Töissä YKAssa

29.10.2019

 Piritta Jokelainen 

Lisää tutkintoja – lisää osaamista?

Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua koulutusmääristä. Yhteiskuntatieteisiin ja humanistisille aloille opetus- ja kulttuuriministeriö esittää tulevalle sopimuskaudelle 6 prosentin nostoa tutkintomääriin. Miksi yhteiskuntatieteellisen koulutuksen lisääminen on perusteltua? Lue YKAn erityisasiantuntijan Piritta Jokelaisen blogikirjoitus aiheesta.

Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua koulutusmääristä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii tulevista tutkintotavoitteista korkeakoulujen kesken ensi keväänä käytävissä tulossopimusneuvotteluissa, mutta koulutusmääristä pyritään saamaan sopu aikaiseksi jo vuodenvaihteen tienoilla.

Vaikka sopimusneuvotteluissa sovitaan monesta muustakin korkeakoulujen ministeriöltä saamaan rahoitukseen sekä koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin liittyvästä asiasta, saavat koulutusmäärät useimmiten suurimman julkisen huomion. Tähän on syynsä: suuri osa yliopistojen rahoituksesta perustuu niissä suoritettavien tutkintojen määrään, ja koulutusmääräkeskusteluun lomittuvat koulutuspoliittisten tavoitteiden lisäksi esimerkiksi työmarkkina-, työvoima-, elinkeino- ja aluepoliittiset näkökulmat ja tavoitteet.

Koulutusmääräkeskusteluun lomittuvat koulutuspoliittisten tavoitteiden lisäksi esimerkiksi työmarkkina-, työvoima-, elinkeino- ja aluepoliittiset näkökulmat ja tavoitteet.

Korkeakoulutettujen tarve työmarkkinoilla kasvaa – tuoreiden ennakointitulosten perusteella jopa 75 prosenttia uusista työpaikoista on sellaisia, joissa tarvitsee korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 sitouduttiin laajasti nostamaan 25-34-vuotiaiden ikäluokassa korkeakoulutettujen osuus yli 50 prosentin. Nyt korkeakoulututkinnon on suorittanut tästä ikäluokasta vain 41 prosenttia. Jotta vision tavoitteeseen päästäisiin, on OKM arvioinut uusia korkeakoulututkintoja tarvittavan lisää jopa 38 prosenttia verrattuna nykyisiin tutkintomääriin.

Yhteiskuntatieteisiin ja humanistisille aloille OKM esittää tulevalle sopimuskaudelle 6 prosentin tutkintomäärien nostoa verrattuna viime vuosina toteutuneisiin tutkintoihin. Vuoden 2030 tavoitetaso on 26 prosenttia nykyistä tutkintotasoa korkeampi. Yliopistojen omat ehdotukset eivät juurikaan eroa ministeriön ehdottamista, joten lopullisten tutkintotavoitteiden taso tuskin tästä enää merkittävästi muuttuu neuvotteluprosessin edetessä.

Me YKAssa uskomme, että yhteiskuntatieteellisellä osaamisella on kysyntää yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.

Me YKAssa uskomme, että yhteiskuntatieteellisellä osaamisella on kysyntää yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa, jossa ilmastonmuutoksen, tekoälyn esiinmarssin ja väestörakenteen muutoksen kaltaiset megatrendit haastavat yhteiskunnan toimintaa ja perusrakenteita. Meitä tarvitaan ratkaisemaan visaisia yhteiskunnallisia haasteita ja tuomaan eri alojen osaamista yhteen parhaiden ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseksi sekä fasilitoimaan yhteiskunnallista keskustelua ja tukemaan yhteisöjä muuttuvassa toimintaympäristössä. Generalistitutkinto antaa myös erinomaiset edellytykset suuntautua uralla kiinnostuksen kohteiden mukaan – yhä uudelleen ja uudelleen – sekä oppia jatkuvasti uutta maailman muuttuessa ympärillä. Siksi myös yhteiskuntatieteellisen koulutuksen lisääminen on perusteltua.

Koulutusmäärien merkittävä lisääminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa koulutuksen laadun heikentymistä. Tutkintotavoitteet jäävät haaveeksi, jos opintojen eteneminen tyssää heikentyneiden opetus- ja tukiresurssien myötä. Korkeakouluille onkin järjestettävä riittävät resurssit koulutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen. Koulutustason nostaminen on vain tilastokikkailua, jos samalla koulutuksen tuottama osaaminen heikkenee.

Jatkuva oppiminen mahdollistaa niin yksilön, organisaatioiden kuin yhteiskunnankin kehittymisen ja uudistumisen.

Koulutustason – ja sitä myötä toivottavasti myös osaamistason – nostaminen ei kuitenkaan ratkea ilman uusia jatkuvan oppimisen ratkaisuja. Tulevaisuus on varsin epävarmaa, ja nämäkin, uusien tutkintotavoitteiden mukaisia tutkintoja suorittavat nuoret viettävät työuransa ensimmäiset vuosikymmenet maailmassa, jonka ammattirakenteita, tehtävänkuvia ja työelämän haasteita voi olla vaikeaa ennakoida. Jatkuva oppiminen mahdollistaa niin yksilön, organisaatioiden kuin yhteiskunnankin kehittymisen ja uudistumisen. Tutkintokoulutus ei saa jäädä ainoaksi tilaisuudeksi kauhoa tutkimuksen tuottamaa uusinta tietoa yhteiskuntaan koulutuksen avulla. Korkeakoulujen tuleekin ottaa vahva rooli jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoajina ja osaamisen tukipilareina – oppijan elämänvaiheesta riippumatta.

 

Piritta Jokelainen

Kirjoittaja on YKAn koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija.

avatar
  Subscribe  
Ilmoita
Jaa artikkeli