ja kuntayhtymissä on kymmeniä tuhansia työntekijöitä. On selvää, että myös päivittäinen johtaminen suhteessa henkilöstöön vaihtelee henkilöstömäärän mukaan.
Julkisen kuntaorganisaation johtaminen poikkeaa yksityisestä yrityksestä siinä, että johtajan työ on julkinen. Hakuprosessista lähtien paikalliset mediat uutisoivat hakijoista. Mielenkiinto kohdistuu yhteisön uuteen veturiin. Johtajuutta hoidetaan virkavastuulla. Tekemäsi valmistelutyö on valtaosin julkista ja sitä voidaan arvioida myös oikeudessa. Pienessä kunnassa kuntajohtaja on varsin usein myös laillisuuden valvoja, koska omaa juristia ei ole. Tämä tuo oman vivahteensa johtajan työhön. Ja joskus tarvitaan sitä paksua nahkaakin.
Ilman yhteistyökykyä ei pärjää
Yhä useammin kuntajohtaja on myös näkyvä viestijä ja yhteisön henkinen johtaja. Tätä työtä hän tekee yhdessä puheenjohtajiston kanssa. Hyvä viestintäote ja kyky keskustella ajankohtaisista aiheista auttavat kuntajohtajaa edunvalvontatyössä. Edunvalvonta ja hyvien suhteiden ylläpitäminen ja rakentaminen sidosryhmiin on tärkeää. Oman yhteisön johtajuus ja edunvalvonta edellyttävät kohtaamista niin sosiaalisessa mediassa kuin kasvotusten.
Yhteistyön tulee olla tiivistä myös paikalliseen elinkeinoelämään ja päättäjiin. Ilman yhteistyökykyä kuntajohtaja ei onnistu tehtävässään. Kuntajohtajan tehtävä on edistää alueensa elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Hänen tulee johtaa kunnan palvelualueet parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja tekemään yhteistyötä yli sektorirajojen yritysten ja kuntalaisten parhaaksi. Johtoryhmätyöskentely on tärkeä osa tätä.
On tärkeää ymmärtää, että johtajana et koskaan ole valmis, vaan jokainen ihminen, jonka kohtaat, opettaa sinulle itsestäsi jotain.
Kuntajohtaja johtaa virastoa ja toimii työnantajan edustajana. Kuntajohtaja voi olla vahvasti mukana YT-ryhmän toiminnassa ja pienissä kunnissa voi myös vastata kokonaan HR-puolesta. Yhteistoimintamenettelyt tulevat tutuiksi monelle kuntajohtajalle johtuen kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta.
Johtajan kyky toimia kannustajana, sparraajana ja muutoksen mahdollistajana korostuu. Uusiutuvan organisaation on hyvä antaa kokeilla ja se onnistuu vain jos henkilöstöllä on siihen lupa. Niin lupa onnistua kuin epäonnistua. Myös johtajan pitää saada oppia ja joskus myös erehtyä. En ole itse johtajana koskaan katunut sitä, että olen kysynyt neuvoa, jos en jotain ole osannut.
Pidän johtajan tärkeimpinä ominaisuuksina empatiakykyä ja kykyä tehdä ratkaisuja. On tärkeää ymmärtää, että johtajana et koskaan ole valmis, vaan jokainen ihminen, jonka kohtaat, opettaa sinulle itsestäsi jotain. Jokainen käsitelty vaikea asia ja tehty ratkaisu ja onnistuminen kehittävät sinua johtajana. Johtajan kannattaa kehittää empatiakykyä myös itseään kohtaan.
Tytti Määttä
Kirjoittaja on VTM ja Kuhmon kaupunginjohtaja.
- hallinto
- henkilöstö
- johtaminen
- kunta
- kuntajohtaminen
- kuntayhtymä
- moniosaaja
- pormestari
- talous
- viestintä
- virkavastuu
- yhteistyö
